Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En...
Hei,
Suomennos menee näin:
Katkonaisesti hän tajusi Bradyn lauseiden ydinkohdat ja täydensi ne alitajunnastaan, aivan samoin kuin kellon lyömisen erottaa vasta puolivälistä, ensimmäisten laskemattomien lyöntien viipyessä vain rytminä mielessä.
Ystävällisin terveisin,
Porin kirjaston tietopalvelu
Asiaa kannattaa kysäistä lääkärilta. Terveyskirjastossa asiasta kerrotaan näin. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03071
Lainat voi uusia ja palauttaa mihin tahansa samaan yhteiskirjastojärjestelmään kuuluvaan kirjastoon. Kirjastokimpat eivät välttämättä noudata maakuntarajoja, mutta usein näin kuitenkin on – Tampereen kaupunginkirjasto esimerkiksi kuuluu PIKI-yhteisjärjestelmään, johon kuuluvat Pirkanmaan kaupungin- ja kunnankirjastot. PIKI-aineistoa voi palauttaa ja sitä uusia vain pirkanmaalaisissa kirjastoissa.Yhteiseen kirjastojärjestelmään liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen, joten maakuntarajojen sisällä toimivissa kimpoissa voi olla myös siihen kuulumattomia kuntia. Kimpat voivat olla myös maakuntarajoja ylittäviä, kuten esimerkiksi Eepos-kirjastot, johon kuuluu kirjastoja Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Tieteellisillä kirjastoilla ei ole yhteisiä maksuperiaatteita. Jokainen kirjasto vahvistaa omat maksunsa ja vaihtelu maksujen suuruudessa on aika laaja. Olisi hyvä tietää minkä kirjaston maksuja haet. Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/ pääset katsomaan eri kirjastojen palveluhinnastoja. Haluan esim. katsoa Jyväskylän yliopiston kirjaston maksuja. Valitsen kirjasto otsikon alta yliopistokirjastot-Jyväskylän yliopiston kirjastot-palvelut-palveluhinnasto.
Kysymykseesi on vastattu aikaisemminkin. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannatta tarkistaa näitä nimikysymyksiä. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet niko (nora). Esimerkiksi Niko-haulla saat seuraavan vastauksen: lähtönimenä on Nikolaus tai Nikodemus (niko=voitto, laos=kansa). Nikolaosta on pidetty merenkulkijoiden suojelupyhimyksenä. Tunnetaan myös hyväntekijänä. Useissa maissa hän tuo lahjoja lapsille jouluna. Lähde:Lempiäinen Pentti Suuri etunimikirja
Voisikohan kyseessä olla Riikka Juvosen Etana ja appelsiini (Gummerus Junior, 1991)? Kirjan päähenkilö on unelmansa perässä appelsiinipuuhun kiipeävä pikkuetana Elena; kaskaat ovat hänen parhaita ystäviään.
Kysymyksestäsi ei selviä mistä kaikkialta olet teoksen nimeä jo hakenut. Tämä tieto olisi hyödyllinen, koska kysmyksessä on Ahlmanin vihjailevan puheen takia arvoitus jota ei aiheeseen perehtymätön kykene noin vain ratkaisemaan. Olet ehkä jo tutustunut Mikko Salmisen kirjoihin ja artikkeleihin. Teoksessa Suomalaisen kulttuurin vuosisata (1998) hän esittelee 1900-luvun suomalaisia filosofeja ja artikkelissa "Näkijöitä vai ajopuita?:suomalaisten filosofien poliittis-yhteiskunnallinen ajattelu toisen maailmansodan aikana" (Historiallinen aikakauskirja 1998:2)käsitellään myös Erik Ahlmania ja hänen suhdettaan kansallissosialismiin. Entä mitä tietoja löytyisi Ahlmanin tyttärenpojan professori Eerik Lagerspetzin avulla? Hän on kirjoittanut mm....
