Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Koululaisen vuosikerrat 1966-1974 on selattu läpi, eikä niistä valitettavasti löytynyt tätä runoa. Ylipäänsä näissä lehdissä oli hyvin vähän runoja. Ehkä runo on kuitenkin jostain muusta lehdestä.
Jarmo Saartin Opetusministeriölle vuonna 2000 laatiman selvityksen mukaan
kunnallisista kirjastoista 97 %:lla oli käytössään tietotekniikkaa, ja yli 95 %:lla Internet-yhteydet.
Lisätietoja : Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet".
Selvityksen tilastotietoja on julkaistu myös Tilastokeskuksen Tietoyhteiskunta-sivuilla osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta (http://tilastot.kirjastot.fi)
ja Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto eivät näytä sisältävän tietoja kirjastojen laitekannasta ja verkkoyhteyksistä.
Salasanan Anders-verkkokirjastoon saat käymällä kirjastossa ja esittämällä kirjastokorttisi tai henkilöllisyystodistuksesi.
Lainat voi myös uusia puhelimitse, Kokkolan kaupunginkirjaston lainaustoimisto puh. 06-8289560, neuvonta puh. 06-8289561.
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Maltitoli on luontainen makeutusaine, joka valmistetaan viljasta. Voi olla, että sitä ei ole Suomessa myynnissä ollenkaan. Tarkistin useampia verkkokauppoja, eikä niistä sitä löytynyt. Jokunen vuosi sitten ksylitolijauhettakaan ei ollut myynnissä Suomessa, joten voi olla ettei maltitoliakaan ole.
Sen sijaan Amazon.com-verkkokaupassa näytti olevan maltitolia myynnissä useammassakin eri muodossa. Osoitteesta http://www.amazon.com/s/ref=nb_sb_noss?url=search-alias%3Dgrocery&field… saat listan niistä.
William Blaken kokoelmasta ”Songs of Experience” vuodelta 1794 on suomennettu osa runoista. Ne sisältyvät Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) Ahdin suomeksi kääntämänä.
Runoa ”London” ei tiettävästi ole suomennettu.
Alla linkki Lahden kaupunginkirjaston ”Linkki maailman runouteen” –tietokantaan, josta löytyy listaus Blaken suomennetuista runoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Kyseessä lienee Raija Siekkisen kirja Tyttö, puu ja peili (Otava, 1987).Kirjasammosta löytyy kuvaus teoksesta: "Tyttö ihailee itseään peilistä. Hän on maailman kaunein. Hän jää sisälle taloon ihailemaan itseään. Myös ulkopuolella puu näkee itsensä peilistä kauneimpana, niin kauniina ettei malta syksyllä pudottaa ihania lehtiään. Keväällä ei sitten kasvakaan uusia kuivuneiden tilalle. Tytölle tulee ikävä yksin kotona. Vasta ulos kylille uskaltautuessaan hän löytää iloa elämäänsä." (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b45505d-1043-4f7c-a38c-631ff65e1e62)
Kotimaisten kielten keskuksen Sanojen alkuperästä kertoo uve-sanan etymologiasta. Siellä arvellaan virtaan viittaavan sanan olevan johdos sanasta vuo, https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Monet hieman vanhemmat hissit ovat mainitsemaasi ovetonta ylös ja alas menevää tyyppiä. Uusiin hisseihin sen sijaan pitää nykyään turvallisuussyistä aina asentaa ovi.
Ks. EU:n hissidirektiivi
Jacqueline Kellyn kirja Luonnonlapsi Calpurnia Tate on julkaistu suomeksi Kariston kustantamana vuonna 2011. Jatko-osia ei ole suomennettu. Koska ensimmäisen osan julkaisusta on kulunut jo reilusti aikaa, on todennäköistä, että jatko-osia ei enää suomenneta. Asiaa voi toki tiedustella kustantajalta: https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/
Kysyin asiasta työkaveriltani, joka on syntyjään ranskalainen. Hän vastasi, ettei ilmiö ole hänelle tuttu eikä tällaista sääntöä noudateta Ranskassa ainakaan laajemmin.Mikäli aihe kiinnostaa ja haluat lukea siitä lisää, suosittelen etsimään Helmet Finnasta hakusanoilla "tapakulttuuri", "etiketti (tapakulttuuri)" ja "tavat".
Luettelen muutamia kirjailijoita, joiden teosten toivon olevan sopivia. Lempi Pursiainen onkirjoittanut useita romaaneja ja muutamia muistelmia, jotka ovat myös äänikirjoina. Inkeri Kilpisen matkakirjat ovat olleet suosittuja. Rauha Kuusalon teoksia voisi kokeilla. Ja sopisiko muistelmat ja elämäkerrat : Benedicta Idefelt, Bertta Valtonen, Benedict Zilliacus, Anna Luoto, Anna-Liisa Levänen, Mielikki Ivalo, Jutta Zilliacus, Martti Lindqvist, Pirkko Jalovaara. Pirkko Jalovaaralta on äänikirjoina myös uskonnollista kirjallisuutta.
Kirjailijoiden teosten nimet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ laittamalla hakuehdoksi kirjailijan nimen (sukunimi, etunimi) ja valitsemalla aineistolajiksi...
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Tietoa Tipuhoroskoopin alkuperästä ei ole löytynyt. Se näyttää esiintyvän netissä sekä yleiskielisenä että lounaismurteisena. Tuosta murteesta mieleen tuli kirjailija Heli Laaksonen, mutta ei hänen tuotannostaan kylläkään horoskooppia löytynyt. Tiedustelimme asiaa myös valtakunnallisella kirjastoväen sähköpostilistalla - mikäli sitä kautta tulee jotakin tietoa asiasta, lähetämme teille sähköpostia.
