Valitettavasti mainitsemaasi kirjaa ei meiltä löydy. Aikuisten lainausosastolla voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen (lomakkeet löytyvät sieltä, palvelu on tulossa nettiinkin vielä alkuvuodesta 2000 uusille kotisivuillemme), joka on mielestäni hyvinkin perusteltu, koska kokoelmissamme oleva Mongolia-kirjallisuus on melkoisen vanhaa. Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainaksi kauttamme.
Jussi Talven kahvipannun tarina ja muita satuja teoksen voi ostaa antikvariaateista esim. Antikka.net https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=kahvipannun+tarina&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0tai Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/haku.asp?pikahaku=0&stype=full&haku=kahvipannun+tarina&kieli=kaikki&Submit=Hae
Kirja löytyy myös lainattavaksi Helmet-kokoelmasta https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skahvipannun%20tarina__Orightresult__U?lang=fin
Kirjoissa ei ole ikärajoja samaan tapaan kuin esimerkiksi elokuvissa, joten varsinaista ikärajaa Kiekkokaupungille en pysty sanomaan. On paljolti lukijasta kiinni, millaista sisältöä hän haluaa ja pystyy lukemaan. Jo jotkut alakouluikäiset saattavat pitää esimerkiksi jännityskirjallisuudesta, vaikka osa aikuisistakin pitää sitä liian ahdistavana tai jännittävänä. Myös lasten ja aikuisten erilaiset kokemusmaailmat vaikuttavat lukukokemukseen. Ajatellaan, ettei lapsi pysty päässään kuvittelemaan pahempaa kuin mitä hänen kokemusmaailmansa käsittää. Siten luettu teksti ei välttämättä tunnu lapsesta tai nuoresta samalta kuin aikuisesta.
Kirjojen ikärajoista on aiemmin kysytty kirjastonhoitajalta: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kirjoissa-...
Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Caj Westerbergistä löydät tietoa useasta hakuteoksesta, esim. Otavan kirjallisuustiedosta, Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita tai ruotsinkielisestä kirjasta Författare i Finland. Nämä hakuteokset löytyvät yleisistä kirjastoista. Kirjaston työasemalta voit käyttää artikkelitietokantaa Aleksia, josta löytyy hyviä, joskin ehkä jo vanhoja, lehtiartikkeliviiteitä. Gösta Ågrenin artikkeli "Caj Westerbergs lyrik" löytyy Horisont-lehdestä(1995, nro.42, ss. 5-6)ja mielenkiintoiselta vaikuttaisi myös Kristina Alapuron haastattelu "Kaiken uhallakin kyselemätön epätoivo" Suomen kuvalehdessä (1985 ; nro 49 ; ss. 24-26). Vanhoja lehtivuosikertoja voi olla hankala löytää, mutta Horisont ja Suomen kuvalehti löytyvät Helsingissä...
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska Shameles 5 kausi olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavat kirjat lastenkulttuurista: Tapanila-albumi, Lasten numero 7 -- Tapanila-seura, Helsingissä, 1999// Pieni kulttuurikirja -- juhlateos suomalaiselle kulttuurille ja luovuudelle Otava, Helsingissä, 1997// House of the arts 1987-1997, Annantalo Arts Centre for Children and Young People,City of Helsinki, [Helsinki], 1997// Karlsson, Liisa: Satuverkon kutojat -- laatua lasten kanssa, Stakes, Helsinki, 1996// Loivamaa, Ismo: Sakari, Ursula ja Myy: Cultura, Turku, 1991// Rönnberg, Margareta: Siistiä! -- ns. roskakulttuurista, Like kustannus, Helsinki, 1990// Letit liehumaan -- tyttökulttuuri murroksessa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1992//
Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit...
Asiakas voi tilata oman kirjastonsa kaukopalvelun kautta lainaan sellaisia julkaisuja, joita ei ole saatavilla omassa kirjastossa tai omalla paikkakunnalla. Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjastojen neuvontapisteissä. Kaukolainaus on maksullista. Kirjasto perii kaukolainasta oman varausmaksunsa lisäksi lähettäjäkirjaston määräämät maksut. Suomen tieteellisistä kirjastoista tilattujen kaukolainojen hinta on noin 6-12 €.
Eri kirjastoilla ja yliopistoilla on erilaiset käytännöt siitä, mitä aineistoa annetaan kaukolainaksi. Pro gradu -töiden kaukolainauksessa voi olla rajoituksia. Joitakin töitä ei saa kaukolainaksi ollenkaan, jotkut voivat olla saatavilla ainoastaan mikrokortteina tai luettavissa vain sähköisessä muodossa. Joitakin pro gradu...
Kyllä muistatte elokuvan nimen ihan oikein, mutta kyseistä elokuvaa ei ole ilmeisesti Suomessa dvd:nä julkaistu. Internet Movie Databasesta tiedot tästä vuonna 1964 julkaistusta elokuvasta, jonka on ohjannut Jules Dassin ja pääosassa on Peter Ustinov, kyllä löytyivät.
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,...
Rakennustietosäätiö ylläpitää kiinteistönhoitotiedostoa, joka on julkaistu ns. KH-kortteina. Näissä on ohjeistuksia kaikkeen kiinteistönhoitoon liittyvään. Tietoja KH-korteista saa osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/KH/index.htm . KH-kortisto on asiakkaiden käytössä mm. Helsingin pääkirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa.
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. on julkaissut internetissä asiakirjan, jossa selvitetään esimerkin avulla kiinteistönhoidon palvelutuotteita ja vastuurajoja (http://www.rakli.fi/Hkirja/osac.pdf ).
Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/6022-A4...
Varsin monet naiskirjailijat ovat nykyään "kovia", pehmeys kun ei ole kovinkaan trendikästä. Tässä joitakin "tiukkoja" naisia. Kaikilta löytyy suomennettuja teoksia.
Annie Proulx
Claire Castillon
Elfriede Jelinek
Joyce Carol Oates
Siri Hustvedt
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että...
