Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/
Vaski-verkkokirjastosta ei valitettavasti pysty varaamaan samaa nimekettä samalle kortille kuin yhden kappaleen. Oppimateriaalikeskuksesta
http://oppimateriaali.turku.fi/
löytyy kattava valikoima lasten ja nuorten kirjallisuutta, ja sieltä voi lainata samaa kirjaa koko luokalle.
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702...
Hei,Tähän ei löytynyt valitettavasti suoraa vastausta. Kannattaa tutkia paikallishistorioita tai Kiannon tuotantoa ja etsiä niistä mainintoja. Paikallishistorioita voi etsiä Outi-verkkokirjastossa esimerkiksi hakusanoilla Ylikiiminki paikallishistoria. Kianto kirjoitti aikoinaan myös lehtiin, joten kannattaa tutkailla myös vanhoja lehtiartikkeleita. Niitä löytyy kokotekstinä Kansalliskirjaston palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi.Onko jollakin Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten lukijalla tarkempaa tietoa? Kommentoi alle.
Kiitos tärkeästä Suomen tilastollisen vuosikirjan ja Suomen virallisen tilaston (SVT) tiedonlähteitä koskevasta palautteesta.
Olet oikeassa siinä, että Tilastokeskuksen Käsikirjoja -sarjassa (nro 3, neljäs laitos) vuonna 1982 ilmestynyt tilasto-opas on viimeinen laatuaan.
Tällä hetkellä Tilastokeskus julkaisee verkkosivuillaan yli 200 eri tilastoa. Jokaisella tilastolla on oma kotisivu, joka sisältää varsinaisen tilasto- ja taulukko-osuuden lisäksi kunkin tilaston kuvauksen sekä keskeiset metatiedot kuten käsitteet ja määritelmät, laatuselosteen ja luokitukset. Tämä kokonaisuus on tällä hetkellä paras julkaistu opas siihen, mitä tilastoja Suomessa julkaistaan.
Tilaston kotisivulla on kohta Kuvaus, joka sisältää tiedon ao. tilaston...
Francois Rabelais julkasi viisi kirjaa, joista viimeisin tosin ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Vain osia näistä teoksista on suomennettu. Ne ovat mainitsemasi Pantagruel ja Gargantua. Muuta ei suomennettuna löydy.
Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Vuoden 1990 Suomen markan arvo vuonna 2023 on ollut euroissa 0,31 euroa, eli 175 000 markkaa on 54 136,73 euroa.
Tarkistin tämän Tilastokeskuksen laskurin avulla: Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus (stat.fi) Sivulta löytyy myös lisätietoja, millä perustein laskuri arvon laskee.
Sivulta selviää myös, että vuoden 2024 eli kuluvan vuoden arvon mukaan laskeminen ei ole vielä mahdollista, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta sen päätyttyä.
Hei,Kyseessä lienee tämä. Yle esittänyt varmaankin 2005 nimellä Unilintu (alunperin ilmestynyt 2004). On poistunut Yle Areenasta, mutta lyhyt tieto löytyy: https://areena.yle.fi/1-915646 The Gift Collection: DreambirdSeven-year-old Fred is an African boy living in Paris. When his grandfather N'gomélé comes to France, Fred is embarrassed by the simple, elderly man and his African gift, a hand-carved, painted wooden bird. But when the bird reveals its magical powers and takes the boy on a trip to Africa, Fred realizes how he likes bonding with his roots, and with his grandfather.
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Lonely planetin Croatian uusin, v.2002 painos löytyy toistaiseksi Myyrmäen kirjastosta. Vuoden 1999 painos löytyy Helsingin kirjastoista Pasilasta,Kirjakaapelista,Kalliosta ja Puistolasta.
Lastenkirjainstituutin Onnet –tietokannasta http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta löytyvät seuraavat ainakin yhden kirjastoaiheisen runon sisältävät lastenrunokokoelmat :
Mansikki ja moni muu : runoja.Mervi Heikkilä ; kuvitus: Virpi Penna
Helsinki : Kirjapaja, 2009.
