Kysyntä Myllykoskella on ollut vähäistä mutta kuulostellaan jos kiinnostuneita olisi enemmänkin. Kirjallisuuspiirit kokoontuvat pääkirjastolla, Kuusankoskella, Korialla ja Valkealassa. Syksyn ohjelma eri pisteissä on tällainen:
Kouvolan pääkirjaston kirjallisuuspiirit
Kouvolan pääkirjastossa toimii kolme kirjallisuuspiirin ryhmää, jotka kokoontuvat kerran kuukaudessa. Kaikissa ryhmissä käsitellään sama teos. Ryhmiin ei ole ennakkoilmoittautumista eikä osallistumismaksua. Parhaiten tilaa uusille osallistujille on keskiviikon iltaryhmässä.
• keskiviikon päiväryhmä klo 13-14.30 ja iltaryhmä klo 18-19.30
• torstain ryhmä klo 13 - 14.30
Kysy kuukauden kirjaa lainaan asiakaspalvelupisteestä. Kysy myös äänikirja- tai e-kirjaversiota. Kouvolan...
Ajoneuvojen tietoja saa Trafista, https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/ajoneuvotiedot-ja-veron-maksu ja useista maksullisista palveluista, esim. https://www.rek-nro.fi/, https://www.16500.fi/rekisterinumerohaku, https://www.autorekisteri.fi/, https://elisa.fi/ajoneuvohaku/, http://www.rekisteritiedot.fi/.
Runo on nimeltään Mistähän kummasta... ja se löytyy Lauri Viidan kokoelmasta Betonimylläri (1947) ja myös Kootuista runoista (1979 WSOY).
Runo alkaa: Mistähän kummasta kulkuri lienee / ruusuja riipaissutkin
Tarkoittamasi pässit ja Eedenit ovat runon kaksi viimeistä säkeistöä:
Millähän laululla Eedenin haassa / pässejä innostettiin, /kun tämän kumotun pilkkumin alle /sieltä me kellahdettiin?
Löytäisinpä se sävelen kerran,/niin minä puskettaisin / kaikkia kalloja tahdissa, kunnes / pilkkumin pysyyn saisin!
Tällainen tieto löytyy parhaiten venäläisistä arkistotiedonlähteistä, mahdollisesti joko kuolemansyytilastoista tai sotaan liittyvistä tilastoista. Suomalaiset väestötilastot kattavat vain suomalaisten sodassa kuolleisuuden, ja näihin tietoihin voi tutustua esimerkiksi Doria-julkaisuarkiston julkaisussa Kuolemansyyt vuosina 1939 ja 1940. Tietoa kuolleiden tilastoinnista Suomessa löydät Tilastokeskuksen Historiallisen tilastotiedon oppaasta.
Ompelukoneesi on mallia 66K. Tuota mallia valmistettiin vuodesta 1907 vuoteen 1956, sekä Yhdysvaltain, että Iso-Britannian tehtailla.https://www.singersewinginfo.co.uk/66Sarjanumeron perusteella koneesi on valmistettu vuonna 1937.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-eb-series-serial-numbers.htmlValmistuspaikka on todennäköisesti Clydebankin tehtaalla Skotlannissa.https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial_number.htmlhttps://www.singermachines.co.uk/faq/how-can-i-know-where-antique-sewing-machine-was-made.htmlClydebankin tehdas oli aikanaan maailman suurin ompelukonetehdas.https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie
Ylen artikkelin mukaan Larsson aloitti oman tutkintansa heti Palmen murhan jälkeen ja jatkoi sitä kuolemaansa vuonna 2004 asti. Lisätietoa asiasta löytyy Jan Stocklassan kirjasta Kuka murhasi Olof Palmen? (Aula & Co, 2018).
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Kahvista irtoaa veteen rasvaa, jos se seisoo liian kauan pannussa tai
keittimessä. Tämä rasva antaa kahville eltaantuneen maun.
Kahvikirjassa (Paulig 1997) neuvotaan kaatamaan pannukahvi porojen päältä kuumalla vedellä lämmitettyyn tarjoilukannuun, jotta se ei muutu kirkeräksi.
Lisää tietoja esim. sivulla http://www.moccamaster.fi/hyva_kahvi
Google Booksista löytyvien viitteiden perusteella kyseessä on näyte kirjeestä, jonka Franz Kafka lähetti hyvälle ystävälleen Max Brodille heinäkuussa 1922.
Kafkan kirjeistä on suomennettu vain osa ja niitä on julkaistu teoksissa:
Kafka, Franz: "Kirjeitä perheelle 1922-1924" (Otava, 1990)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Milenalle" (Otava, 1971)
Kafka, Franz: "Kirjeitä Felicelle" (Otava, 1976)
Suomeksi ei ole siis vielä ilmestynyt teosta, jossa olisi kirjeitä ystäville. Kyseinen siitatti löytyisi sen kaltaisesta teoksesta.
On mahdollista, että sitaatti saattaisi löytyä jostakin suomennetusta Kafkan elämäkerrasta. Google Booksin avulla voi hakea englanninkielisiä käännöksiä eri elämäkerroista ja yksikään osuma ei kohdistunut teokseen, jota olisi...
