Kyberpunk kehittyi kirjallisuuden lajina 1980-luvulla. Genren tunnetuimpia kirjailijoita ovat William Gibson, Bruce Sterling ja Pat Cadigan. Kyberpunkin edeltäjiksi voidaan laskea Alfred Bester ja Philip K. Dick.
Suomeksi ilmestyneistä kannattaa lukea William Gibsonin koko tuotanto. Pat Cadiganilta on suomennettu yksi teos, Mielenpeli. Bruce Sterlingiltä on suomennettu hänen toimittamansa Peililasit: Cyberpunk-antologian lisäksi kaksi kirjaa. Tuon novellikokoelman kirjailijoista ainakin Rudy Ruckerilta on käännetty kyberpunk-henkisiä teoksia. Vuonna 2013 ilmestyi kotimainen kyberpunk-antologia, Mustaa lihaa. Uudemmista suomennetuista kirjoista Richard Morganin Muuntohiilestä ja Alastair Reynoldsin Ilmestysten avaruus -sarjasta löytyy...
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/
Kumpaankaan kysymykseen ei pysty antamaan suoraa vastausta. Pellavan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. sadon onnistuminen ja oma osaamisesi pellavan käsittelyssä. Aarin alalta voisi saada riittävästi pellavaa esimerkiksi muutaman pyyhkeen tekemiseen, mutta huonolla tuurilla sato tuhoutuu ja siitä ei saa mitään.Lampaan tapauksessa asiaan vaikuttaa mm. lampaan rotu ja se, kuinka ohutta lankaa villasta kehrätään. Yhdellä keritsemiskerralla suomenlampaasta saa villaa pari kiloa, muista roduista voi saada enemmän. Yhden lampaan villoista saa helposti kintaat, villapaidan tai enemmänkin vaatetta.Lisää tietoa suomenlampaan villasta: https://www.meillakotona.fi/artikkelit/suomenlampaan-villa
Kirjoista ei löytynyt tarinaa Bloody Marystä tai verisestä Marista. Wikipediassa on artikkeli aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Bloody_Mary_(tarina)
Urbaanilegendoja, nykytarinoita sekä kummitusjuttuja löytyy mm. kirjoista Apua!Maksa ryömii, Varastettu isoäiti, Kuollut kulkee, Karmivia tarinoita, Kuolleet eivät kurkistele. Kirjoja on lainattavissa Satakirjastoista.
Venäläisillä/neuvostoliittolaisilla on teos, joka vastaa monella tavoin ”Tuntematonta sotilasta”. Se on Aleksandr Tvardovskin kertova runoelma ”Vasili Tjorkin – kirja sotilaasta”. Runoelmassa yhdistyvät sodan realistinen kuvaus ja huumori. Päähenkilö, Vasili Tjorkin, on tavallinen rivisotilas, joka edustaa aitovenäläistä kansanluonnetta.
”Handbook of Russian literature”, ed. Victor Terras, kuvaa ”Vasili Tjorkinia” seuraavasti: ”Toisen maailmansodan aikana Tvardoski julkaisi … laajan suosion saaneen kertovan runoelmansa ’Vasili Tjorkin’ (1942-5). Runoelma antoi venäläisille kansanomaisen sankarin, jota he saattoivat rakastaa, ja jonka kanssa he saattoivat helposti samaistaa itsensä”. Neuvostokriitikko Juri Andrejev kirjoittaa: ”...
Parsia tarkoittaa paikkaamista tai korjaamista. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta, mutta oletetaan että se olisi johdettu laatua ja tapaa tarkoittavasta parsi-sanasta. On myös mahdollista, että sana on muodostunut riimisanaksi sanoille kursia ja harsia.
Lähteet:
Suomen etymologinen sanakirja
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Sanoma Pro 2013)
On kyllä olemassa Hanhiemon iloinen lipas, Hanhiemon runoja ja Hanhiemon satuaarre (vielä muitakin versioita löytyy).
