Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Hei,Hieman hankala on tietoa kaivaa.Rakennettu 1941. Siitä ja entisistä nimistä tietoa löytyy: https://www.balticshipping.com/vessel/imo/5116127Rakentaja Kristianands mekaniske verksted. Tämän tiedon mukaan rakennusaika maaliskuussa 1941. https://no.wikipedia.org/wiki/Kristiansands_mekaniske_verkstedTällä sivustolla on tieto, että laiva olisi ollut saksalaisten käytössä nimellä M/S Nixe. "Originally contracted by Skips-A/S Bergen-Hordaland Fjordbuss (F. Kühle), Bergen as "sea bus" Fjordbussen but seized by the Germans upon delivery and used as transport Nixe in Oslofjord for the duration of the war." http://www.warsailors.com/homefleet/shipsn.html#nixeVahvistusta tuolle Normandian maihinnousu -tarinalle emme ainakaan toistaiseksi ole...
Tarvitsetko välttämättä vuoden 2006 painosta, vai kävisikö myös vuoden 2007 painos? Jälkimmäistä olisi nimittäin Opiskelijakirjastossa ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastossa, jotka sijaitsevat Helsingin keskustassa, joskin niissä olevat kappaleet ovat juuri tällä hetkellä lainassa. Jos sinulla ei ole noissa kirjastoissa käytettävää Helka-korttia, voit hankkia sen jommastakummasta kirjastosta ja tehdä sitten kirjasta varauksen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/yhteydenotto.html.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi kertoo, ettei tuota vuoden 2006 painosta näyttäisi löytyvän Suomen maakuntakirjastoista eikä tieteellisistä kirjastoista. Ulkomailta se on...
Äidinmaitoa korvaavia tuotteita oli kehitetty maailmalla jo 1800-luvulta lähtien. Jauhemuotoiset korvikkeet yleistyivät 1910-luvulta lähtien. Myös suomalaisilla markkinoilla oli tarjolla esimerkiksi Nestlen, Kufeken, Theinhardt’in ja Mellin’s Foodin tarjoamia vastikkeita. Ne eivät onnistuneet kasvattamaan suosiotaan vielä maailmansotien välisenä aikana. Näin kerrotaan M. Riiholan pro gradu -tutkielmassa Äidin sydäntä ja maitoa ei mikään voi korvata (2010). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18264
Nestlé-yhtiötä käsittelevän Wikipedia-artikkelin mukaan 1867 saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestl%C3%A9
Ilta-Sanomien...
Helsingissä ei ole enää perinteisiä bingohalleja. Viimeinen suljettiin vuonna 2015. Jotkut ravintolat, yhteisöt ja Helsingin kaupunginasukastalot ja kirjastot järjestävät bingoiltoja. Kannattaa seurata tapahtumatiedotteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tapahtumakalenterista voi hakea sanalla bingo. https://tapahtumat.hel.fi/fi/home
Sivustolta https://www.musabingo.fi/ löydät musabingokonseptin mukaisia bingopaikkoja. Bingoa pelataan lisäksi myös ainakin Om Pu -baarissa, SIltasaarenkatu 15 https://ompu.fi/
Lähde:
https://yle.fi/uutiset/3-10029112
Tässä muutama teos, jotka löytyvät kokoelmistamme.
Näissä teoksissa opetuskieli on suomi ja tallennusmuto cd. Näitä kursseja ei ole saatavissa dvd-muodossa. Näiden allaolevien tietojen avulla voitte kysyä niitä tai varata kirjastoistamme tai PIKI-verkkokirjaston välityksellä. Kurssien saatavuuden voitte tarkistaa mm. PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ - vasemman laidan rivistä voi valita kohdan haku ja etsiä saatavuustiedot esimerkiksi tekijän nimellä tai teoksen nimellä. Lisää italian kielen kursseja löydätte kirjoittamalla hakuun riville Asiasana hakusanaksi italian kieli ja valitsemalla kohtaan aineistolajiksi esimerkiksi moniviestin (= opetuspaketti joka sisältää yleensä sekä kirjallista ja...
Näitä lehtiä ei ole tuolta ajalta selailtavissa tai haettavissa verkon kautta. Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa Vasabladet ja Vaasan-lehti mikrofilmirullina ja/tai fyysisinä sanomalehtinä. Voit tulla lukemaan ko. lehtiä pääkirjaston lehtilukusaliin ja etsiä tietoa tapahtumasta.
