Voit kokeilla seuraavaa reittiä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ löytyy Monikulttuurinen kirjasto MCL ja sieltä taas Maailma-info, mistä taas maakohtainen luettelo ja Latvia. Latvian alta löytyy erilaisia linkkejä, myös ystävyysseura Rozentalsin yhteystiedot. Rozentals-seuran Latvia-linkeistä Latnetiin annettuna hakusanoilla Andris Berzins löytyi 231 viitettä. Seuran Latvia-linkeistä löytyy myös Riga in your pocket, jonka alta taas Officials ja sieltä Riga City Council ja täältä, kylläkin latviaksi, myös Andris Berzins. Jatka hakua näistä linkeistä tai ota yhteyttä Rozentals-seuraan.
Eve Hietamiehestä on tietoa kirjassa Kotimaisia nykykertojia 1-2. Myös Otavan internetsivuilla on kerrottu hänestä http://www.otava.fi/otava/kirjailijat/kotimaiset/hietamies_eve/fi_FI/hi…
Eve Hietamiehestä on kysytty tällä palstalla aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla hietamies eve.
Uusin julkaistu matrikkeli kuvataiteilijoista on Suomen taiteilijaseuran julkaisema KUVATAITEILIJAT 2004, joka on myös internetissä verkkoaineistona sivulla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ . Joensuun seutukirjastossa kirjaa on vain käsikirjastossa lukusalikäytössä.
Kuvataiteilijat-matrikkelia on olemassa myös aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Näistä on lainattavia kappaleita seutukirjastossa.
Suomen taiteilijat ry:n julkaisemaa matrikkelia:
SUOMEN taiteilijat - Finlands konstnärer r.y. 35 vuotta : matrikkeli 2003, on saatavissa myös lainaksi samoin aikaisempia vuosilta 1988 ja 1998.
Ole hyvä ja ota yhteyttä lähimpään kirjastoon.
Sysmän kirjastosta löytyy kyllä merikartta alueesta Vesijärvi-Päijänne.
Katso lisää
http://weborigo.sysma.fi/
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Kun elokuvatallenteelle on hankittu lainaus- ja esittämisoikeus, itse esittämisen lisäksi myös esityksen mainostaminen on laillista.
Laki on tosiaan kirjoitettu sillä lailla, että niin lainaus- kuin esittämisoikeuskin on sidottu kirjaston tapauksessa fyysiseen teoskappaleeseen. Käytännössä asialla tuskin on merkitystä, mutta jos se oikeuksilla varustettu on käsillä, aina varminta käyttää juuri sitä.
Heikki Poroila
Yksittäistä markkinointitutkimusta ei ihan helpolla tunnu löytyvän. Verkko-osoitteesta http://www.htk.fi/kirjasto/yritys.htm voit etsiä haluamaasi tietoa,
ja luulen, että myös löydät etsimäsi. Tähän Makupalat-linkkikirjastoon on koottu erittäin hyvät ja kattavat linkit alalta kuin alalta, myös markkinoinnista ja sen tutkimisesta, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille.
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Vanhoja Helsingin Sanomia on luettavissa kirjastoissa HS Aikakone -palvelussa ja Ilta-Sanomia mikrofilmeinä Pasilan kirjastossa. Myös Helsingin Sanomat on mikrofilmattu.
Pasilan kirjastossa on käytössä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja pdf- ja jpeg-muodossa muistitikulle. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Laitteessa ei ole internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata Varaamosta. Sähköpostitse artikkeleja ei lähetetä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
Viherlaakson kirjastossa on myös käytössä HS Aikakone –palvelu.
Antikvariaattien nettisivuilla kyseistä teosta on myynnissä hintaan 10-25 euroa, kunnosta riippuen. Yleensä he ostavat teokset noin puolella myyntihinnasta eli noin 5-17 euroa lienee realistinen arvio, mikäli antikvariaatti teoksen ostaa. Kiven teoksia on yleensä hyvin tarjolla, joten aina antikvariaatit eivät niitä ota myytäväkseen.
"Saituri" -näytelmästä löytyy niukasti analyysejä. Tässä kirjoja ja lehtiartikkeleita:
KIRJOJEN kirja. Toim. Juha Salokannel. Otava, 1995. s. 179 - 184. (Sisältää Jouko Tyyrin artikkelin)
REFERENCE Guide to World Literature, Volume 2. St. James Press, 1995. s. 839 - 840.
Lehtiartikkeleita:
HÄLLSTRÖM, Elisa: Tasapaino puuttuu nykyajastakin. Teatteri (2000) nro 3 s. 25
INTERNET-osoitteita:
http://www.theatrehistory.com/french/miser001.html
http://www.curtainup.com/miserprl.html
Oulun yliopiston kirjastossa on kokoelma englanninkielisiä analyysejä Molieren teoksista, niihin
mahdollisesti sisältyisi myös "Saituri" -näytelmän analyysejä
Krokotiili Genan syntymäpäivälaulun (Minä soitan harmonikkaa) säveltäjän Vladimir Šainskin Kogda moi druzja so mnoi (Kun ystävät ovat kanssani) –laulun esitystä tai sanoitusta suomen kielellä ei valitettavasti löytynyt käytettävissämme olevista musiikkitietokannoista eikä muista tiedonlähteistä.
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien...
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Kyselemäsi kirjan nimi on Motti-Matti ja Vanja-Katti. Tekijä on
Olli-setä, ilmestymisvuosi 1942. Kirja on Tampereen pääkirjastossa,
ei kuitenkaan lainattavissa. Ehkä kannatta kysäistä jostain Turun
puolen kirjastosta, olisiko teosta saatavana sieltä päin.
Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat:
- Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984
- Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981
- Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003
Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut).
Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001.
Aiemmin...
