Runon kirjoittaja näyttäisi olevan Kari Mäkinen, nykyinen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, eikä Hannu Salama. Kyseinen runo löytyy Mäkisen kokoelmasta ”Hämärässä kypsyy aamu” (Kirjapaja, 1986) sivulta 76. Se on julkaistu myös antologiassa ”Runo puhuu toivosta” (Kirjapaja, 1988). Sen sijaan Salaman kokoelmasta ”Punajuova” (Otava, 1985) kyseistä runoa ei ainakaan pikaisella silmäilyllä löytynyt, joten tekijä tuntuisi olevan melkoisen varmasti Mäkinen.
Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006.
Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne.
Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin.
Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Kysytty artikkeli löytyy teoksesta Finskt museum XL, 1933, ss. 74-78.
Kirja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta.
Pasilan kirjasto
Kellosilta 9
puh. 31085001
Tämän laulun suomennos on julkaistu seuraavissa kokoelmissa, joista ainakin toivelaulukirjassa on perinteisesti helpohko pianonuotinnos:
1. Suuri pop-toivelaulukirja 1 (1)
2. Suomipopin helmiä 10 (tässä on vain melodianuotinnos)
3. Hitit : Rautainen 1970-luku (tässä on vain melodianuotinnos)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannoista löytyy runsaasti tiedonhakua ja internettiä käsitteleviä artikkeleita. Voit itse tulla esim. Pasilan kirjastoon selaamaan näitä tietokantoja ja voit samalla tarkistaa HelMet-tietokannasta löytyvätkö julkaisut Pasilasta, jossa on runsain aikakauslehtivalikoima.
Mainitsemienne teosten lisäksi Helmet-kirjastoista löytyy oikeastaan vain yksi Kerenskiä laajemmin käsittelevä ei-venäjänkielinen teos: The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point/ by Alexander Kerinsky. Valitettavasti tämäkin teos on parhaillaan menossa varaajalle, joten en saa sitä käsiini enkä siis pysty tarkistamaan, olisiko siinä tarkempaa tietoa asiasta.
Melinda-haulla aineistoa löytyy jonkin verran enemmän. Tässä linkki hakutuloksiin:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/Q4QUY2VIFGXGKXD4YE1X486KXRYJC5LR7R1CJFFTUSEKGM8XVG-05014?func=short-jump&jump=000001
Finna-haku puolestaan tuottaakin sitten niin paljon osumia, että niiden läpikäyminen vaatisi jo melkoista tutkimustyötä:
https://finna.fi...
Tämä Emily Dickinsonin runo vuodelta 1876 kuuluu alkukielisenä näin:
Of their peculiar light
I keep one ray
To clarify the Sight
To seek them by —
Runo on Johnsonin luettelossa numerolla 1362.
http://archive.emilydickinson.org/correspondence/higginson/jnp1362.html
Internetissä voit tutustua Tampereen yliopiston avoimen yliopiston sosiaalipsykologian ryhmäpsykologiasivuihin:
http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiaalipsykologia/ryhmat.ht…
Muutama uusin ryhmän käyttäytymistä valottava kirja, jotka saa kirjastosta (saatavuustiedot on tarkistettava erikseen):
Antony Williams: Ryhmän salaisuudet. Resurssi 2002
Raimo Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia 2002
Lea Himberg: Suhteita : minä, me ja muut. WSOY 1998
Ryhmäkäyttäytymisestä on kirjoitettu sangen runsaasti, myös erilaisten ryhmien kannalta (koulu, työpaikka, nuoret, perhe). Ehkä olisi hyvä tutustua suppeaan sosiaalipsykologian kirjaan:
Anja Riitta Lahikainen & Anna-Maija Pirttilä-Backman: Sosiaalipsykologian perusteet....
Kyseinen katkelma on Jane Austenin romaanin Pride and Prejudice kappaleesta 22. Teoksesta on kaksi suomennosta.
O. A. Joutsenen suomennoksessa vuodelta 1922 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Panematta erityisen suurta arvoa miehiin ylipäänsä hän oli aina pitänyt avioliittoa elämänsä päämääränä; mitäpä muuta turvaa hyvin kasvatetulla, mutta vähävaraisella nuorella naisella olikaan säästyäkseen näkemästä pahoja päiviä?"
Sirkka-Liisa Norko-Turja suomensi saman kohdan vuonna 1947 seuraavasti:
"Charlotte ei ollut koskaan kovinkaan paljon välittänyt miehistä eikä avioliitosta, mutta naimisiinmeno oli silti ollut hänen päämääränsä. Mitä muuta tulevaisuuden turvaa oli vähävaraisella, hyvän kasvatuksen saaneella nuorella naisella? Ja vaikka oli...
Sitaatti on Louis-Ferdinand Célinen teoksesta Voyage au bout de la nuit (1932). Teos on suomennettu nimellä Niin kauas kuin yötä riittää ja sen suomensi Jukka Mannerkorpi vuonna 1966.
Louis-Ferdinand Céline: Voyage au bout de la nuit (1952, s. 170)
Koska olet osoittanut kysymyksesi Helsingille, arvelen, että lukisit lehtiä Helsingissä. Helsingin Sanomien vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavissa vedettävää ostoskärryä/-laukkua.Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi-> Tarkennettu haku-> Rajaukset - Aineistotyyppi: esine-> Hakuryhmä (kirjoita tähän hakemasi esineen nimi tai osa siitä), jos haluat listan kaikista lainattavista esineistä laita hakukenttään tähti (*)-> Hae kirjoja tai muuta aineistoa
Kyseessä on Tea Helenelundin suunnittelema liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Muistomerkki on kaksiosainen: pronssiin valettu luonnollisessa koossa oleva tyttö pitelee siipirikkoa lintua käsissään. Vieressä on vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu vv. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa kuolleiden alle 15-vuotiaiden nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. (Lähde: Suomen muistomerkit: osa 3: Pohjanmaa).
Helsingin yliopiston biotieteellisessä tiedekunnassa opetetaan systeemiekologiaa ainakin kasvibiologian opinnoissa. Voit katsoa tarkemmin opintotarjonnasta tiedekunnan omilta sivuilta:
http://www.helsinki.fi/bio/opiskelu/asetukset.html
Systeemiekologia vaikuttaa melko vakiintuneelta tutkimusalalta biotieteellisen tutkimuksen piirissä. Helsingin biotieteellisen tiedekunnan alaisena toimii useita eläintieteellisiä asemia, joiden tuottamaa tutkimusta aiheesta on ilmeisesti kehuttu aina Ruotsissa asti.
http://luoto.tvarminne.helsinki.fi/historiikki/kasikirjoitus_tamminen.h…
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Tietoa ei valitettavasti löytynyt, mutta kannattaa olla yhteydessä suoraan Pikku Kakkoseen, yhteystiedot pikkukakkonen@yle.fi tai postiosoite Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere.
