Laajat vanhan kreikan sanakirjat, kuten esim. Liddel & Scott näyttävät tuntevan klassisesta kirjallisuudesta tapauksia, joissa ϑεός/theos on luontevinta tulkita adjektiiviksi, joskus se esiintyy myöskin komparatiivimuodossa ϑεώτερος/theooteros.
Uuden testamentin kreikan sanakirjat eivät näytä tällaista adjektiivista käyttöä tuntevan, sana tulkitaan yksiselitteisesti substantiiviksi.
Artikkelin käytöllä tai käyttämätömyydellä ei tässä liene merkitystä. Lars Aejmelaeuksen mukaan (§ 98-99) artikelin käyttö vanhassa kreikassa oli yleensäkin melko vapaata ja jätettiin usein pois varsinkin silloin kun sanaa käytettiin paljon tai se tulkittiin erisnimen kaltaiseksi, samoin arvioi Bornemann & Risch (§ 149 -2). Uuden testamentin...
Tekstistä päätellen laulu on Emmanuelle-elokuvan tunnussävelmä, alkup. nimeltään Emmanuelle, suom. nimeltään Rakkaus jää (säv. P. Bachelet, H.Roy, H. Blaikley, suom. san. R. Reiman). En kylläkään muista sitä Heinosen laulamana, vaan Anneli Pasasen, löytyy ainakin Pasasen levyltä CBS-klassikot. Teksti on muistaakseni näin: Rakkaus jää/ jäljelle vain/ muu häviää/ maailmastain/ rakkaus jää/ muu pysy ei/ rakkaus jäi/ hän jäänyt ei./ Olimme niin erilaiset silti kuitenkin/ pian sen mä ymmärsin/ itse olin yö ja hän kuin päivä valoisin/ erosimme tietenkin. Suomenkieliset sanat ja nuotit löytyvät Emmanuelle-nimisenä mm. Suuri toivelaulukirja 14:sta.
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)...
Henry Eccles (1680(?)-1740(?))oli viulisti ja säveltäjä. Viulusonaatteihinsa hän lainasi osia myös muilta säveltäjiltä. Ilmeisesti kyseinen sellosonaattikin on alunperin viululle kirjoitettu, koskapa musiikkitietosanakirja Grove Dictionary of Music and Musicians mainitsee Ecclesiltä vain viulusävellyksiä. Myöhemmin siitä lie tehty sovituksia sellolle, alttoviululle ja kontrabassolle. Viuluversio löytyy kokonaisuudessaan Jaques Thilbaud'n soittamana cd-levyltä Complete Solo Recordings 1929-36,
Thibaud, Jacques (viulu), The Complete Solo Recordings 1929-36 / Jacques Thibaud. Hexham : Appian Publications & Recordings, p1994.
Alttoviululle sovitettu sonaatin osa Largo löytyy Nobuko Imain levyltä Viola bouqet,
Imai, Nobuko (alttoviulu),...
Kyllä saa.
Vegaanista elintarviketta ei ole erikseen määritelty elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikkeiden merkitseminen
vegaanituotteiksi on vapaaehtoista.
Mikäli eläinperäinen aines esiintyy ruoassa jäämänä eli tuote on valmistettu samassa tehtaassa tai samalla tuotantolinjalla, jossa käsitellään myös maitoa, kananmunia tai muita allergeeneja, siitä on ilmoitettava pakkauksessa, koska tiedolla on merkitystä allergisille asiakkaille. Tämä on pakollinen merkintä. Tuote lasketaan silti vegaaniseksi, sillä sen valmistuksessa ei ole tarkoituksella käytetty eläinperäisiä ainesosia.
Lähteet:
Ruokaviraston sivut: https://bit.ly/3IxyQMS
Ruokaviraston elintarviketietoopas, s. 213: https://bit.ly/3BNVP2G
Vegaanihaaste-sivusto: https://...
Suomalaisia musiikki- ja nuortenlehtiä pääset selaamaan esimerkiksi Makupalat-hakemistosta, jonka osoite on http://www.makupalat.fi/. Kohdasta Viestintä/Uutiset, lehdet ja edelleen kohdasta Muut lehdet löydät aiheittain jaoteltuja lehtiluetteloita. Sivun oikeasta reunasta löytyy hakemisto ja siitä kohta Nuortenlehtiä. Saman hakemiston kohdasta Muut lehdet löytyvät musiikkilehdet.
Kokotekstitietokannan viitteet sisältävät alkuperäisen tekstin kokonaisuudessaan. Tekstitietokantoina on esimerkiksi lakitekstejä ja lehtiä.
Viitetietokannat puolestaan viittaavat erilaisiin lähteisiin kuten aikakauslehtiartikkeleihin tai kirjoihin.
Pentti Saaritsan runo Aamu on hänen runokokoelmastaan Yhdeksäs aalto (1977).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Saaritsan runojen kokoelmasta Runoja 1965-1982 (1983).
Molemmat teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola...
Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi.
Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä...
Ilmeisesti suomen kielessä ei ole tuollaisille kirjoille nimitystä. Suomen kielessä puhutaan helppolukuisista kirjoista (lättlästa böcker) ja selkokirjoista (LL-böcker), mutta ne eivät ole ehkä ihan sitä, mitä haet. Helppolukuiset kirjat ovat ehkä lähimpänä, sillä niissäkin saattaa olla suhteellisen lyhyitä lukuja. Myös kieli on yksinkertaista, jotta lukemaan opetteleva saa niistä helpommin selvää.
