Vuoden 2009 Liikunta ja tiede -lehdet ovat Jyväskylän kaupungikirjaston pääkirjastossa. Niitä ei lainata, mutta lehteä voi mennä kirjastoon lukemaan tai esim. ottamaan kopioita:
http://www.jkl.fi/kirjasto/aukiolo
I- ja P-junien kohdalla junien kirjaintunnukset eivät juonna mistään erityisestä paikasta tai muustakaan konkreettisesta asiasta, vaan ne ovat yksinkertaisesti keksittyjä kirjainlyhenteitä. I- ja P-kirjaimiin päädyttiin ilmeisesti siksi, että ne eivät olleet päätösajankohtana käytössä millään muulla linjalla.
Tässä jotain hakutuloksia sivuista, joilla myydään vähän kaikkea autojen pienoismalleista t-paitoihin. Sivuilta on linkkejä erityyppisiin fanituotteisiin, joten linkkejä kannattaa myös seurata.
http://ostella.fi.soneraplaza.net/ostella/8010fanituotteetf1/Index.html
http://194.251.255.16/ostella/sportslinkstore/saloform1.html
Lisäksi en malta olla mainitsematta Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkihakemiston formula-linkkejä osoitteessa:
http://www.htk.fi/Kirjasto/urheilu4.htm#formula
Täällä on yhteen paikkaan koottuna kattavasti ja monipuolisesti monenlaista formula-asiaa aina alan lehdistä itse kilpailuihin ja tuloksiin. Varsinkin sivuilta, joilla on keskustelumahdollisuus eli "chat" voisi varmasti saada hyviä vinkkejä...
Äitisi lausuma runo on varmaankin Kaarlo Sarkian Elämän malja -niminen runo. Se alkaa näin: "Olla laps, olla viiden vuoden lie ihmettä, ihmettä varmaan..."
Runo löytyy Sarkian runokokoelmista Kohtalon vaaka (vuosien 1943 ja 2013 painokset) ja Runot (1959). Kirjat ovat Lastu-kirjastojen kokoelmissa. Saat kirjan varaamalla lähikirjastoosi. Alla linkki kirjaston tietoihin kirjoista:
https://lastu.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kohtalon+vaaka&type0%5B%5D=Title&lookfor0%5B%5D=sarkia&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&limit=20
Teos ilmestyy ensiksi alkukielellään englanniksi, The Order of the Phoenix julkaistaan 21.6.2003 ja se on kirjastossa lainauskunnossa heinäkuussa. Kirjan suomentaminen kestää kesäkuusta lukien puolisen vuotta (ja sen jälkeen kestää taas tietysti jonkin aikaa ennen kuin teos on kirjastossa). Voit seurata ilmestymisaikataulua vaikka Tammen sivulta
http://www.tammi.fi/ .
Tornion kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluvia kirjoa voi hakea Lapin kirjasto -aineistotietokannasta:
http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 . Aihetta käsitteleviä kirjoja voi etsiä näin:
1. kirjoita asiasanaksi saamelaiset, voit kokeilla myös asiasanaa saamelaisuus
2. rajaa aineistolaji
3. rajaa kirjasto
4. valitse tietokirjallisuus ja klikkaa Hae-painiketta
Hakutuloksesta voit katsoa, mitkä kirjoista ovat tarkoitukseesi sopivia. Näet tarkemmat teostiedot klikkaamalla kirjan nimen kohdalta.
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Tilastojen mukaan vastauksia kirjoittaneita kirjastonhoitajia on vuosittain noin 200-300.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun tilastoja pääsee lukemaan toimintakertomuksista, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta saimme vinkin, että etsimäsi kirja voisi olla Pieniä unitarinoita (Kirjalito, 1984). Kirjastossamme ei sitä ole, joten en voi tarkistaa asiaa, mutta kollegan mukaan teoksessa esiintyisi ainakin Puutarhatonttu Oskari.
Myöskään Joensuun seutukirjaston kokoelmissa teosta ei näytä olevan, mutta kannattaa kysyä kaukolainausmahdollisuutta! Myöskin antikvariaateista kannattaa kysellä, ainakin netistä löytyi haulla tällainen: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901578
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Esko Hakkilan ja Heikki Simolan teoksen Asiakirjakaavoja selityksineen painokset ovat vanhoja. Niitä ei ole Helmet-kirjastoissa enää lainkaan, mutta Kansalliskirjastossa niitä voi sentään lukea. Jos etsii voimassa olevaa tietoa ei niitä varmaankaan voi suositella.
Tällä hetkellä ei Helmet-kirjastossa ole suomenkielisiä tietoteoksia joiden asiasanoituksessa esiintyisivät sekä "pesänjako" että "moite". Se ei tarkoita että näitä asioita ei voisi olla yhdessä käsiteltyinä esim. kirjaston asiakirjaoppaissa. Kannattaisikin ottaa joitain asiakirjoppaita tutkittavakseen. Tässä muutama asiakirjaopas, joista toivomme olevan hyötyä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%c3%a4*%20asiakirja*__Orightresult__U?lang=fin...
Peda.net-kouluverkossa on tietoa ravinnon valkuaisaineista eli proteiineista ja myös typen kiertokulun merkityksestä niihin:
https://peda.net/forssa/perusopetus/kuhala/oppiaineet2/kemia/oppikirjat…
Stephanie Dahle on tehnyt muitakin samankaltaisia kirjoja, kuten Mansikkahaltijatar: salaperäinen lahja sekä Lilia, pieni keijukaisprinsessa- ja Rosa Ruusunnuppu-kirjat. Muita samanlaisia, pienemmille lukijoille tarkoitettuja, ovat esimerkiksi Agathe Clairin Pikkukaverit-sarja, esim. Paulin paloauto tulipalossa, Kasperin kaivinkone työmaalla sekä Christine Riccin Doran eväsretki.
Kovin paljon tämäntyyppisiä kirjoja ei ole saatavilla. Kirjastojen tietokannoista niitä voi hakea asiasanalla kuvakielikirjat.
Keskustakirjasto Oodissa on kirjova ompelukone Pfaff Creative 4.5. Kone on varattavissa Varaamo-palvelusta:
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-03-03&search=ompelukone&unit=tp…;
Uuden etunimikirjan mukaan harvinainen Aana on Aavan lähekkäisnimi. Aavan nimipäivää vietetään 25.3.
Lähde:
Patjas, Liisa-Maria: Uusi etunimikirja: Aadasta Äijöön (Karisto, 2015)
Sanomalehdissä ilmeistyneitä lehtiartikkeleita Caribia -kylpylähotellista löytyy parhaiten Turun Sanomien arkistosta osoitteesta http://www.turunsanomat.fi asiasanalla Caribia. Lukuisten urheiluartikkelien joukosta löytyvät mm. seuraavat Caribiaa käsittelevät artikkelit: "Pätevä suunnittelija pelastaa uimahallin" (TS 14.3.2000) sekä "Pora säesti pääministeriä" (TS 27.5.1999). Artikkeliviitteitä kannattaa etsiä myös Turun kaupunginkirjaston Turku-kokoelman kortistosta (pääkirjasto, 2. krs.) asiasanan Caribia kohdalta. Aiheesta on debatoitu lehdessä mm. otsikoilla "Kirkkoneuvosto närkästyi Ikituurin saneerauksesta" (TS 31.3.99), "Caribian saa maalata pinkiksi" (TS 1.4.1999), "Turkuun nousee rumin rakennus" (12.4.1999) ja "Possunpunainen...
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
