Aihetta käsitellään esim. seuraavissa kirjoissa:
Andre, Christophe: Pienet ahdistukset ja suuret surut, Like 2007
Mieli keinussa: tarinoita masennuksesta ja maniasta, Kirjapaja 2004
Jamison, Kay Redfield: Levoton mieli: maanis-depressiivisen psykologin muistelmat, Memfis Books 2002
Peter. C. Whybrow: Mielen naamiot, Otava 1998
Eila Jaatinen: Kun läheisen mieli murtuu, Kirjapaja 2004
Andrew Solomon: Keskipäivän demoni, masennuksen atlas, Tammi 2002
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Ainakin Töölön kirjastosta ja Kirjasto 10:stä löytyy asiakkaiden köyttöön sähköpiano.
Ajanvaraus Töölön pianolle puh. 09-31085725 ja Kirjasto 10:n studiotiloihin 09-31085000 tai 09-31085703.
Ikävä kyllä et voi. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sääntöjen mukaan kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Tietoa kortista löytyy täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat kirjat suomeksi Microsoft Outlook 2003:sta: Outlook 2003 / Pekka Malmirae. - Jyväskylä : Docendo, 2004 ja Tietokoneen käyttötaito : Office 2003 -ohjelmille / Arja Sipola. - Jyväskylä : Docendo, 2004. Jos Sinulla on kirjastokortissasi nelinumeroinen tunnusluku, voit tehdä varauksen osoitteessa: www.helmet.fi.
Tilastotietoja lainamääristä löytyy Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, osoite on
http://tilastot.kirjastot.fi/default.aspx?langId=fi
Tieteellisten kirjastojen osalta on vastaava tietokanta , http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/yhteistilasto/
Valitse KITT-tilastotietokanta
Sivulta löytyy linkkejä myös muiden maiden kirjastotilastoihin.
Ruotsin yleisten kirjastojen tietoja löytyy osoitteesta
http://www.kulturradet.se/templates/KR_Page.aspx?id=3211&epslanguage=SV
Suomessa kirjastojen käyttö ja lainaus on yleistä. Kuvaa muihin maihin nähden saa vertaamalla esim.lainoja asukasta kohden. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ensimmäinen, tietoja löytyy esim. Nordic Statistical Yearbookista.
Unescon tilastoista, osoite...
Hei! Anjalankoskelta löytyvä elokuva on mahdollista lainata Kotkan kirjaston kautta. Asia hoituu joko ottamalla yhteyttä esim. Kotkan kirjastoon, jolloin kirjaston henkilökunta varaa sinulle ko. elokuvan Anjalankoskelta, tai tekemällä itse varauksen KYYTI-verkkokirjaston kautta (www.kyytikirjastot.fi) ja valitsemalla noutopisteeksi Kotkan pääkirjaston.
Jos teillä on Lauttasaaren kirjaston antama kirjastokortti, johon haluatte uuden salasanan, niin ottakaa yhteyttä Lauttasaaren kirjastoon (lauttasaaren_kirjasto@hel.fi tai puh. 09-31085020) tai johonkin muuhun Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. He pystyvät selvittämään Omat tiedot -osastossa ilmenneen ongelman.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki yhteystiedot täältä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Teillä on myös Kouvolan kirjastokortti ja siihen liittyvä salasana/tunnusluku. Jos haluatte tähän korttiin uuden tunnusluvun, niin se annetaan vain henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä ei voi saada kirjaston nettisivun kautta tai sähköpostitse. Voitte pyytää uuden tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä....
Forssellin sodanjälkeisiä (1940-luvun lopulta) kirjoja olivat
Källorna. - 1945
Skriftskola - uppgift och gåva. - 1947
Solvisans skugga. - 1948
Näistä kenties kysytty olisi ensimmäiseen kirjaan sisältyvä 'Min invalid', joka on ajoitettu tammikuuhun 1942. Muistelmassa vaikeasti haavoittunut ja pysyvästi vammautunut reservin vänrikki (siviilissä kansakoulunopettaja) vierailee kertojan pappilassa ennen kuin lähtee häntä hakemaan tulleen vaimon kanssa käymään lomalle kotiseudulleen, jossa hän voi ensi kerran nähdä juuri syntyneen poikansa.
Kirjoittaja haluaa muistamallaan tapauksella korostaa kodin suurta merkitystä.
