Kirjastokortin hakemuslomakkeen voi tulostaa ja täyttää valmiiksi, mutta itse kortti pitää käydä hakemassa paikan päältä jostain OUTI-kirjastosta. Alle 15-vuotiaalla täytyy olla huoltajan kirjallinen suostumus kirjastokorttiin.
Lisätietoa: Kirjaston usein kysytyt kysymykset
Kirjastot pyrkivät hankkimaan niille tarjottua aineistoa mahdollisuuksien mukaan. Jos sarjasta tarjotaan jatko-osia, ne hankitaan.
Ehdotuksen etenemistä ei voi seurata oikeastaan muutoin kuin tarkistamalla, onko ko. aineisto hankittu kirjastojen kokoelmiin.
Jos teet hankintaehdotuksen, voit jättää siihen yhteystietosi. Näin sinuun voidaan olla tarvittaessa yhteydessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kasvien levinneisyyskarttoja löytyy ainakin kaksi alla olevaa (Kasviatlas ja Laji.fi):
Kasviatlas:https://kasviatlas.fi/
Kasviatlaksen aiemmat versiot: https://koivu.luomus.fi/kasviatlas/
Suomen Lajitietokeskus: https://laji.fi/
Lajitietokeskuksen sivuilta löytyy myös runsaasti tietoa eri lajeista.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Kappaleen nimi on Armi. Sen on säveltänyt Erik Lindström ja sanoittanut Saukki
Laulun ovat esittäneet Kai Lind, Olavi Virta, Reijo Taipale, Aarre J. Kari ja Ari Klem. Sen lisäksi Armista on lukuisia orkesterisovituksia, katso tarkemmin Yleisradion Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
Ainakin Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Arcen (Aarre) cd-levytyksiä on kaupoissa saatavilla ja myös kirjastoissa lainattavissa.
Ja vielä taustatietoja kappaleesta:
Erik Lindström kertoo säveltäneensä tämän kappaleen v. 1952 alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan tultua valituksi Miss Universumiksi sävellys päätettiin markkinoida Armin nimellä, jolloin Saukki teki siihen sanat. Siitä lähtien tämä laulu...
Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnasta kerrottiin, että Repelle oli tullut toistakymmentä ääntä.
Vaalilain 85§:n 2 kohdan mukaan äänestyslippu on mitätön, jos vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä; kohdan 6 mukaan äänestyslippu on mitätön, jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.
Näitä mitättömiä ääniä ei tilastoida.
Nimikirjaimien ja ilmestymisvuoden perusteella kyseessä voisi olla Helsingissä vuosina 1973-1975 ilmestynyt sosialistisen työväenpuolueen sanomalehti Päivän Uutiset.
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi...
Keski-kirjastojen Lukemalla lentoon -lukudiplomin Luetut kirjat -koontilista löytyy verkkokirjastosta lukudiplomin omalta sivulta https://keski.finna.fi/Content/lukudiplomi. Listan voi tulostaa ja täyttää paperisena. Sitä ei voi täyttää koneella.https://keski.finna.fi/themes/custom/files/lukemalla_lentoon_luetut_kirjat_2023.pdf
Kansalliskirjasto on digitoinut Suosikki-lehdestä vuosikerrat 1963-1971 eli 80-luvun lehtiä ei ole digitoitu. Digitoidutkaan numerot eivät ole vapaasti verkossa luettavissa, vaan niitä pääsee selaamaan ainoastaan vapaakappaletyöasemilla Kansalliskirjastossa, Turun yliopiston kirjastossa, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksessa, Åbo Akademin kirjastossa, Oulun yliopiston kirjastossa ja Itä-Suomen yliopiston kirjastossa. 1980-luvun lehtiä pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjastossa Helsingissä mikrofilmiltä.Lähteet ja lisätietoa:Kansalliskirjasto: Vapaakappaletyöasemat https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto#vapaakappaletyoasemilla-kaytettavissa-olevat-palvelutSuosikki...
Vastaavanlaisesta tilanteesta on tässä palvelussa kysytty aiemminkin.
