Valitettavasti sen enempää fyysisten kuin sähköitenkään aineistojen varaus- tai lainausjonoja ei voi jouduttaa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan Celia-palveluun. Celia tuottaa äänikirjoja kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa näkövamman, sairauden, lukihäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi. Celian asiakkaaksi voit rekisteröityä useissa Helmet-kirjastoissa.
Lisätietoa Celian palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
https://www.celia.fi/
https://www.celianet.fi/
Hei,
Vanamo-kirjastoissa tämän syksyn aikana (syyskuun alusta lähtien tähän päivään 23.11.) eniten varauksia saanut jännityskirja on Jo Nesbøn Valtakunta. Seuraavina tulevat Leena Lehtolaisen Jälkikaiku ja Ilkka Remeksen Kotkanpesä.
Tällä hetkellä voimassa olevia varauksia on eniten Lars Keplerin Peilimies-jännityskirjaan.
Ikävä kyllä kaiken kattavaa teosta Ruotsin taidehistoriasta ei ole suomeksi.
Ruotsiksi on kirjastojen kokoelmissa laajojakin ruotsalaisesta taiteesta kertovia teossarjoja. Pohjoismaisesta maisemamaalauksesta löytyy teos 1800-luvulta, mutta ei 1900-luvulta.
Yksittäisistä taiteilijoista kuten Carl Larssonista, Lars Jonssonista tai Anders Zornista löytyy tietoa suomeksi, samoin näyttelyjulkaisuja eri aiheista tai aikakausista on jonkin verran. Suomeksi on tietenkin laajoja teoksia ja teossarjoja maailman taiteesta, mutta niissä eri maista kertovat osiot ovat luonnollisesti suppeita.
Tässä muutama kirja poimittuna Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista - toivottavasti näistä on apua (suluissa painovuosi) :
YLEISTÄ AIHEESTA :
1. POHJOISMAIDEN...
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Kolikkoa näkemättä on vaikea arvailla mitään. Mahdollisesti kolikkoa on jälkeen päin käsitelty asiaankuulumattomalla tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä kolikon alkuperäisen painamisen tai numismatiikan kanssa.
Suositeltavaa on näyttää kolikkoa numismaatikolle. Alan liikkeitä löytyy mm. Tampereelta.
Ursula on hellittelymuoto latinankielisestä "naaraskarhua" tarkoittavasta sanasta ursa.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kokeilin monia tietokantahakuja, mutta en löytänyt mitään tulosta tuolla merkkijonolla. Haut käyttävät usein katkaisumerkkejä, mutta useimmissa on käytössä asteriksi *
Varmaan haku pitäisi jakaa pienempiin osiin? (en osannut arvata, mitä haluat hakea)
Kannattaa käyttää tietokantojen tarkennettuja hakuja. Niihin voi lisätä monta hakusanaa kerralla.
Monihaku Frank hakee suomen kirjastojen tietokannoista. Haun voi rajata esim. yliopistojen-, maakuntien- ja erikoiskirjastoihin. https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kansalliskirjaston Melinda-haulla löytyvät esim. kaikki suomessa painetut aineistot. https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/PJ46H4SVG45549TY1D99CLSBIKR54JDFMV6LECQ5E788FVP77U-04814?func=find-d-0
Finna hakee...
Ikävä kyllä fantasiakirjasarjojen suomentamisen keskenjääminen ei ole mitään kovin harvinaista. Muita keskenjääneitä sarjoja ovat mm.
Orson Scott Card: Alvin (Otava)
Bernard Cornwell: Talvikuninkaan jatko-osat (WSOY)
David Gemmell: Drenain tarut (Jalava)
Brian Jacques: Redwallin taru (Otava)
Robert Jordan: Ajan pyörä (Karisto)
Katharine Kerr: Deverryn taru (Otava)
Scott Lynch: Herrasmiesroistot (WSOY)
Anne McCaffrey: Pernin lohikäärmeritarit (Otava)
Michael Moorcock: Elric (TK-kustannus)
R. A. Salvatore: Demonisodat (Jalava)
Roger Zelazny: Amberin kronikat (Vaskikirjat)
Naomi Novik: Temeraire (WSOY)
Muistan että nuo jatko-osat olisivat olleet Helmet-kirjastossa aiemmin englanniksi, mutta ovat nyt poistettuja. ...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Lapsuuden maa kokoelmasta Väsyneet kädet (1930).
Runo sisältyy myös esimerkiksi Pohjanpään runojen kokoelmaan Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
https://finna.fi/Record/vanamo.8188?sid=2908170562
Hei,
Tarkoittanet Pesäpallolaulu-nimistä kappaletta. Kyseessä on Arvo Salon sanat ja Kaj Chydeniuksen sävellys. Tämä löytyy tekstinä Tehdään teatteria -julkaisun Kabareelauluja-osiossa (Tammi, 1967 ; toim.Eija-Elina ja Timo Bergholm).
Tämä lienee julkaistu aika tuoreeltaan. Äänitteenä ensimmäinen julkaisu Love recordsin singlen Selma B-puoli vuodelta 1966 Kalle Holmbergin ja Otto Donnerin orkesterin esittämänä.
Kyseinen tarina löytyy ainakin teoksesta Dylan Thomas: Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta : valitut kertomukset (ISBN: 978-952-381-232-1). Kirjassa tarinan nimi on suomennettu Lapsen joulu Walesissa. Kirjan on kustantanut Aviador vuonna 2024 ja tarinat on suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Kirjaa on saatavilla ainakin Helle-kirjastoissa, joten voit kysyä sitä lähimmästä kirjastostasi tai tehdä varauksen Helle-verkkokirjastossa.