Niistä missään ei kuitenkaan ole Jörö-Jukkaa tai Peukalonimijän tarinaa. Jörö-Jukka löytyy Aale Tynnin Kultaisista aapissaduista vuodelta 1959.
Sekä Jörö-Jukka että Peukalonimijän tarina ovat Hoffmannin teoksessa Jörö-Jukka, eli, Hupaisia tarinoita ja lystikkäitä kuvia.Kirjassa on myös runo Velli-Vilhon tarina, jossa syömätön lapsi lopulta "vaipui kuolemaan".
Runot ovat hyvinkin raakoja.
Olisitko mahdollisesti lukenut tätä Jörö-Jukkaa?
Lambada on brasilialainen tanssi- ja musiikkityyli, joka kehittyi 1970-80 lukujen vaihteessa vanhasta Carimbó-tanssista. Lambadan suurimpia laulajatähtiä Brasiliassa on Pinduca, jota pidetään tyylin alullepanijana. Kymmenen vuotta tyylin kehittymisen jälkeen pari ranskalaista liikemiestä huomasi sen vetovoiman ja päättivät perustaa Ranskassa lambadaa soittavan yhtyeen Kaoman. Yhtyeen suurin hitti oli "Lambada", jota kuultiin ja tanssittin vuosien 1989-1990 tienoilla maailmanlaajuisesti.
Luultavasti kuulemasi kappale on juuri tämä Kaoman Lambada. Voit varmistaa asian Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=5AfTl5Vg73A
Kappaleesta tehtiin tietysti myös suomenkielinen versio, jonka lauloi Anna Hanski. Sekin löytyy Youtubesta: http://www....
Kyllä vain, vanhoihin Aamulehtiin pääsee käsiksi Tampereen kaupunginkirjaston kautta. Tapoja on erilaisia riippuen siitä, miten vanhaa lehteä haet.
Kirjaston asiakaskoneilla ja kirjaston langattomassa verkossa myös omalla laitteella on käytettävissä erilaisia arkistotietokantoja. Näistä Suomen media-arkisto sisältää Aamulehden artikkelit vuodesta 1995 lähtien. Tähän tietokantaan tosin talletetaan vain juttujen teksti, kuvia tai esim. ilmoituksia sieltä ei löydy. ePress-palvelusta löytyvät puolestaan näköisversioina kaikki Aamulehden numerot viimeisen kahden vuoden ajalta. Tietokantojen käyttöön voit kysyä tarvittaessa opastusta henkilökunnalta.
Kirjaston lehtilukusali säilyttää Aamulehden vuosikerrat, joten sen varastosta löytyvät...
Ilmeisesti valssi on soitettu äänilevyltä, jolla on ollut vain kaksi kappaletta, ja äänite on tehty ennen vuotta 1965. Fenno-levytietokannan teoshaulla löytyy ”Carmen Sylva” -nimisestä kappaleesta aikarajauksella 1899-1965 seitsemän viitettä, joista potentiaalisia ehdokkaita ovat Taito Vainion äänilevy, jonka A-puolella on kappale ”Itämaan ruusuja” ja B-puolella ”Carmen Sylva” (Rytmi 45-R6390, 1959), ja Eino Grönin äänilevy, jonka A-puolella on ”Carmen Sylva” ja B-puolella ”Itämaan ruusuja” (Philips 340631PF, 1963). Jos kysymyksessä oli jompikumpi näistä, oikea häävalssi olisi ollut ”Itämaan ruusuja”.Jos äänilevy olikin vanhempi gramofonilevy eli savikiekko, voit avata Fenno-levytietokannan sivulta Rainer Strömmerin kirjan ja etsiä...