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Hei,kuten taiteen tekemisessä yleensä, niin yhtä tiettyä kaavaa tai tyhjentävää vastausta ei ole antaa. Lopulta on varmasti niin, että kukin taiteilija/ tekijät hiovat omat työtekniikkansa ja materiaaliensa työstämisen järjestyksen. Yhdellä luovan työn tekijällä tekemisen tavat täsmentyvät ja vakioituvat uran aikana tietyksi ja samaksi kun taas toisilla tekemisen tapojen etsiminen jatku läpi uran.Helmet-kirjastosta löytyy kirjallisuutta aiheesta. Laitan oheen muutaman lähteen, joista voit tavoittaa joitain esimerkkejä.Voit etsiä lisää tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista, joissa on taiteen ja/tai av-viestinnän koulutusohjelmia - joku perusteos erilaisista animointitekniikoista voisi löytyä tätä kautta. Toiseksi ehdotan, että...
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Voisiko olla kyse maisesta tiestä? Siionin kanteleesta löytyy Rakkahin Jeesus, miks viivyt? Se alkaa sanoilla Rakkahin Jeesus, miks viivyt sä vielä? Raskas on kulkuni maisella tiellä. https://www.sley.fi/sk7/
Hei!
Kaikilla ei varmasti tuolloin ollut alan koulutusta, vaan työ opittiin sitä tehtäessä. Aiheeseen on pureuduttu teoksessa Pohls, Maritta: Viini, laulu & taustajoukot: Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan historia. Into, 2016. 451 sivua. ISBN 978-952-264-553-1, jonka voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Kirjasta kirjoitetussa arvostelussa todetaan mm. seuraavaa: Helpottaakseen jatkuvaa työvoimapulaa ravintoloitsijat perustivat vuonna 1935 Helsinkiin Suomen Hotelli- ja Ravintolakoulun. Hotelli- ja ravintolakoulussa alkoi vuonna 1955 hovimestarikoulutus ja 1961 esimieskoulutus. Vuonna 1969 esimieskoulutusta antamaan perustettiin hotelli- ja ravintolaopisto Haaga Instituutti. Senkin hallintoon HRHL (=Hotelli- ja...
Antikvariaatti Sivullisesta alkaa Ropposen kolmas yksityisetsivä Marlon Turmasesta kertova kirja Jäljet pimeään. Turmanen on siirtynyt kirja-alalle, jonka on havainnut taloudellisesti yksityisetsiväalaa kannattavammaksi. Sivullisen tiskille ilmaantuva nainen, jonka mies on kadonnut, saa Turmasen kuitenkin palaamaan vanhaan ammattiinsa yksityisetsiväksi.
Kyllä löytyvät. Pääkirjastolla parin viikon takaiset Savon Sanomat löytyvät lehtisalin lehtikaapista, ja vanhempia numeroita saat luettavaksesi kysymällä pääkirjaston 2. kerroksen asiakaspalvelusta. Jos asioit jossakin lähikirjastossa, voit kysyä lehtiä suoraan asiakaspalvelusta, koska säilytyskäytännöt voivat vaihdella.
Lisäksi Savon Sanomat löytyvät digitaalisina versioina ePress-palvelusta, jota pystyy käyttämään maksutta kirjaston tiloissa joko kirjaston tietokoneella tai omalla laitteella, joka on yhdistetty kirjaston langattomaan verkkoon.
E-aineistot Kuopion kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Pääkaupunkiseudun aineistorekistä (www.lib.hel/plussa) löytyy aiheesta aineistoa (käyttäen tarkennettua hakua ja asiasanoina tietotekniikka ja yhteiskunta).
Toinen mahdollisuus on käyttää asiasanaa tietoyhteiskunta, josta aineistoa löytyy todella runsaasti. Esimerkkeinä voisin mainita Kohtaamisyhteiskunta(Edita 1995) ja Näkökulmia tietoyhteiskuntaan (Gaudeamus, 1997).
Aleksi-tietokannasta löytyi jonkin verran viitteitä lehtiartikkeleihin asiasanoilla tietotekniikka & yhteiskunta, runsaasti viitteitä asiasanalla tietoyhteiskunta. Aleksi- tietokanta on ainakin virkailijakäytössä useimmissa Vantaan kirjastoissa.
Internetistä esim. Ihmemaan hakupalvelulla (www.fi) voi hakea yksinkertaisesti tietotekniikka ja yhteiskunta. Sieltä löytyy...