Hei,
Reijo Mäen dekkareita voitte etsiä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa http://www.libplussa.fi siten, että kirjoitatte "asiasana tai luokka" kohtaan Jussi Vares - jotkut dekkarit on luetteloitu myös päähenkilön mukaan tietokantaamme.
Pääsette katsomaan myös kirjojen saatavuustietoja ja hyllyssä olevaa aineistoa voi puhelimitse varata itsellen joko siihen kirjastoon missä kirjaa on tai pyytää lähettämään sen itseään lähimpään kirjastoon. Tämä on maksutonta. Mikäli olette kiinnostunut kirjasta, joka on kaikkialta lainassa, varaus tehdään jossain kirjastossa paikanpäällä, ja silloin varausmaksu on 0.80 €.
Suomen järvien keskisyvyys on noin 7 metriä ja pienten järvien ja lampien syvyys on noin 2-3 metriä. Nämä
tiedot löytyvät Jyväskylän yliopiston tekemästä tutkimuksesta seuraavalta sivustolta:
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2378.htm
Lisää tietoa suomen järvistä löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta osoitteesta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8103&lan=FI
Järvien synnystä ja geologiasta kerrotaan muunmuassa seuraavissa kirjoissa:
Suomen geologia (toim. Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964)
Suomen kallioperä: 3000 vuosimiljoonaa (toim. Martti Lehtinen, Pekka Nurmi, Tapani Rämö, Suomen geologinen seura 1988)
Rikoslain mukaan metsästysrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi, mutta yksittäisen tapauksen tulkintaan kirjastoissa ei ole asiantuntemusta. Rikoslaki löytyy Finlex-tietokannasta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D…
Kirjassa Helsinki kieliyhteisönä, toimittaneet Kaisu Juusela ja Katariina Nisula ( Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, 2006) käydään läpi Helsinkiä monimurteisena ja monikielisenä kaupunkina. Kirjassa on mm. Leif Höckerstedtin artikkeli Helsingforssvenskan- vem är du?
Heikki Paunonen on kirjoittanut kieleen liittyviä kirjoja esim. Kielellä on merkitystä: näkökulmia kielipolitiikkaan ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2010), Stadin mestat, osat 1-3 ( Edico, 2010), Suomen kieli Helsingissä ( Helsingin yliopisto, 1995) ja Vähemmistökielestä varioivaksi valtakieleksi: helsinkiläissuomen historiasta ja nykymuuntelusta ( Helsingin kaupunki, 1993)
Kirjojen saatavuustiedot http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target...
Näyttelyiden rakentamiseen liittyviä kirjoja kannattaa hakea kirjastojen aineistotietokannoista asiasanoilla näyttelysuunnittelu, näyttelytekniikka ja somistus.
Pienimuotoisten näyttelyiden kokoamiseen löytyä apua esimerkiksi kirjoista Visusti kirjastossa : visuaalisesti houkuttelevat esillepanot ja tilaratkaisut (Nyholm 2020) ja Visualistin työkalupakki: tietopaketti näyteikkunan somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon myymälässä (Hirvi 2009).
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Martti Helminen kaupunginarkistosta kertoi seuraavaa:
Kaupungintalosta ja sen korttelista on julkaistu seikkaperäinen
tutkimus. Kaupunginmuseon julkaisusarjassa "Kaupungin Leijona-sydän" (Narinkka 1998). Tuossa em teoksessa mainitaan kristallikruunuistakin jotakin. Kuvia vertailemalla, joita
on kirjassa, voi todeta, että 1930-luvun kuvassa on ainakin nykyinen komea
ilmestys. Heimola-kytköksestä en tiedä mitään mutta Eduskunnan ens kokoussalia
ns VPK:n talossa vuonna 1907 koristi kuvien perusteella (minun mielestä)
samanlainen suuri kruunu kuin nykyinen kaupungintalon.
Yllä mainitun kirjan saatavuustiedot löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin Sanomien artikkelit 21.02.1999; 02.02.2002 & 11.11.2006 käsittelevät mm. Heimolantalon...
Häävalssi löytyy julkaisusta Suomipopin helmiä osasta 5. Nuotissa on sanat, melodia ja sointumerkit, mutta ei varsinaista kosketinsoitintekstiä.
Lähialuuesi Anders-kirjastoissa em. nuotti on tällä hetkellä hyllyssä ainakin Kälviän, Lohtajan ja Toholammin kirjastoissa.
Suomennospäätöksiin saattavat vaikuttaa mm. teoksen saama myönteinen huomio, sille myönnetty kirjallisuuspalkinto, muiden maiden myyntitilastot jne. Joskus kauan sitten ilmestynyt teos voidaan julkaista suomeksi esimerkiksi elokuvasovituksen herättämän huomion vuoksi. Kirjailijalle myönnetty kirjallisuuspalkinto yleensä näkyy suomennosten uusintapainoksina tai uusina käännöksinä. Ulkomaisen kaunokirjallisuuden valintakriteerejä kannattaa tiedustella suoraan eri kustantajilta. Heille voi myös lähettää palautetta ja toiveita koskien suommenoksia. Esimerkiksi Otava julkaisi Gaskellia 1980-luvulla, heidän yhteystietonsa löytyvät http://www.otava.fi.