Vaikka HelMet -tietokannassa näkyvät kirjan tiedot, niin itseasiassa yhtään nidettä ei vielä ole rekisterissä eikä siis varattavissa Lainaan yhtä aikaisemmista vastauksista:
Kyseisestä kirjasta on HelMetissä toistaiseksi vasta ns. nimeketietue (kirjan tiedot), mutta ei nidetietoja, eli tietoa siitä, missä kirjastoissa ja kuinka monta kappaletta teosta on. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoissa ei tällä hetkellä ole yhtään kappaletta ko. teosta. Varauksen teko on mahdollista vasta sitten kun kirjat käsitellään kirjastokuntoon ja eri niteet viedään aineistotietokantaan. Tarkkaa ajankohtaa tähän on mahdotonta sanoa, mutta se voi tapahtua hyvinkin pikaisesti. Tilannetta...
Kysymäsi teos Slekten Salvesen 1550-1995 löytyy Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Lainaus on ilmaista. Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta https://kirjasto.jyu.fi/yhteystietomme
Kaupunkiverstaan työtilassa on rintanappikone, jonka voi varata käyttöönsä. Valitettavasti Kaupunkiverstas on tämän kuukauden suljettuna. Se avautuu jälleen syyskuun alussa uudessa tilassa, Postitalossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas
Terveyskirjaston artikkelin (http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00…) mukaan joissakin suuvesissä vaikuttavana aineena on klooriheksidiini, jonka haittavaikutuksiin kuuluvat kielen ja hampaiden värjäytyminen sekä makuhäiriöt hoidon alussa. Klooriheksidiini-suuvettä käytetään vain hammaslääkärin määräyksestä.
Työministeriön raportissa "Työvoima 2020" (Työpoliittinen tutkimus; 245, Hki 2003) tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymiä lähivuosina ja vuoteen 2020.
Raportissa on kappale, jossa tarkastellaan työllisyyttä ammattiryhmittäin ja poistumaa työvoimasta 2000-2015. Raportin mukaan poistuma työllisestä työvoimasta on noin 894 000 seuraavan viidentoista vuoden aikana. Se vastaa 40 %:a vuoden 2000 työllisten määrästä.
Kasvavan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö
- talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö
- hoitotyö
- opetus- ja kulttuurityö
- liikennetyö
- suojelualan työ
Laskevan työllisyyden ammattiryhmät ovat:
- maa- ja metsätaloustyö
- toimistotyö
Raportti...
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on muutama kirja papukaijoihin kuuluvista kakaduista. Ne ovat Risa Teitlerin Taming and traning cockatiels (1988) ja John Cobornin Cockatiels as a new pet (1990). Molemmat kuuluvat Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Papukaijoja yleensä käsittelevissä kirjoista voi myös löytyä tietoa kakaduista. Esimerkiksi näistä voisi olla hyötyä: Guide to the well-behaved parrot / Mattie Sue Athan; Aschenborn, Keeping and breeding parrots; Parrotlopaedia : a complete guide to parrot care / Annette De Saulles and Neil Forbes; Parrots : the illustrated identifier to over 70 species / Sharmila Choudhury and Adam White. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) kirjoittamalla...
Marilyn Kayen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.marilynkaye.com/
Sen mukaan uusia osia Replica-sarjaan ei ole tiedossa. Hän on kyllä kirjoittanut monia muita, suomentamattomia, sarjoa.
Porin kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Weborigon etusivulla (http://weborigo.pori.fi/) on linkki "Sähköisten kirjojen lainaus". Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja salasana, jonka saa kirjastosta.
Mikäli kaikki lainassa ollut aineisto on palautettu, rästiin jääneet myöhästymismaksut eivät kasva korkoa. Ja jos kirjastokorttia ei käytetä, myöhästymismaksut myös vanhenevat lain mukaan kolmessa vuodessa. Tässä tapauksessa siis pääset todennäköisesti aloittamaan puhtaalta pöydältä. Kannattaa kuitenkin vielä käydä kirjastossa varmistamassa tilanne (esim. aineistonkorvausmaksut eivät vanhene, joskaan eivät kasva korkoakaan). Uusi kirjastokortti maksaa kolme euroa, jos vanha kortti ei ole sinulla tallessa. Ota myös kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan seuraavalle kirjastokäynnille. Tervetuloa takaisin Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi!
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
