E-lehtiä ei tarvitse palauttaa lainaamisen jälkeen, vaan e-lehti on ladataan omaan kokoelmaan ja on siellä omaan poistamiseen asti luettavissa. Eli ei ole muistettavia eräpäiviä!
Nimellä Valkotuomi tunnetaan kaksi laulua. Vanhempi on venäläinen perinteinen laulu Belaja tserjómuha, jonka Urpo Jokinen on suomentanut nimellä Valkotuomi ( Huojuu valkotuomi alla akkunain). Uudempi on Jukka Koiviston sanoittama ja säveltämä Valkotuomi (Kauan on siitä jo aikaa, vielä on tuomi paikallaan).
Näistä Koiviston versio löytyy vain Risto Nevalan albumilta Oi elämää (1995). Kovin yleinen ei ole toinenkaan versio, mutta se löytyy mm. Tikkurilan Laulajien 25-vuotisjuhlalevyltä (1974, vinyylinä HelMet-kokoelmassa) ja oululaisen kuoron Siltojen Laulu CD-levyltä Meristä kaunein (2008, löytyy Oulunsalon kirjastosta). Laulusta on tulkinta myös levyllä Marit ja Mikot: Mielenrauhan asialla (2007, löytyy HelMet-kirjastosta, Tampereelta ja...
Kysyjän mainitsemassa videossa näytetään oikeudenkäyntiä Yhdysvalloissa, Clevelandissa. Syytetty ei tottele vaikenemismääräystä ja tuomari käskee vartijoiden sulkea syytetyn suun teipillä. Syytetty ei näytä edes huomaavan koko asiaa, vaan jatkaa puhettaan myös teipin läpi. En löytänyt tarkempia tietoja siitä, salliiko Ohion osavaltion laki tällaisen toiminnan. On kuitenkin epätodennäköistä, että ammattituomari olisi määrännyt laittoman toimenpiteen, vaikka onkin videokuvan perusteella varsin ärsyyntynyt tilanteesta. Arvelen siis, että mitään laitonta ei tapahtunut. Suomessa tällaista tuskin voisi kuitenkaan tehdä.
Heikki Poroila
Koronatilanteen takia kirjaston asiakaskoneet eivät ole käytössä tällä hetkellä. Väliaikainen digiasiointipiste on avattu Kallion virastotaloon.https://hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/neuvonta
Ehkä tämä vanha uutinen on syytä lukea ennen kuin miettii vakuutuksen arvoa: https://yle.fi/a/3-5061875Rahan arvon laskemiseen löytyy Tilastokeskuksen sivuilta rahan arvon muunnin: https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Aihetta käsitellään ainakin näissä kuvakirjoissa, jotka sopivat myös 8-vuotiaalle lukijalle:Avril McDonald: Jukka Hukka ja kirjava takki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4540521Tom Percival: Ravi raivostuu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7185095Katri Kirkkopelto: Piki ja pöljä päivä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7036858Suzanne Lang: Kiukkuinen apina https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7287102Timothy Knapman: Joskus minä raivostun https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%...
Kysymykseesi on vaikea antaa suoraa vastausta, mutta tässä hieman tietoa modaalista:
- Modaali on selluloosamuuntokuitu, jota käytetään kankaissa yleensä sekoitemateriaalina.
Modaali imee kosteutta ja on hengittävä. Modaali on luonnosta peräisin oleva puun selluloosasta valmistettu muuntokuitu, jota käytetään mm. täydentämään puuvillan hyviä ominaisuuksia. Se tuo neulokseen lisää kiiltoa, pehmeyttä ja tekee kankaasta helppohoitoisen ja kauniisti laskeutuvan.
- http://www.finatex.fi/html/kuitu/teko/cmd.htm
Lainaus teoksesta Tekstiilitieto/Raija Markula, s.95 (otsikkona: Modaalikuituja sisältävien tuotteiden ominaisuudet): "Pysyvästi kiharilla HWM-kuiduilla on hyvä peittokyky. Näistä kuiduista valmistetut tuotteet tuntuvat yhtä...