Vuonna 1752 alettiin Englannissa lain mukaan viettää uutta vuotta 1. tammikuuta. Aiemmin uusi vuosi alkoi virallisesti 25.3. Tuona päivänä enkeli kertoi Marialle, että tämä oli raskaana ja saisi pojan, Jeesuksen. Tosin jo kauan ennen lakimuutosta useimmat ihmiset olivat pitäneet uuden vuoden alkuna tammikuun ensimmäistä päivää.
Lähde: https://localhistories.org/a-history-of-new-year/
voitte tehdä hakuja verkkokirjatomme kautta osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
Laajennetussa haussa kannattaa tehdä hakuja asiasanoilla: sadut, varhaiskasvatus, pedagogiikka. Esimerkiksi kahden asiasanan yhdistelmällä sadut ja varhaiskasvatus löytyy Liisa Karlssonin teos Sadutus, sekä monia muita.
Lehtiartikkeleita voitte etsiä vaikkapa Aleksi-lehtitietokannan kautta:http://aleksi.btj.fi/. Tämä tietokanta toimii tosin vain kirjastomme eri pisteissä paikan päällä. Tietokannan haut voi toteuttaa vastaavasti kuin teoshaut kirjaston tietokannassa eli samoilla asiasanoilla. Aleksi on viitetietokanta, joten artikkeleista löytyvät viitetiedot lehteen. Lehdet pitää siis etsiä erikseen vielä esim. kirjastosta.
Tieteellisiä artikkeleita voi etsiä...
Saksalla oli 1.maailmansodassa Afrikan siirtomaissaan kolme erillistä sotilasosastoa (Schutztruppe): Itä-, Länsi- sekä Lounais-Afrikassa.
Askareita, eli siirtomaiden alkuperäisasukkaista värvättyjä sotilaita taisteli erityisesti Itä-Afrikan osastossa Tansanian seudulla, joka koostui juuri ennen 1. maailmansodan alkua kaikkiaan neljästätoista komppaniasta. Eversti Paul Emil von Lettow-Vorbeckin komentaman joukko-osaston kokonaisvahvuus oli tuolloin 2772 sotilasta, joista paikallisia askareita oli valtaosa, yhteensä 2286 henkeä.
Länsi-Afrikan Kamerunin osasto koostui kahdestatoista komppaniasta, joiden kokonaisvahvuus oli 1855 sotilasta, ja joista afrikkalaisia oli 1650. Lisäksi Togossa oli sodan sytyttyä erillinen, myös paikallisista...
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Kansalliskirjastosta, Helsingin yliopiston kirjastosta kerrottiin, ettei kirja kuulu heidän kokoelmiinsa. On mahdollista, että se on omakustanne tai pienpainate, jota ei ole viety kansalliskirjastonkaan tietokantaan. Kirjastoista sitä ei siis löydy.
Kysymääsi kirjaa on käytetty lähteenä Rovaniemen kaupungin Songan kylän esittelyssä: http://www.rovaniemi.fi/?deptid=5737 Kannattaisi ehkä kysyä julkaisua Rovaniemen kaupunginkirjastosta. On mahdollista, että se on tietokantaan rekisteröimättömänä esim. kotiseutukokoelmassa:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14586
Jos tarkoitit Arno Kotron, Christer Lybäckin kirjoittamaa elämäkertaa, kirjaa ei valitettavasti voi hankkia kirjastoon äänikirjana. Kirjasta ei ole olemassa cd-muotoista äänikirjaa. Kirjasta on olemassa Otavan kustantama sähköinen äänikirjaversio, mutta sitä ei voi hankkia kirjastoihin. Kustannusyhtiö Otava on päättänyt, että se ei toistaiseksi myy kirjastoille kustantamaan sähköistä aineistoa. Kiellon syynä on se, että sähköisen kirjastoaineiston kirjailijakorvauksista ei ole saatu valtakunnallisesti sovittua. Perinteisenä kirjana kirjaa on toki kirjastossa tarjolla.
Yle uutiset:
https://yle.fi/uutiset/3-11183060
