Sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Suomen murteiden sanakirjasta. Verkosta hakemallakaan ei selviä, mitä sillä voitaisiin yksiselitteisesti tarkoittaa. Sitä on käytetty ainakin verbien elättää ja mielistellä tai "nuoleskella" sijaan, mutta en tiedä, sopiiko kumpikaan muurahaiskarhujen tapaukseen, koska lainaus on niin lyhyt.
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta löytyi 'lossit' -asiasanalla eniten osumia aiheesta, koska heidän kokoelmissaan on kaikki suomeksi julkaistu: lossit | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalveluKannattaa selailla näitä läpi ja tarkistaa kiinnostavimpien julkaisujen kohdalta että löytyisikö oman kirjaston kokoelmasta (Vaara-kirjastot - verkkokirjasto | Vaara-kirjastot) kyseistä teosta ja mikäli ei löydy, tiedustella omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta. Kovinkaan paljon aiheesta ei ole julkaistu kirjallisuutta ja suurin osa omakustanteita jne, joita voi olla huonosti saatavilla kaupunginkirjaston kokoelmassa. Vaara-kirjastojen kaukopalvelun ohjeet ja yhteystiedot: Kaukopalvelu | Vaara-kirjastot
Hei,Perunan imellyttäminen tapahtuu niin, että kuorittu ja soseutettu peruna, joka on ensin keitetty kuorineen, haudutetaan miedossa uunilämpötilassa (n. 50C) tarpeeksi pitkään (esim. yön yli), jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy perunalaatikon makea maku. Tarvittaessa voidaan lisätä valmistusvaiheessa vehnäjauhoa ja jo laatikon imeltyessä makeuden lisäämiseksi siirappia.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Vanhat Anna-lehden vuosikerrat vuodesta 1980 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa Helsingissä. Voit siis käydä siellä etsimässä kyseisen artikkelin ja ottaa siitä valokopion. Kotilainaan vanhoja lehtiä ei saa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
Etsimme kaikista käytössämme olevista musiikkitietokannoista (Viola, Fono ja kirjaston aineistotietokannat) sekä internetistä, mutta emme löytäneet kyseisen laulun sanoja. Fonosta löytyi jonkun verran tietoja laulusta:
Laulu tunnetaan kahdella eri nimellä: "Pieni valkolumme" tai "Valkoinen lumme". Kappale alkaa säkeillä "Metsälammen pinnalla uinuu lumme niin valkoinen...".
Laulu on Usko Kempin sanoittama ja säveltämä. Vanhoissa levytyksissä laulun tekijäksi on merkitty Kempin salanimi F. Voitto.
Lähde:
http://www.fono.fi/
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s...
Suosikki-lehti on vuodesta 1983 Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Valitettavasti kuitenkin juuri vuosi 1984 puuttuu. Voit halutessasi pyytää lehden kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Voit ottaa yhteyttä kirjailijaan Atena-kustantamon kautta. Kustantamon sähköpostiosoite on atena@atena.fi
Mikäli sinulla on Facebook-tili, voit lähettää viestin sen kautta. Kirjailijan virallinen sivu siellä on https://www.facebook.com/kirjailijapij/
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Kuvakirjoja:
Bob Graham: Puffe. Sirkuskoira seikkailee.
Verena Monkewitz: Jojo, soittajapoika ja hänen ystävänsä
Gerda Wagener: Elmeri ja Tiikeri
Pupu pikkuisen ystävät
Helppolukuisia:
Pippa Goodhart: Lohikäärmepoika. (Punainen banaani)
Jenny Koralek: Salainen laiva (Sininen banaani)
Paul Stewart: Miljan juhlat (Sininen banaani)
Ääneenluettavaa:
Timo Parvela: Pikkuveljet ja taika-avain
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
En löytänyt tietoa kielojuhlaperinteestä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Finna.fi-palvelusta löytyy Turun tyttölyseon - Luostarivuoren senioreiden julkaisu Luostarivuori 125 (2007, toim. Timo Puska), johon sisältyy Kaarina Leinosen kirjoittama artikkeli "Herkistävä kielotraditio" (s. 34-35). Teos on varattavissa Turun yliopiston Feeniks-kirjaston varastokokoelmasta. Linkki Luostarivuori 125 -teoksen Finna.fi-tietueeseen: https://www.finna.fi/Record/utu.9913827055405971?sid=5277599731
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Tarkistin kirjan saatavuutta ja maksutietoja Ruotsin kirjastoista. Se näkyy olevan kolmessa Tukholman kirjastossa, mutta en löytänyt mitään tietoa kaukolainamaksusta.
Uumajan kaupunginkirjastossa se on myös saatavana ja sieltä löytyi myös tieto kaukolainamaksusta. Pohjoismaihin lähetettävästä kaukolainasta Uumajassa pyydetään 25 kr. Euroina 2,32 €.
Kouvolan kaupunginkirjasto perii lisäksi kaukopalvelumaksun 2 €.