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
Suomen tieteellisten kirjastojen Linda-aineistotietokannan mukaan Ralph G. Harryn teos Modern Cosmeotology (4. painos vuodelta 1955) kuuluu Varastokirjaston kokoelmiin. Varastokirjastosta saat teoksen käyttöösi tekemällä lähikirjastossasi kaukolainapyynnön. Harryn teos The principles and practice of modern cosmetics. Volume one : Modern cosmeticology (vuodelta 1962, painosta ei mainittu) kuuluu Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmaan.(Neuvonta, tiedustelut
p. 09-451 4111). Alfred Goodman Gilmanin, Louis S. Goodmanin ja Alfred Gilmanin toimittama, vuonna 1980 julkaistu Goodman and Gilman's The pharmacological basis of therapeutics kuuluu Helsingin yliopiston terveystieteiden keskuskirjaston kokoelmiin. Kirjaston yhteystiedot :...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Hei,
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lehtilista löytyy Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kokoelma-1?refId=seKhhQ#lehdet
Liitän listan pdf-tiedostona myös tämän viestin yhteyteen.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on Kai Hoffmanin kirja Pohjolan Voima 1943-1993. Kirjassa mainitaan Isohaaran rakennustyömaan työnjohtoa, mutta ei mainitsemaasi henkilöä. Kirja kertoo, että ”Isohaaran voimalaitoksen rakentamishanke tuli yleiseen tietoon 7. helmikuuta 1945, kun Kemissä ilmestyvä Pohjolan Sanomat julkaisi siitä uutisen.” Pohjolan Sanomissa on julkaistu varmasti muitakin juttuja voimalaitoksen rakennustyömaasta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole Pohjolan Sanomat -lehtiä. Halutessasi voit tilata Pohjolan Sanomat mikrofilminä kaukolainaksi. Se maksaa 7 euroa / lähetys, jossa on 4-5 mikrofilmiä. Lehtiä selailemalla voit löytää, mitä Isohaaran voimalaitoksesta on kirjoitettu.
Lapin kirjaston Finna-tietokannasta löytyy...
"Lukemisella" tarkoitetaan tässä tapauksessa opiskelemista, eli "lukenut" ihminen tarkoittaa opiskelemalla tietoa saanutta ihmistä.
Kielitoimiston sanakirjassa mainitaan verbin "lukea" toisena merkityksenä "opiskella". Ilmaus "lukea kieliä" tarkoittaa "opiskella kieliä", ja ilmaus "lukenut mies" tarkoittaa "oppinutta miestä", niin sanakirja kertoo.
Sananmukaisesti käsitettynä "lukenut" tarkoittaa nimenomaan lukemalla opiskellutta ja sitä kautta tietoa saanutta, oppineisuutta kerännyttä ihmistä.
lukea - Kielitoimiston sanakirja
Kysyin asiaa viisaammilta ja sain suosituksia.Hyviä vaihtoehtoja voisi olla esimerkiksi Ernest Cline: Ready player one, Rick Yancey:5. aalto, James Dashner: Labyrintti ja vaikka Kim Ligget: Armon vuosi . Kolme ensimäistä ovat sarjoja. Marie Lu: Legend (trilogian eka osa), Xiran Jay Zhao: Iron widow (trilogian eka osa), nämä on hyvin saman tyyppisiä kuin Nälkäpeli.Marissa Meyer: Cinder, tämä on myös sarja ja siitä kiva että ekan osan sankaritar on liikuntavammainen.
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Kansallisdiskografia VIOLA ei tunne yhtään "Korpin polkka" -nimellä liikkuvaa esitystä, mutta muodolla "Korpin polska" löytyy kaksi äänitystä. Ensimmäinen löytyy Seurasaaren Pelimannien LP-levyltä "Jalalla koreasti" (Finnlevy p1971 SFLP9514), joka löytyy ainakin HelMet-musiikkivarastosta ja josta sen voi tilata.
Toinen, todennäköisesti erittäin hankalasti tavoitettava versio on vuonna 2004 julkaistulla C-kasetilla "Kittilän kesäpäivien kansantanssiohjelman musiikki".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