Kaupunkiretki : lastenrunoja. Jukka Itkonen ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
Helsinki : Kirjapaja, 2011.
Kissa kissa kissa .teksti: Tuula Korolainen ; kuvittanut Virpi Talvitie
Helsinki : Lasten keskus, 2013.
Metsärunoja lapsille. Nalle Karhu ; [piirrokset: Aleksandra Andersen]
[Helsinki] : Orson Oy HumArt, 2002.
Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa.Toimittanut Kaarina Helakisa ; kuvittanut Jori Svärd
Helsingissä : Otava, 1980.
Varoitus...
16.5.1918 Senaatintorilla otetussa kuvassa P. E. Svinhufvudin ja Mannerheimin välissä on Gösta (Carl Gustaf) Theslöf.
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19221117:3
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19360620:2
http://www.blf.fi/artikel.php?id=3661
Nuottivertailu varmisti, että Pitkä matka on kauas on alkuperäiseltä nimeltään It’s a Long Way to Tipperary. Judge ja Williams sävelsivät sen vuonna 1912. Laulu oli suosittu Britannian armeijan keskuudessa ensimmäisen maailmansodan aikana.
Hei! Et eritellyt kysymyksessä, mitä asiaa täsmällisemmin tarkoitat ilmaisulla "copyright-oikeuksia", varsinaista tekijöiden oikeutta vai kääntäjän oikeutta. Jos kyse on ensin mainitusta, täytyy selvittää, ovatko alkuperäiset tekstit jo tekijänoikeudellisesti vapaita eli ovatko kaikki tekijät olleet kuolleena jo yli 70 vuotta. Todennäköisesti ovat, mutta sitä ei voi pitää varmana.
Toiseksi on kysyttävä, mitä kääntäjä Jouko Sarakorpi on aikoinaan sopinut suomalaisen kustantajan kanssa käännöksensä käyttöoikeudesta. Se on voinut koskea vain tätä vuoden 1980 painosta, jonka jälkeen käännöksen oikeudet ovat palanneet kääntäjälle. Kääntäjä on voinut myös tehdä sopimuksen, jolla käännöksen oikeudet on ostettu pysyvästi kustantajalle, jolloin ne...
Luultavasti noin tarkasti määriteltyä tietoa ei löydy oikein mistään. Sopivia muistelmiakaan nimenomaan Tohmajärveltä ei osunut hakuihini. Arvelisin kuitenkin, ettei viljankorjuu ollut niin kovin erilaista Tohmajärvellä kuin yleisesti Suomessa, joten kenties seuraavista maatalouden yleishistorioista voisi löytyä hyödyllistä tietoa:
Suomen maatalouden historia. II : Kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle / toimittanut Matti Peltonen
Suomen talonpoika 800-2010 / Pentti Viita
Suomen talonpoika kautta aikojen / Eino Jutikkala
Suomen talonpojan historia / Eino Jutikkala
Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia / Jari Niemelä
Tohmajärvestä on kirjoitettu myös historia:
Vanhan Tohmajärven historia / Jaana Juvonen...
Kare Piekkola kertoo seminaarityössään 2005 näin: "Tietokonevirusten idean uskotaan syntyneen vuonna 1949, kun matemaatikko John Von Neumann esitti ideansa automaattisesti itseään monistavista ohjelmista. Vuoteen 1951 mennessä hän olikin jo kehittänyt ehdotuksensa, kuinka kyseisiä automaattisia toimintoja voisi luoda. Vuonna 1959 matemaatikko Lionel Penrose jalosti vielä Von Neumannin ideaa pidemmälle esittämällä rakenteen, joka pystyisi aktivoitumaan, monistautumaan, muuntautumaan ja hyökkäämään. Penrosen mallia testattiin käytännössä myös IBM 650 –koneella. Vaikka kyseiset ehdotukset luotiinkin parantamaan ihmisten käyttämää teknologiaa, on näin jälkikäteen sanottuna yhteys tietokoneviruksiin varsin selvä." Tekstistä löytyy muutakin...
