Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu
Tässä muutamia onnittelurunokirjoja:
Hyvien päivien kirja / toimittanut Salme Saure (Otava, 1993)
Juhla on runojen aikaa / toimittanut Liisa Majapuro (Karisto, 1980)
Päivän säkeitä : syntymäpäiväkirja / runot valinnut Riitta Immonen (Kirjayhtymä, 1985)
Kannattaa ehkä myös selailla joitakin runoantologioita, jos niistä löytyisi sopiva runo. Henkilöä tuntematta minun on kuitenkaan vaikea suositella mitään yksittäistä runoa.
Camillä Läckberg on kirjoittanut ja julkaissut 10 rikosromaania, jotka on kaikki suomennettu:
Isprinsessan (Jääprinsessa, 2006), Predikanten (Saarnaaja, 2007), Stenhuggaren (Kivenhakkaaja, 2008), Olycksfågeln (Pahanilmanlintu, 2009), Snöstorm och mandeldoft (Mantelintuoksua lumimyrskyssä, 2009), Tyskungen (Perillinen, 2010), Sjöjungfrun (Merenneito, 2011), Fyrvaktaren (Majakanvartija, 2012), Änglamakerskan (Enkelintekijä, 2013)ja Lejontämjaren (Leijonankesyttäjä, 2015).
En löytänyt suomen- tai ruotsinkielisistä lähteistä selkeää tietoa siitä, että kirjat kuuluisivat tietynnimiseen sarjaan. Käsite "Fjällbacka-sarja" lieneekin epävirallinen. Yllä oleva lista joka tapauksessa kattaa kaikki Läckbergin rikosromaanit ja suomennokset on julkaistu...
Yleisten kirjastojen lukumäärä vuonna 1999 oli 948, joista sivukirjastoja 401 ja laitoskirjastoja 111. Sairaalakirjastot ovat laitoskirjastoja.Tilastotiedot löytyvät Opetusministeriön kulttuuripolitiikan osaston perustilastoista ja ovat luettavissa internet-osoitteessa http://www.kirjakaapeli.lib.hel.fi/opm-kupo/kirjastotilastot1999/ . Tilastossa on mainittu myös kirjastoautojen ja muiden palvelupaikkojen lukumäärä. Tieteellisten kirjastojen lukumääärä vuoden 1996 tilastossa on ilmoitettu seuraavasti: kirjastojen lukumäärä 370 ja toimipisteet 465. Tiedot löytyvät Suomen tieteellisten kirjastojen (TILKE) internet-sivuilta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/tilasto.html . Helsingin yliopiston kirjaston yhteistyösihteeristö...
Tarkoitatko sitä sähköpostiosoitetta, joka on tallennettu asiakastietoihisi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin? Sen pääset muuttamaan kirjautumalla omiin tietoihisi esimerkiksi sivun http://www.helmet.fi/fi-FI oikeassa yläkulmassa olevasta Kirjaudu-linkistä. Kun olet antanut kirjastokortin numeron ja PIN-koodin ja napsauttanut painiketta "Jatka", valitse avautuvan sivun oikeasta yläkulmasta linkki "Omat tietoni". Linkistä "Muuta yhteystietoja" pääset vaihtamaan mm. sähköpostiosoitteen.
Jatkoa Eleanor H. Porterin Iloisen tytön tarinaan voit lukea kirjoista Pollyanna kasvaa suureksi (myös nimellä Pollyanna), Pollyanna omassa pesässään (1953) ja Pollyannan aarteet (1954).
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Tuija Mäki, Avain, 2019)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930230084
Konstantinopolin valtauksessa v. 1453 oli mukana 10 000 janitsaaria, kun piirityksessä oli yhteensä 60 000 ottomaania. Soliman Suuren (1520-66) kaudella janitsaareja oli jo 40 000. Janitsaarit kapinoivat useaan otteeseen ja onnistuivat kasvattamaan valtaansa. Vuoden 1826 kapinasta janitsaarit eivät enää selvinneet. Janitsaarit vetäytyivät kasarmeilleen ja kasarmit sytytettiin tuleen. Janitsaarit paloivat kasarmien mukana, mutta kuolleiden määrästä ei löytynyt mainintaa. Janitsaarijoukot lakkautettiin pian tämän jälkeen.
Lähde: Richard Stoneman: Matkaopas historiaan : Turkki (1996)
Risto Karin Historian ABC : Kaikkien aikojen valtiot 4 teoksessa kuvataan Osamanien valtakuntaa ja siinä kerrotaan janitsaarien kukistumisesta näin:...
YK:n viralliset kielet ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja https://www.un.org/en/our-work/official-languages
YK:n ihmisoikeuksien julistus on käännetty useille kielille, mutta YK:n sivulla ei ole tsetsenian kielista käännöstä.