Tuulevi Mattilan äänitteitä on vähän saatavilla. Useimmat Suomen äänitearkistossa mainitusta 14:stä kappaleesta löytyvät vain vinyyliversioina. Vinyylilevyjä saattaa löytyä joistakin divareista. Esimerkiksi Järvenpääläinen Divari Kangas on äskettäin myynyt kolme Tuulevi Mattilan vinyylisingleä:
http://www.divarikangas.fi/index.php?page=tuotteet&start=0&ryhma=5&laji…
CD-levyiltä pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat kappaleet:
Pikkutonttu Tupsu (1961) kokoelmalla Rakkaimmat wanhanajan joululaulut. 1
Jussi Huopahattu ja Liisa Pitsireuna (1972) kokoelmalla Disney : kivat satulaulut (Duetto Jukka Kuoppamäen kanssa)
Lisäksi Helmet-kirjaston kokoelmasta löytyy LP-levy vuodelta 1978: Intiaanin tie = Camino del indio...
Hei!"Kelopuun kiertymisestä on käyty asiantuntijoiden kesken kansainvälisestikin paljon keskustelua, mutta aivan yksiselitteistä vastausta ei ole saatu. Pohdinnoissa on päädytty lähinnä kahteen selitykseen. Toinen perustuu tähtitieteeseen, jonka mukaan puu kiertyy ympyröille Maan kiertoa noudattaen. Puhutaan Maan pyörimisliikkeen poistovoiman eli coriolisvoiman vaikutuksista. Mutta ehkä enemmän on saanut kannatusta teoria siitä, että puun solujen eri osat kasvavat vähän eri tahtiin." -Turun Sanomat 21.5.2005Asiaa on pohdittu aiemmin Turun Sanomien sekä Suomen luonnon kysymyspalstoilla. Aarne Hagman on blogiinsa koonnut videolähteitä, jotka havainnollistavat Coriolis-ilmiötä. Lähteet ja linkit alla. Lähteet: Hagman, Aarne. 2018....
Nuotit Tapani Peltoniemen sävellykseen nimeltä Hiljaisuus löytyvät kirjasta Tapani Peltoniemi: Nuottikirja (ISBN 952-90-5706-7). Nuottikirjaa ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa, mutta voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Samasta Eino Leinon runosta on olemassa myös Heikki Sarmannon tekemä sävellys nimellä Rauha. Kappaleen nuotit löytyvät esimerkiksi kirjasta Pohjoisia kuvia : kahdeksan laulua sekakuorolle. Tätä kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Tämä on varsin usein palkitsevaa työtä, mutta pakko myöntää, että myös hankalia hetkiä tulee vastaan. Joskus joutuu tekemään todella paljon töitä jonkin kysymyksen eteen. Palkitsevaa on se, kun löytää hyvän vastauksen (tai ylipäätään vastauksen) vaikeaan tai hankalaan kysymykseen. On myös palkitsevaa auttaa ihmisiä, olipa itse kysymys millainen tahansa. Monesti kysyjät lähettävät vielä ylimääräiset kiitokset vaivannäöstä. Se tuntuu tietenkin mukavalta.
Ongelmanratkaisutaidot ja tiedonhakutaidot tässä totisesti kehittyvät, eikä se ole mikään huono juttu.
Oudot kysymykset saattavat aluksi hämmentää, mutta tähänkin työhön kehittyy lopulta rutiini, jonka avulla pystyy laatimaan vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Meitä on iso...
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Tämäntyyppinen uskomus on tosiaan olemassa. Joillakin englanninkielisillä Wikipedian ja vampyyrimytologian sivustoilla kerrotaan unkarilaisessa kansanperinteessä esiintyvästä Lidérc-hahmosta. Lidérc on yliluonnollinen olento, joka esiintyy kansantarinoissa kolmessa eri muodossa. Yksi muodoista on mustan kanan munasta kuoriutuva "ihmekana" eli csodacsirke. Esim. Academic Dictionaries and Encyclopedias -sivustolla kerrotaan, mitä Lidérc tekee uhrilleen. "Lidérc - - - sits on her body, and sometimes sucks her blood, making her weak and sick after a time. From this source comes a Hungarian word for nightmare -- "lidércnyomás", which literally means "Lidérc pressure", from the pressure on the body while the being sits on it." Lähteet:...
