Hei,
Ei näyttäisi olevan käännetty romaniaksi. Käännöksiä näyttäisi olevan ainakin suomeksi, italiaksi, hollanniksi jne, mutta ei siis romaniakis - ainakaan toistaiseksi.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kohtaa, eikä kirjallisistakaan lähteistä ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kohdan Fedorovin kirjoista? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=fedorov+maxim&type=AllFi…
Teoksia ei saa lainaan kirjastoista. Teokset löytyvät ainakin Helsingin yliopiston Kumpulan kampuskirjastosta sekä Oulun yliopiston kirjastosta, mutta ne ovat molemmissa paikoissa käsikirjastossa eikä niitä siis saa kotilainaan.
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Kansallislaulun sanat löytyvät esim. kirjasta "National anthems from around the world". Kirja löytyy esim. Kajaanin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Laulun ensimmäinen säkeistö englanniksi menee näin:
Soldiers of Vietnam, we go forward,
With the one will to save our Fatherland,
Our hurried steps are sounding on the long and arduous road.
Our flag, red with the blood of victory, bears the spirit of our country
Kirjastossa myydään poistokirjoja jatkuvasti (pääkirjaston vastaanoton läheisyydessä olevat hyllyt). Isompia myyntitempauksia järjestämme pari kertaa vuodessa muiden tapahtumien yhteydessä (esim. Taiteiden Yö, sivukirjastoissa kaupunginosien omat tapahtumat). Kannattaa seurata ilmoitteluamme ja käydä aina välillä tarkistamassa olisiko jotain mielenkiintoista ilmaantunut vastaanoton poistokirjahyllyyn!
Kirjastoissa poistetaan aineistoa pitkin vuotta monista eri syistä ja poistettu, mutta vielä myyntikuntoinen aineisto myydään edelleen asiakkaille. Joissain kirjastoissa on pysyvästi myytävänä poistettua aineistoa, kun taas toiset kirjastot keräävät poistetun aineiston myytäväksi jonain tiettynä ajankohtana.
Poistetusta aineistosta ei pidetä mitään erillistä luetteloa tai rekisteriä, jonka perusteella kirjoja voisi varata. Voi kuitenkin kysyä vaikkapa omasta kirjastostaan, josko heillä olisi mahdollisuus ottaa poistetut Mikko Mallikkaat sivuun teitä varten. Eniten aineistoa tietenkin poistetaan kirjastoista, joilla on suuri kokoelmakin, eli Mikko Mallikkaita kannattaa kysellä ja käydä etsimässä suurten kirjastojen lastenosastoilta.
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin...
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Voisikohan etsimäsi kirja olla Anna-Maria Eilitän Kun olen poissa (2019). Alla olevassa linkissä on kirjallisuusverkkopalvelun Kirjasammon kuvaus teoksesta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6919279Mikäli kyse ei ole tästä kirjasta, jatkan etsimistä.
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli...
HelMet-aineistotietokannan (www.helmet.fi) mukaan kysymääsi kirja 'Culture shock! Japan' löytyy Kirjasto 10:n kokoelmista.
Kirjasto Kympin osoite on Elielinaukio 2 G ja puhelinnumero
09-31085703.
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut.
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Espoon kirjastoissa voit kopioida ilmaiseksi 20 sivua. Paperikopion ottaminen paperisesta asiakirjasto sujuu siis ilmaiseksi myös omatoimiaikaan. Monitoimilaitteissa parhaiten Helppo kopiointi -toiminnolla. Jos laite on pimeänä, paina puolikuun näköistä nappia laitteen näppäimistöllä.
Tulostaminen tai muistitukulla olevien tiedostojen kopiointi paperille sujuu myös omatoimiaikaan Princh -järjestelmän kautta. Omatoimiaikana Maksa tiskillä -vaihtoehto ei ole käytössä.
Monitoimilaitteiden käyttöön saat opastusta kaikissa kirjastoissa henkilökunnan ollessa paikalla.