Kappaleessa on kyse päättyneestä suhteesta. Kappaleen puhujaääni koettaa selventää entisen suhteen toiselle osapuolelle, että on liian myöhäistä yrittää korjata särkynyttä suhdetta. Mennyt rakastaja yrittää saada puhujan uskomaan, että hän on muuttunut ja että nyt kaikki olisi paremmin, mutta kappaleen puhuja ei usko enää tätä ja aikoo nyt siirtyä eteenpäin elämässä. Koko kappale oikeastaan toistaa tätä samaa sanomaa eri esimerkein mutta paras tiivistys löytyy seuraavasta säkeistöstä: "I was young and in loveI gave you everything but that wasn't enoughAnd now you wanna communicate(You know it's just too little too late)Go find someone elseIn lettin' you go, I'm lovin' myself" (JoJo - Too Little, Too Late) Oma suora käännökseni:...
Tietoa M.C. Beatonin kirjoista ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo Suomessa ilmestyneestä kirjallisuudesta eikä Kirjavälityksen
luettelosta, joka sisältää tiedot mm. tulossa olevista uutuuksista. Näyttää
siltä, että niitä ei ole ainakaan toistaiseksi suomennettu.
Voisiko kyseessä olla Hilja Haahden runo Niityllä (teoksessa SALO, Aukusti, 1887-1951: Meidän lasten aapinen, Helsingissä : Otava, 1962., s. 146; teoksesta on uusi p. v. 2005)
Runo alkaa säkeellä Tuoksuvi niityllä apilaheinä…
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Alkuperäisen runon tekijä on Leo Iikka Vuotila. Se on ilmestynyt hänen kokoelmassaan Kanssapuheita (1974) nimellä Kahdelle. On kaunis tie on muunnelma ja lyhennelmä ko. runosta. Runo löytyy myös netistä, kun etsii googlesta sanoilla kahdelle ja vuotila.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat aihetta käsittelevät tai sivuavat teokset:
Nissinen, Elina: Mereen haudattu unelma, Podunk 2009.
Laine-Puhakainen, Teresa: Liian lyhyt elämä: kirja surusta ja hiljaisuudesta, Atena 2007.
Keskenmeno: yli 40 tositarinaa / koonnut Kerttu Lähteenmäki, Tositarinat 2005.
Järvi, Ulla: Syntymätön: tietoa ja kokemuksia keskenmenosta, Kirjapaja 2007.
Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi mm. teologisessa tiedekunnassa tehty tutkielma, joka käsittelee perinataalikuolemaa:
Siljander, Anna Maria: Kuin pyhään huoneeseen astuisi: haastattelututkimus sairaalasielunhoitajien käsityksistä ja kokemuksista perinataalikuolemasta, Helsingin yliopisto 2005.
Myös seuraava englanninkielinen...
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Volatiliteetti = arvopaperin, valuutan tms. varallisuushyödykkeen
hinnan vaihtelevuus; mitataan yleensä keskihajonnan avulla ja
ilmoitetaan vuosikohtaisesti, vuosittain. (Lähde: Nurmi, Timo,
Uusi suomen kielen sanakirja, 1998).
Jykevä rakennus on Kellosaaren varavoimalaitos. Se otettiin käyttöön vuonna 1974. Varavoimalaitoksen tehtävänä on varmistaa sähkön riittävyys Suomessa, erityisesti Helsingissä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnistää laitoksen tilanteissa, jolloin valtakunnan sähkönjakelun ylläpitämisessä tarvitaan lisätehoa. Voimalassa on kaksi polttoöljyllä toimivaa kaasuturbiinia jotka pystyvät tuottamaan 120 megawattia energiaa. Laitos on tositoimissa harvoin. Noin kuuden viikon välein sitä koekäytetään.
https://www.helen.fi/helen-oy/energia/energiantuotanto/voimalaitokset/k…
https://helsinginkaupunginmuseo.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pb…
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa.
Jos joku lukijoista tunnistaa teoksen, niin tiedon siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sukunimen alkuperää voi lähteä selvittämään Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelujen avulla.
Esimerkiksi SukuHaku -tietokannasta voi etsiä tietoja muun muassa sukunimen mukaan: https://sukuhaku.genealogia.fi/. SukuHaku palvelun sisällöt ovat Suomen sukututkimusseuran jäsenten käytettävissä.
Suku Forum on kaikille avoin ja maksuton keskustelupalsta, jossa voi esittää kysymyksiä. Keskustelupalstan selaaminen on kaikille avointa, mutta osallistuminen keskusteluihin vaatii rekisteröitymisen keskustelupalstan käyttäjäksi. https://suku.genealogia.fi/
Kaikki Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelut: https://www.genealogia.fi/verkkopalvelut/
Valtakunnallisesta Finna-tietokannasta löytyy myös aineistoa sukunimien...
