Kuluttajaneuvonnassa annetaan tietoa ja apua kuluttajille, https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/.
Sieltä löytyy tietoa myös laskun katoamisesta, https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/laskun-tarki…. Jos kuluttaja väittää, että ei ole saanut laskua lainkaan tai oikeaan aikaan, yrityksen on esitettävä selvitys siitä, että lasku on todennäköisesti lähetetty ajoissa ja oikeaan osoitteeseen.
Ensimmäiseksi kuluttajaa neuvotaan ottamaan yhteyttä laskun lähettäjään ja kertomaan ongelmasta. On täysin mahdollista, että asia saadaan sovittua laskun lähettäjän kanssa.
Kuluttajaneuvonta ohjeistaa ottamaan yhteyttä, jos reklamaatio yritykselle, jonka kanssa kaupat on tehnyt, ei tuo tulosta. Ohjeet...
Luotsitupa on yhdyssana. Joissakin yhteyksissä näkyy käytettävän myös sanaa luotsiasema.
Luotsi-sana on lainaa ruotsin kielen sanasta lots. Verbi luotsata lienee erillinen laina ruotsin kielen verbistä lotsa. Suomen kirjakielessä luotsi on ensi kertaa mainittu asiakirjassa vuonna 1727. Verbi luotsata on esiintynyt purjehtimista koskevassa asetuksessa vuonna 1774.
Asuinrakennusta, mökkiä tai talon keskeistä huonetta merkitsevällä tupa-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalassa tupa, virossa tuba ja liivissä tubā. Sanaa on aikoinaan arveltu balttilaisperäiseksi, mutta nykykäsityksen mukaan se on vanha germaaninen laina. Suomen kirjakielessä tupa on ensi kertaa mainittu 1540-luvulla laaditun Uppsalan...
En ainakaan onnistunut painetusta aineistosta löytämään Kalevalan satavuotispäivää varhaisempaa Harkimo-nimen esiintymää, joten on hyvin mahdollista, ettei nimeä ole ollut olemassa tätä ennen. Se ei esimerkiksi ole mukana Suomalaisuuden liiton vuonna 1930 julkaisemassa Sukunimioppaassa, joka sisältää yli 20 000 erilaisista nimikokoelmista kerättyä uutta (ei käytössä olevaa) sukunimeä – pääasiallisesti paikannimiä ja niiden johdannaisia.
Helsingin Kaupunginkirjastossa ei ole näin vanhoja Wasabladet-lehtiä kuten ei muissakaan pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. http://www.helsinki.fi/kirjastot/yhteystiedot/index.htm
Mikrofilmikopiopoita Etelä-Suomen Sanomista ko. päivältä saat vain Helsingin yliopiston kirjaston kirjastosta Unioninkatu 36 (tuomiokirkon vieressä).
Lehtisalissa on kopiolaitteet mikromuotoisen aineiston kopiointia varten.
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
Kysymänne Suuri Käsityö-lehden numeroa on tällä hetkellä (29.1.2015 klo 13:20) paikalla Tikkurilan, Kallion, Käpylän ja Puistolan kirjastoissa. Espoon ainoa numero kyseistä lehteä on Kirjasto Omenassa, mutta se on lainassa. Mikäli ette näe Helsingin ja Vantaan osalta lehtien tarkkoja tietoja, voitteko kokeilla toisella internet-selaimella, toimisiko palvelu siinä oikein?
Lehden tarkalla numerolla hakua ei voi tehdä, ainoastaan lehden nimellä.
Lehtien varaaminen tapahtuu seuraavasti:
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden tiedot ja napsauta painiketta Varaa. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy...
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Kysyjä tarkoittanee oktatonista asteikkoa eli skaalaa, jossa on kahdeksan säveltä. Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden...
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
Sanontoja käsittelevistä kirjoista ei löytynyt sanontaa tuolta puolen, joten vastausta kysymykseesi ei löytynyt. Sanonnoissa puoli esiintyy yleensä muodossa toinen puoli, esimerkiksi sanonnassa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolen. Iskelmäsanoituksissa kuten Satumaassa lauletaan "aavan meren tuolla puolen", jolloin se tarkoittaa erityistä luvattua maata, mutta siinäkin muoto on erilainen. Tuonpuoleinen puolestaan on kuolemanjälkeinen tai haudantakainen.
Lähteet
Muikku-Werner, Jantunen & Kokko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla
Kielipakina: Paikkoja auringossa https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kielipakina_%…
Kielitoimiston...
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Ujo postimies -laulun kuuntelupaikkaa en löytänyt netistä. Muutenkin netissä on näkyy olevan vähän kuunneltavia lastenlauluja. Näissä osoitteissa voi kuunnella muutamia lauluja osittain tai kokonaan:
http://www.sasokopp.net/
http://www.takuumiehet.com/
http://www.temporubato.fi/uudet-lastenlaulut-cd-levy
Aika monessakin kirjastossa (mm. meillä Aurassa) on seuraava kirja:
Hecht : Kaktuskirja (1991)
Voit etsiä kaktuskirjoja kirjastojen internet-tietokannoista valitsemalla
asiasanahaun ja kirjoittamalla ruutuun "kaktukset". Sama pätee myös oman kirjastosi asiakaspäätteellä. Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat internetissä löytyvät Kirjastot.fi-palvelun kautta www.kirjastot.fi .
Jos haluat lainaksi tuon kaktuskirjan tai muita, tutustu ensi kotikuntasi
kirjaston kokoelmiin ja jollet sieltä löydä haluamaasi, pyydä omaa
kirjastoasi kaukolainaamaan se sinulle jostain muualta.
Onnea kaktusviljelyksillesi!
PIKI-verkkokirjasto on osoitteessa http://piki.verkkokirjasto.fi
Tällä sivulla voit hakea Pirkanmaan kirjastojen kirjoja ja muuta aineistoa. Käytettävissä on sekä yksinkertainen että tarkempi haku. Molemmat löytyvät PIKI-verkkokirjaston sivun yläreunasta. Sivun yläosan palkissa on paljon kiinnostavaa asiaa - sekä tietoa esim. kirjastojen aukioloajoista että vinkkejä lainattavaksi.
Kysy lisää, kun käyt kirjastossa!
Ilmaisu "kotiseutukokoelman kuvatallenne" ei kerro näitten elokuvien oikeudellisesta asemasta valitettavasti yhtään mitään. Kokoelmassa voi olla elokuva, joka on otettu talteen kotiseutusyistä (kunnan suuri poika pääosassa esimerkiksi), vaikkei kirjasto ole hankkinut (tai voinut hankkia) sen paremmin lainaus- kuin julkisen esittämisenkään oikeuksia. Tällaista elokuvaa ei lain mukaan voi asiakaskaan kirjastossa katsoa.
Jos kyseessä on elokuva, joka on hankittu lainaus- ja/tai esittämisoikeuksin, ei ole mitään ongelmaa vaan asiakas voi siihen vapaasti tutustua kirjastossa.
Jos kyseessä on tallenne, joka ei ole ns. kaupallinen elokuva vaan esimerkiksi dokumentaarinen tallenne jostain paikallisesta tapahtumasta, on vaikea keksiä selkeää...
