Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Jos näin ei ole, lapsen isyys on vahvistettava, ennen kuin isä voi olla lapsen huoltaja. Mikäli tätä ei tehdä, lapsen huoltaja on äiti.
Lisätietoa huoltajuudesta ja isyyden vahvistamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla: https://stm.fi/huoltajuus.
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista. Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Toki jos teoksen saamisella on kiire, se ei välttämättä auta asiaa.
Toinen mahdollisuus Helmet-kirjastojen kautta on tehdä kaukopalvelupyyntö. Lisää kaukopalvelukäytännöistä löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Alice Martinin suomennos Christina Rossettin Remember-runosta sisältyy teokseen Maailman runosydän (1998, s.656).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tampereen kaupunginkirjastossa on Aamulehti mikrofilmimuodossa vuodesta 1881. Voit pyytää kopiot artikkelista oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Kyseiset kolme kirjaa on tilattu jo keväällä. Kirjakauppa ei ole lähettänyt meille tilaamiamme kirjoja toistuvista kyselyistä huolimatta. Reklamoimme taas kirjakaupalle asiasta.
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin Helsingin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.Vuonna 2002 HKLJ:stä ilmestyi verkkoversio http://finto.fi/hklj/fi/.Vastaus pohjautuu vastausarkistoon.Nyt Helsingissä valmistaudutaan siirtymään YKL-...
Oletan, että kysymys on Suomen terveydenhuoltohenkilöstön vaatetuksen historiasta. Medic-tietokannasta löytyi seuraavanlaisia lehtiartikkeleja:
Haltia, M; Herzen, A von
"Aateet on mun vaatteet" : kuvadokumentteja Suomen lääkäreiden ja sairaanhoitajien asuista 1600 - 1900 -luvuilta (lehdessä Duodecim 1996 vol. 112 no.23 s. 2283-2300) Saatavilla Tikkurilan kirjastosta.
Sarén, S
Uusia ideoita laitosvaatetukseen : asennemuutosta kaivataan
lehdessä Sairaala 1999 vol. 61 no. 8 s. 24-27
Pylvänäinen, I
Terveydenhuoltohenkilöstön työpuvun uusi malli
Sairaala 1985 vol. 48 no. 1 s. 21-23
Pitko, S
Työvaate lähin työympäristö
Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan 1979 vol. 55 no. 16 s. 14-5
Sairaala ja Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan -lehtien...
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Tässä muutama viime vuosina ilmestynyt suomalainen teos:
- Hämäläinen, Pekka: Voittaja vai häviäjä - päätä itse (1996), Yllättävä voima - lähempänä kuin arvaatkaan (1998), Jaksamisesta innostumiseen (2001)
-Lampikoski, Timo: Toteuta toiveesi, onnistu elämässä (1996), Urasuunnittelun opas : tulevaisuus mahdollisuutena (1998)
- Furman, Ben ja Ahola, Tapani: Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen (1999)
- Kemppinen, Pertti: Tee jotakin toisin - toiminnallinen elämänhallinta (1998), Vitaalisuutta etsimässä : elämänilon kirja (1999)
- Ojanen, Markku: Ilo, onni, hyvinvointi (2001)
- Keltikangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto (1994), Tunne itsesi, suomalainen (2000)
Tämäntyyppisiä teoksia voi etsiä lisää kirjaston aineistotietokannasta http://...
Dan Brownin Meteoriitti on tilauksessa Lukas-kirjastoissa.
Kirjaa ei näyttäisi kuitenkaan olevan tilauksessa kotikirjastoosi. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon ja kysyä mahdollisuutta kirjan tilaukseen.
Voit hakea teoksen ja tehdä siihen Webin kautta varauksen, jos sinulla on henkilökohtainen salasana Internet-palvelua varten. Varauksen teko onnistuu, vaikka teos ei ole vielä lainattavissa.
Kirjan voi toki varata myös soittamalla kirjastoon tai tekemmällä varauksen asioidessasi muuten kirjastossasi.
Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Kirjan suomenkielinen nimi on Valkeiden kukkien lehto.
Vastaus löytyy HelMetin kautta kirjoittamalla joko uudenmalliseen hakulomakkeeseen http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin tai perinteisen HelMet-haun http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/X sanahakuun alkuteoksen nimi. Huomaa, että se on "Whitethorn Woods" (kysymyksessäsi nimestä puuttuu kaksi kirjainta, mikä ehkä on vaikeuttanut teoksen löytämistä).
Perinteisessä HelMet-haussa teosten erikieliset käännökset siis löytyvät sanahaussa teoksen alkukielisellä nimellä, kun taas nimekehaku löytää nimekkeet vain annetulla kielellä. Uudessa hakulomakkeessa puolestaan ei käytettävissä olekaan muita hakutapoja kuin sanahaku.
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Tuusulan kunnan sivuilla http://www.tuusula.fi/ on yhteystietojen lisäksi (joitakin asioita kannattaa kysyä suoraan kunnan viranomaisilta) monenlaista muuta tietoa. Linkin Kunnan palvelut -> tietoa Tuusulasta alta kohdasta "taskutietoa Tuusulasta" selviää mm. että vuonna 1999 työttömyysaste on ollut 7,3 % ja että asukasluku vuonna 2000 on 31 168.
Katso myös Ascentian tuottama Fennica- hakemisto, http://www.ascentia.fi/fennica/k396.htm , siellä on selkeästi esitetty "faktaa ja figuuria" koskien Tuusulaa. Sisältää myös vertailuja muihin kuntiin.
Maanmittauslaitoksen sivuilta http://www.kartta.nls.fi/ löytyy karttoja ja paikkatietoa. Vapaasti katsottavat (ei maksulliset) kartat eivät ole kovin kummoisia, joten karttoja kannattaa tulla...