Varauksen Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteriin voi tehdä seuraavasti. Mene kirjaston kotisivulle http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?formid=form1 ja tee haku teoksesta, jonka haluat varata. Mikäli teos on rekisterin mukaan lainassa, klikkaa sinisellä kirjoitettua linkkiä ("lainassa"), jolloin pääset varaamaan teoksen valittuasi noutopaikan (osasto/kirjasto). Sivun alareunassa on "tee varaus"-painike, jolla saat varattua teoksen.
Voidakseen käyttää IntroActiven erikoispalveluja, täytyy ensin avata yhteys palveluun henkilökohtaisesti kirjastossa. Sitä varten tarvitaan kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus. Kun yhteys on avattu, IntroActive -toiminnot saat päälle menemällä samalta sivulta http://borzoi.kirja.turku.fi:80/Intro?...
Unite.AI-sivuston artikkelissa listataan kymmenen tällaista palvelua: https://www.unite.ai/10-best-ai-art-generators/.
Muita vastaavia voi hakea esimerkiksi hakukoneen avulla laittamalla hakusanoiksi "ai generator".
Emme valitettavasti onnistuneet tunnistamaan videota kuvauksesi perusteella. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tiedon videosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Lisätietoja saadaksesi sinun kannattaisi käydä katsomassa Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun www-sivua (www.helia.fi).
Osoitteessa http://www.guardianunlimited.co.uk/officehours/story/0,3605,339012,00.h… on Guardian-lehden artikkeli menestyneistä sihteereistä. Haku sanoilla secretaries and career tuottaa esim. Google-hakupalvelussa (www.google.com) lähinnä yhdysvaltalaisia viitteitä.
Satakirjastojen sivuilta löytyy erittäin kattava aihelista kirjallisuudesta, joka käsittelee ajanjaksoa vuodesta 1900 toiseen maailmansotaan saakka: https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vuodesta-1900-toiseen-maailmanso…
Listalta voisin poimia vaikkapa seuraavat kymmenen teosta:
F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä
Asko Sahlberg: Tammilehto (1918)
Toivo Pekkanen: Tehtaan varjossa (1918-1930)
Elisabet Aho: Sisar (1918-1924)
Anni Kytömäki: Kultarinta (1920-1930 -luvut)
Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet (1920-luku)
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva (1920-luku)
Aki Ollikainen: Musta satu (1931)
Inka Nousiainen: Kirkkaat päivät ja ilta (1938)
Kjell Westö: Kangastus 38 (1938)
Lisäksi mm. Laila Hietamiehen, Enni Mustosen ja Pirjo Tuomisen...
Kyllä löytyy. Esimerkiksi Antti Pietiäisen kirjassa Tunne, antitunne, perimä - johdatus tunteiden dynamiikkaan (1999) käsitellään syyllisyyttä, häpeää, vihaa, pelkoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Samoin kirjan Tuhkaa ja linnunrata - henkisyys mielenterveystyössä (Suomen mielenterveysseura, 1998) teemoina ovat samansuuntaiset asiat. Aiheesta löytyy lisää kirjoissa, jotka Helsingin kaupunginkirjaston luokitusjärjestelmän mukaan ovat luokissa 121.2 (tunne- ja tahtotoiminnot) ja 618.8 (psykoterapia, mielenterveystyö).
Kirjasampo esittelee Venla Ilon Ihmisten saari -romaanin rakkaustarinana, joka myös haastaa "lukijansa elämän vaikeiden asioiden äärelle: kohtaamaan petos, väkivalta, sairaus ja kuolema.":
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1703625
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Ilo%25252C%252BVenla
Sukunimi vaikuttaisi olevan hänen omansa, ei peite- tai taiteilijanimi.
Valitettavasti minulla ei ole kirjastosulun aikana pääsyä Tiihosen koko tuotantoon, joten voi olla, että etsimäsi runo ei ole lukemissani kokoelmissa. Kävin kuitenkin läpi kymmenen Tiihosen kokoelmaa (Sarkunmäen palo 1975, Teille ei tarjoilla enää 1978, Arjen armada 1980, Eroikka 1982, Hyvät pahat ja rumat 1984, Enkelin tavara 1986, Boxtrot 1998, Eros 2002, Largo 2004 ja Jumalan sumu 2009). Näiden kokoelmien runoista kuvaukseesi voisi sopia Aurinkosirkus-runo kokoelmasta Eroikka tai Kiima-runo kokoelmasta Eros.
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia.
Teoksessa : BAGH, Peter von: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja / Peter von Bagh Helsingissä : Otava : Suomen elokuva-arkisto, 2005. - 951-1-12705-5 (sid.) sivulla 572 on tietoja Vesa Enteestä: s. 7.2.1947 Helsinki, k. 24.5.1997.
Mainiossa elokuvatietokannassa IMDB:ssa (Internet Movie Data Base) on myös tietoja Vesa Enteestä (huom. kuolinaika poikkeaa von Baghin teoksen antamasta kuolinajasta)
http://www.imdb.com/name/nm0257857/
(kuolinajasta on myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa vastattu aikaisemmin; ks. Internet-sivu
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5352…)
