Ranskalaisesta populaarimusiikista löytyy ainakin yksi teos: Tölkki: Ranskalainen chanson. Lisäksi taidemusiikkia, sekä vanhaa että uudempaa, käsitteleviä kirjoja löytyy muutamia, esim. The New Grove french baroque masters ja Hill:Modern french music.
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila
Tekijänoikeussuoja koskee myös teoksen nimeä. Sinun kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia.
https://tekijanoikeus.fi/
https://www.sanasto.fi/
https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tekij%C3%A4noikeuslaki
https://www.bod.fi/fingerprint/fi/yleinen/tekijanoikeusvinkit-kirjan-kirjoittajalle/
https://minedu.fi/documents/1410845/3961072/Lausunto+1998-03+Teoksen+nimen+tekij%C3%A4noikeudellinen+suoja
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Hei, ja kiitos viestistäsi. Valitettavasti tällä hetkellä ei aikuisille ole käytössä PC-pelikoneita kirjastoissa. Olemme parasta aikaa remontoimassa Oodin PC-tilaa ja palauttamassa sinne pelaamismahdollisuuden niin pian kuin mahdollista. Tiedotamme asiasta erikseen, kun tila saadaan taas pelikäyttöön.
Lisää tietoa peleistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/pelit
Sköördi-föördin – josta tapaa myös muotoa skördi-fördi – tausta ja alkuperä ei valitettavasti tutkimistani lähteistä selvinnyt. Varhaisimmissa vastaani tulleissa ilmausta käyttäneissä yhteyksissä puhuttiin yleensä "skördi-fördi-englannista", mikä panee ajattelemaan, että kyseessä on samantapainen nonsense-fraasi kuin Hullujussi-yhtyeen 70-lukuinen "Friduna skikuna": sinänsä vailla merkitystä oleva loppusoinnutettu sanapari, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti luoda mielikuva mielekkäästä vieraskielisestä ilmauksesta.
Pääkaupunkiseudun neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) nykyinen järjestelmä on kuvailemasi, eli yleisöpäätteillä varauksen voi kohdistaa vain sen kirjaston aineistoon, missä kulloinkin varauksen tekee.
Järjestelmätason varausta eli varausta joka kohdistuisi teoksen kaikkiin niteisiin ei voi toistaiseksi tehdä. Paperilappuja kirjoitellaan, kun henkilökunta tekee varauksia toisten kirjastojen aineistoon. Laput voi välttää, jos pyytää henkilökuntaa varaamaan suoraan omalle kortille, jolloin varausilmoitus tulee sieltä kirjastosta, minne varaus on tehty. Jos ei kirjaa halua kyseistä kirjastosta noutaa, voi ilmoituslapussa olevaan numeroon soittaa ja pyytää lähettämään sen lähikirjastoon.
Miksi systeemi ei voisi olla...
Porin kaupunginkirjastossa on kaksi teosta, jotka kertovat Rommelista:
Irving, David: Rommel
Young, Desmond: Rommel.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origosta osoittessa http://weborigo.pori.fi
Kaarlo Kramsu on tosiaan kirjoittanut useampia Nuijasotaan liittyviä runoelmia mm. Ilkka, Jaakkima Berends, Santavuoren tappelu, Tarina, Hannu Krankka ja Taneli Luukkonen. Mutta kysymänne runo ei ole Kaarlo Kramsun vaan Kasimir Leinon.
Runo on osa Leinon sarjasta Historiallisia kuvia, 1. Olavinlinnan edustalla. Runo on julkaistu mm. kokoelmassa Leino, Kasimir, Runoja, Otava, 1899.
Runo on julkaistu myös nimellä Savon nuijapäät teoksessa Suomen kirja, kansakoulun lukukirja II, Otava, 1904.
Molemmat kirjat löytyvät esimerkiksi Pasilan kirjavarastosta ja saatavuuden voitte tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi .
Internetistä löytyy suomeksi lähinnä OutKastin levyarvosteluja. Toki niissä kerrotaan jonkin verran myös itse yhtyeestä. Alla linkit sivuille. Vuoden 2003/11 Soundissa (s. 24-27) on ollut OutKastin jäsenten haastattelu, jota ei valitettavasti löytynyt Soundin nettiarkistosta (http://www.soundi.fi/). Kannattaa kysyä lähikirjastosta, olisiko siellä kyseinen lehti tallella.
