Helmet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista löytyy montakin kirjaa, jotka käsittelevät nukenvaatteiden ompelua, erityisesti englannin kielellä. Listauksen saa Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla "nuket, ompelu":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket%2C+ompelu&searchscope=9&…
Näistä tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, sisältävätkö kaikki kirjat kaavoja, vaikka oletuksesta se kyllä käy. Tässä lista kirjoista, joiden oletan parhaiten vastaavan kysymystänne:
Ternsöe, Jette Riisgaard: Ompele Barbien puvusto
Lewes: Sewing doll´s clothes: 27 projects to make in 1: 12 scale
Finishing the figure: doll costuming, embellishments, accessoirs/ Oroyan, Susanna
Two hour doll´s clothes...
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Eri maiden kansallislauluja löytyy kirjastoista niin cd-levyinä kuin
nuotteina. Ruotsin, Tsekin, Ranskan, Iso-Britannian ja Irlannin kansallislaulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta cd-levyltä: Music of the World - National Anthems. Philips Classics 1997.
Nuotit ja sanat lauluihin löytyvät esim. teoksesta National Anthems from around the world. Hal Leonard 1996. Molempia löytyy useista Helsingin kirjastoista. Aineiston saatavuuden voit tarkistaa lähikirjastostasi tai pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Tietoja yliopistotutkinnon suorittaneista aiemman koulutuksen mukaan löytyy Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta: https://vipunen.fi/fi-fi/yliopisto/Sivut/Aiempi-ja-my%C3%B6hempi-koulutus.aspx. Tohtorintutkintojen osalta tieto löytyy parhaiten tästä taulukosta valitsemalla suodattimeen ”Koulutusaste, taso 2” tohtorintutkinto. Valitettavasti aikasarja yltää vain 2010-luvun alkuun.
Lisäksi on syytä huomioida, että viime vuosina tohtorintutkinnon suorittaneista reilu viidesosa on ollut ulkomaan kansalaisia, ja luonnollisestikaan heistä läheskään kaikilla ei suomalaista ylioppilastutkintoa ole. Edellä mainituissa Vipusen taulukoissa tietoa kansalaisuudesta ei valitettavasti ole käytettävissä.
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mahdatko tarkoittaa Helsingin kaupungin sivua Vastuujaot kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken:
Vastuujaot kaupungin ja kiinteistönomistajien kesken | Helsingin kaupunki
Sivulla Helsinki on jaettu kantakaupunkialueeseen, esikaupunkialueeseen, Östersundomin piiriin sekä Katajannokan alueeseen. Sivulla on selitetty erilaiset käytännöt ja vastuujaot katujen hoidon suhteen.
Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Salla Simukan romaani Punainen kuin veri löytyy helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä äänikirjana vain cd-formaatissa. Helmetin ellibskirjaston e-kirjakokoelmassa sitä ei ole. https://www.ellibslibrary.com/collection
Kaupallisten palvelutarjoajien äänikirjavalikoimasta teos on kuunneltavissa.
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Fysioterapia-lehteä 2/2014 ei valitettavasti ole saatavissa Nivalan eikä lähialueen kirjastoissa. Voit kuitenkin kaukolainata sen muualta
Suomesta. Ohessa tietoa Tiekö-kirjastojen sivuilta (Nivalan kirjasto kuuluu tähän kirjastoryhmään).
Kaukopalvelu
"Jos Tiekkö-kirjastoista ei löydy tarvitsemaasi materiaalia, se voidaan kaukolainata sinulle muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainat ovat pääosin maksuttomia, mutta jos lähettävä (tieteellinen) kirjasto perii maksun, Tiekkö-kirjasto perii sen asiakkaalta.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastosi asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse tai sähköpostilla".
Kouvolan kirjastosta kerrottiin, että tarkoitus on, että verkkomaksaminen olisi mahdollista toukokuussa. Asiasta tiedotetaan kyyti.finna-sivuilla.
https://kyyti.finna.fi/
Matista ja Liisasta sanotaan Rautatien alussa, että "Vanhoja he olivat molemmat, olivat jo olleet kauan". Jonkin verran heidän vanhuudestaan voi päätellä siitä, että Matti ja Liisa olivat aikoinaan tutustuneet pappilassa töissä ollessaan ja menneet yhteen. Tällöin oli pappilassa ollut, ei tämä eikä edellinen, vaan edellistä edeltävä rovasti. Nykyinen rovasti toteaa olevansa nuorempi mies kuin Matti, ja hänellä vaimoineen on 7 lasta, joten hänkään ei ole ihan nuori. Mitään voimattomia vanhuksia he eivät kuitenkaan vielä ole, työt hoituvat, Matti kantaa raskaita säkkejä ja he jaksavat kävellä pitkän matkan takaisin seikkailultaan.
Tuulensuojaan on Dannyn suomeksi tunnetuksi tekemä, alun perin Christien Yellow River -nimellä levytetty kappale. En löytänyt tietoa, onko Saija Tuupanen joskus esittänyt sen.
Keskihajonta on tilastollinen tunnusluku. Sillä ilmaistaan havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.
Laskukaava löytyy tilastomatematiikan kirjoista (esim. Pyramidi 4 -lukion pitkä matematiikka). Hyvä laskuesimerkki on tilastokeskuksen oppimateriaalisivulla.
http://wwww.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tt/02/10/index.html
Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen.
Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten...