Helsingin Sanomia ei säilytetä Vaasassa mutta halutessasi voimme kaukolainata sinulle vuoden 1957 Hesaria mikrofilmirullina.
Verkon kautta asiasta löytyi vielä Herald Journalin artikkeli
http://news.google.com/newspapers?nid=1876&dat=19570505&id=tGosAAAAIBAJ…
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen...
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Leo Tolstoin novellissa Vanha ruuna : Hevosen tarina (1886) "päähenkilö" eli ruuna kertoo itsestään näin: "Sukutaulussa nimenäni on Musikka ensimmäinen, (---) mutta lisänimeni on Holstomer, palttinamittari." Ja juuri Holstomer-nimeä vanhasta ruunasta käytetään muuallakin novellissa.
Itseasiassa novellin alkukielinen nimikin on Holstomer (Холстомер - История лошади).
Novellin suomensi Juhani Konkka vuonna 1963 ja se on kokonaisuudessaan luettavissa Leo Tolstoin Valittujen kertomusten toisesta osasta.
https://finna.fi
http://ilibrary.ru/text/1008/index.html
Tolstoi, Leo: Valitut kertomukset II (WSOY, 1963)
Tällä toivomallasi aikataululla en ehdi asiaa paljon tutkia, mutta tuossa alla on muutama uudehko suomalainen kirja, joissa motivaatio näkyy jollakin tavalla päähenkilöiden toiminnassa.Miika Nousiainen: Ratakierros, 2024. Päähenkilö motivoi itseään urheilemaan ja pärjäämään juoksukisoissa.Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa, 2024. Päähenkilö motivoituu uskostaan ja siitä, että uskoo toimivansa oikein.Iida Turpeinen: Elolliset, 2023. Tiedonjano ja uuden löytäminen/oppiminen ovat tässä kirjassa yhden henkilön motivaation lähteet.Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet, 2022. Motivaattoreina toimivat ensin uskonto, sitten sairaus, lopulta halu voida paremmin.
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Kyseessä voisi olla Elonkerjuun kappale Pieni pala maailmassa paikallaan, jossa lauletaan "noheva tyttö, roheva poika".
https://www.youtube.com/watch?v=irY-jnsQuGg
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Otavan Tietosanakirjan (Mitä Missä Milloin) mukaan bonus on latinaa ja tarkoittaa suomeksi 'hyvä'. Werner Söderströmin Nykysuomen tietosanakirjan mukaan bonus on hyvitys, lisäpalkkio. Bonusta käytetään erilaisten taloudellisten suoritustenbonus kuten vakuutusmaksujen, kauppatoimien, voitonjaon ja palkanmaksun yhteydessä. Esim. moottoriajoneuvovakuutuksissa myönnetään vahingottomilta vakuutuskausilta bonus (maksualennus).
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun infossa on kerrottu tarkemmin palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen palvelu. Mukana on kaupungin- ja kunnankirjastoja, erikoiskirjastoja ja tietopalveluryhmiä. Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
Kirjaston tietopalvelussa on aina siis pyrkimys auttaa kaikissa kysymyksissä maan ja taivaan väliltä, mutta meidän asiantuntemustamme on sopivan tiedonlähteen etsiminen, jotta kysyjä saa sitä tutkimalla tietoa ja iloa siitä, mistä sitä tarvitsi. Tiedonlähteiksi...
Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
Jaakko Hämeen-Anttila on koonnut ja suomentanut Rumin runoja teokseensa Rakkaus on musta leijona (Basam Books 2002). Runot on pääosin kerätty B. Furuzanfarin kymmenosaisesta laitoksesta, ja teoksessa esiintyvät runot on listattu kirjan loppuun Furuzanfarin numeroinnin mukaan.
Valitettavasti kysymäsi runo (the Torrent Leaves, numero 2873) ei ole näiden Hämeen-Anttilan suomentamien runojen joukossa.
Rumista kiinnostuneelle voisi hyödyllistä ja mukavaa luettavaa olla myös esim. Ruokopillin tarinoita : Kertomuksia Dzalaladdin Rumin Masnavista / persiasta suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.