Tässä on luettelo OutKastin levyistä:
Southernplayalisticadillacmuzik, (LaFace Records, 1994)
ATLiens, (LaFace Records, 1996)
Aquemini, (Laface Records, 1998)
Stankonia (Arista Records, 2000)
Big Boi & Dre present.. OutKast (Arista Records, 2001)
Speakerboxxx ; The love below (Arista Records, 2003)
http://www.nyt.fi/musiikki/artikkeli/1076153552017
http://www2....
Todennäköisesti se tarkoittaa juuri sitä. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa oma tilanne varausjonossa ilmoitetaan näin. Nurmijärven kirjastosta ei kuitenkaan vastata tämän palvelun kysymyksiin, eikä Ratamo-kirjastojen hausta asia selvinnyt. Joten jos haluat varmistua asiasta, kysy asiaa Nurmijärven kirjastosta.
Juvan suomennos on ilmestynyt kokoelmassa Sata runoa (1916). Kyseistä teosta löytyy mm. Pasilan kirjavarastosta, josta sen voi Helmetin kautta varata.
Korppi on tallennettu myös Wikiaineistoihin: http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Ainakin yksi romaani Nokiasta on kirjoitettu: Jarmo Stoor, Nokian varjossa (2014): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526626079&…
Muita suomalaisia tietotekniikka-aiheisia romaaneja ovat ainakin nämä:
- Jussi Siirilä, SmartVille (2005): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9512068710&qty…
- Ilkka Malmi, Kolme: rakkaus, rock ja reeni (2006): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9529200315&qty…
- Kari Siimes, Infonator (2004): https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9519854894&qty…
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Voit lukea etänä kotimaisia aikakauslehtiä (myös Iltalehti) ePress.-palvelun kautta. Tarvitset vain kirjastokortin (= kortin numeron) ja siihen liittyvän pin-koodin. Linkki palveluun on .https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Etänä voit lukea myös ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä PressReader-palvelun kautta. Myös tässä palvelussa tarvitset kirjastokortin numeron ja pin-koodi. Linkki palveluun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Epressiin_kirjautumisen_vaihtoehdot(250243)
Työajan käytöstä joillakin ammattialoilla on tehty tutkimuksia:
- Aikamme koulussa : tutkimus opettajien ajankäytöstä oppituntien alussa / Jukka Seitvuo (Pro gradu -työ; jyväskylän yliopisto, 2013, luettavissa myös verkossa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201301131035
- Kiire ja työn muutos : tapaustutkimus kotipalvelutyöstä / Anna-Liisa Niemelä (väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2006, luettavissa myös verkkojulkaisuna:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/kay/kasva/vk/niemela/kiirejat.pdf
- Minkintuotannon työt tarkastelussa / Markku Lätti, Mia Maasola ja Leila Warén (Työtehoseura, 2006)
Ajankäytöstä yleensä, ja työajankäytöstä sen osana on esimerkiksi seuraava teos, joka löytyy Helmet-kirjastoista ja on luettavissa myös verkossa:...
Omalla laitteella kirjaston tiloissa katsottava elokuva on niin uusi ilmiö, ettei sitä koskevia laintulkintoja ole kukaan ehtinyt tehdä. Itse olen päätynyt näkemykseen, että kun laite on asiakkaan ja hän katsoo elokuvaa kirjastossa "yksityisesti" eli itsekseen, kyseessä on yksityisyyden piiriin kuuluva toimi, ei elokuvan julkinen esittäminen.
Tilanne on toinen, jos puhutaan ryhmästä. Laki ei määrittele yksityisyyden piirin rajaa, mutta vakiintuneen käytännön mukaan siihen kuuluvat vain lähisukulaiset ja -ystävät. Satunnainen ryhmä ihmisiä ei sen mukaan toimia "yksityisesti". Vaikka emme ottaisi kantaa siihen, muodostavatko asiakkaat keskenään yksityisen joukon, kirjastotyöntekijän osallistuminen ryhmään viran puolesta tekee tapahtumasta...