Etymologisesta sanakirjasta ei löytynyt talitiaista, joten sallinet arvailun. Tali sana tulee ruotsista (talg) ja ruotsin kielessä talitiainen on talgoxe. Tali taasen on merkitykseltään naudan- tai lampaanrasvaa, mikä kenties on maistunut suurikokoiselle tiaiselle hyvin. Myös viron kieleen on päätynyt ko. tiaiselle rasvaan viittaava nimitys rasvatihane. Yritin löytää lintujen nimien etymologiaa käsittelevästä kirjasta Linnun nimi (Häkkinen, 2004) vastausta kysymykseesi, mutta eipä se osunut paksun teoksen sivuilta silmiini. Latinankielinen tieteellinen nimi ei myöskään ole avuksi tässä. Nimi Parus Major (eng. Great tit) viittaa vain tämän varpuslintujen lahkoon ja tiaisten heimoon kuuluvan tiaisen kokoon.
Tieteellisessä ja luonnollisessa...
Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisessa paikannimikirjassa Huittisen alkuperästä sanotaan näin: Yleensä Huittinen on yhdistetty skandinaaviseen ’valkoista’ merkitsevään sanaan hwit tai eri-ikäisiin germaanisiin henkilönnimiin, esim. Hvide, Huide, Hvite, Witte. Kielellisesti sopiva henkilönnimi olisi luonnollinen tausta asutusnimelle, mutta Huittinen-nimen asiataustaksi sopiva henkilö tai hänen perustamansa talo jää arvailujen varaan. Toinen mahdollisuus on lähteä luontonimestä ja yhdistää Huittinen skandinaavisiin hvit-sanaan pohjautuviin koskennimiin, esim. Norjan Hvittingen (< *Hvítingr), joiden on selitetty johtuvan kosken kuohuvasta valkoisesta vaahdosta. Tätä taustaa vasten nimi olisi alkuaan voinut olla skandinaaveilta...
Osoitteessa Helsinginkatu 1 (Vaasanhallin yläkerta) toimi Kappahalli-niminen tehtaanmyymälä ainakin 1970-luvulla. Yritys mainosti turkkeja Helsingin Sanomissa useasti ilmoituksillaan. Myös nahkatakkeja ja turkislakkeja oli kaupan. Ilmeisesti valikoimaan kuului kyllä muutakin vaatetavaraa.
Olisiko tämä sitten ollut muistelemasi yritys? Ilmoitusten perusteella ei selviä valmistettiinko turkikset paikan päällä vai oliko varsinainen tuotantotoiminta jossakin muualla.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakoneen haku.
Tässä on Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä seuraleikki- ja tietovisailukirjoja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970:
Seuraleikkivälineitä ja juhlakoristeluja / Ruth Zechlin ; Ruth Zechlinin teoksesta .. toimittanut Mary Olki. 1956.
Ajanvietteen ihmekirja : seuraleikkejä, pelejä, hupaisia temppuja ja leikillisiä esityksiä / toimittanut Ilmari Jäämaa. 1949.
VISANIEKKA : 1500 TIETOKILPAILUTEHTÄVÄÄ / TIMO T. KAUKONEN. 1966
Tiedon puntari / Jouko Nikula. 1967.
Mieleni minun tekevi : askartelun ja kokeilun, keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen pikku jättiläinen / toimittanut Yrjö Karilas.1957
Viisasten kerhon parhaat palaverit / Tauno Rautiainen. 1952
Vanhoista seuraleikeistä ja tietokilpailuista löytyy varmasti lisää...
Todennäköisesti kysymyksessä on liikennöitsijä Martti Rinta, jonka yhtiö Lahden linjat sijaitsi Rahikankadulla Asemantaustassa. Rinta oli merkittävä urheilumesenaatti, joka kuljetti jalkapalloilijoita yhtiönsä autoilla sopuhintaan pelimatkoilla. Kuljetustuki oli vain pieni osa urheilun ystävän tuesta seuralle, nettisivu kertoo että Rinta olisi käyttänyt Kuusysin tukemiseen vuosien varrella miljoonia markkoja.
Lisätietoja:
http://www.jukkajoutsi.com/FC%20Lahti.html (vuosi 1969)
http://www.jukkajoutsi.com/lahtifutis2.html (vuosi 1992)
http://fi.wikipedia.org/wiki/FC_Kuusysi
Uusi Lahti 1995, s. 8-9 : Martti Rinnan kuolema jätti Kuusysin ilman selustatukea : uusi nimikin on jo rekisteröity - FC Lahti
Hannu Kivilä: Markalla Möysään :...
Sibelius sai natsi-Saksassa ulkomaalaiseksi säveltäjäksi suorastaan hellää kohtelua: sotavuonna 1941–42 Joseph Goebbels määräsi perustettavaksi Saksan Sibelius-seuran. Siitä huolimatta Härön musiikkivalinnassa saattaa olla kyse enemmänkin valitusta sävellyksestä ja siihen liittyvistä mielleyhtymistä kuin säveltäjästä itsestään. Kirjassaan Aika velikultia Pasi Heikura kirjoittaa Valse tristesta seuraavasti: "Jean Sibeliuksen Valse Triste (suomeksi: surullinen valssi) on suomalaisten keskuudessa yksi suosituimpia Sibeliuksen kappaleista. Ei ihme, että se vetoaa iloluontoisiin suomalaisiin, sävelsihän Sibelius sen Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema vuonna 1903.[Tuntemattoman sotilaan] Kariluodollekin tulevat klassikon alkutahdit...
Runo on nimeltään Vaiheet ja se löytyy Hessen teoksesta Lasihelmipeli. Alkuteoksessa runon nimi on Stufen, joka tarkoittaa suomeksi portaita tai askelmia
