Varauksesi (Underworld: Beaucoup fish) on noudettavissa Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta 28.-30.6. 2000 välisenä aikana. Voit vastaavissa tapauksissa hoitaa asian nopeimmin puhelimitse.
Jätti Janhunen -kuvakirjan kirjoittaja ja piirtäjä on Olle Snismarck. Kirja on ilmestynyt Pellefantti-sarjassa ja sen on kustantanut Kustannus Oy Williams 1970-luvulla. Kirjan tiedot löytyivät Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta (https://lastenkirjainstituutti.fi/)
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=55724&PROFILESET=SNK2&DATABASE=6&DEPARTMENT=0&SORT=3&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&LOCATIONID=10,1,9
Tässä vielä tiivistelmä kirjan sisällöstä:
Jättiläinen nimeltään Janhunen asuu nimettömässä maassa, jossa parhainta herkkua sen mielestä ovat talojen tiilikatot. Ihmisiä harmittaa, koska sadesäällä ilman suojaavaa kattoa he vilustuvat. Maahan...
Riippuu, mitä "hyvällä" tarkoitetaan tässä yhteydessä. Vain ani harva voi olla aivan huipputasolla hyvä jossakin asiassa, mutta kukaan ei voi olla huipputasolla hyvä monella eri alalla. Jos taas ei vertaile itseään maailman huippuihin, voi ahkeran harjoittelun kautta lähes minkä tahansa asian oppia hallitsemaan varsin hyvin.
Eeva Kilven kirjojen arvosteluita löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta. Tietokannan Internetosoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=376
Pudotusvalikoista valitaan haluttu kirjailija ja toisesta valikosta valitaan lähteet ja tuotanto.
Levyn Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille mukana olevassa englanninkielisessä esitteessä on kappaleen "Tulkaa te kun työtä teette" nimi englanniksi "O come all ye that labour".
Lähde:
Soli Deo Gloria, esitt. : Me uskom' : suomalaisia koraaleja ja hengellisiä sävelmiä jousiorkesterille / Soli Deo Gloria [S.l.] : Profile, p2001
http://luettelo.helmet.fi/record=b1521187~S9*fin
Kadonneen aineiston korvaushinnan päättää se osasto, jonka aineistoa se on. Korvaushintaan vaikuttaa se, miten korvaavaa teosta on saatavilla, ja onko kyseessä kovakantinen vai pokkari.
Kannattaa olla suoraan yhteydessä esimerkiksi pääkirjaston vastaanottoon ja kysyä korvaushintaa sieltä. Kirjoissa voi kadonneen tai tuhoutuneen kappaleen usein korvata myös tuomalla uuden tilalle. AV-aineistoa koskee erilaiset lainauksen mahdollistavat lisenssit, joten ne korvataan rahalla.
Runo tosiaan löytyy muutamaltakin nettisivustolta Eeva Kilven runoksi nimettynä. Sitä ei ole Kilven kokoelmissa Runoja 1972-1976 eikä kokoelmassa Laulu rakkaudesta, joka ilmestyi 1991, ja joka on valikoima neljästä runokokoelmasta. Eeva Kilpi on edelleen tavattoman suosittu ja lainattu kirjailija, emmekä onnistuneet tarkistamaan kaikkia kokoelmia. Kai Niemisen runoistakaan emme onnistuneet sitä löytämään. Joten valitettavasti runon kirjoittaja ei varmuudella selvinnyt.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista varattava soittotila on Espoon Ison omenan, Sellon ja Nöykkiön kirjastoissa, ja lisäksi Helsingissä Maunula-talossa. Myös keskustakirjasto Oodiin on tulossa soittostudio näillä näkymin maalis-huhtikuussa. Tiloja voi varata Varaamo-palvelun kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Tässä linkki Varaamon Kuvaa ja ääntä -hakuun, josta muun muassa soittotilat ja tarkemmat tiedot niistä löytyvät:
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=photo-and-audio
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Itse en ole kuullut, että vernissaa valmistettaisiin japaninpuusta, vaan yleensä sitä valmistetaan pellavaöljystä keittämällä. Japaninpuu-nimisestä kasvista en onnistunut löytämään tietoa. Wikipedian artikkelissa kerrotaan tarkemmin pellavaöljystä.Lähde:Pellavaöljy. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Pellava%C3%B6ljy (Viitattu 3.5.2025)
Suomen ympäristökeskuksen kirjastolla on oma aineistohaku. Aineistohaun löydät osoitteesta http://kirjasto.ymparisto.fi/FIN/yha/search_yha.htm. Tietoa kirjastosta löydät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1841&lan=FI. Jos kysymykselläsi tarkoitat jotain alueellista ympäristökeskusta, niin sen tietoihin pääset sivulta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=283256&lan=FI. Alueelliset ympäristökeskukset käyttävät samaa aineitotiekantaa kuin koko Suomen ympäristökeskus.
Rahanarvolaskurin mukaan 800 ruplaa oli 2133 markkaa vuonna 1913. Rahanarvolaskurin Vertaa valuuttoja -toiminnolla pystyy vertailemaan valuuttojen arvoja eri vuosina 1860-luvulta nykypäivään.
https://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
Ihan kaikkia Ollin pakinakokoelmia ei kirjastostamme löytynyt, mutta ainakin Puusta tyveen -kokoelmassa vuodelta 1947 löytyy pakina Teatteriaapinen, jossa käydään teatterisanastoa läpi ja kohdassa H. löytyy säe: Hamlet näki aavehaamun koittehessa aamun, näyttelijä kehno tekee Hamletista haamun.
Kirjastoissa ei näytä ainakaan enää olevan suomeksi laulettuja sing along –videoita. Englanniksi laulettuja on.
Disneyn elokuvien suomenkielisiä lauluja cd-levyllä sen sijaan kirjastoista löytyy. Järvenpään kirjastossa on Mikki Hiiren suomalaiset Disney-suosikit ja Notre Damen kellonsoittaja –cd-levyt. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät näiden lisäksi Karhuveljeni Koda, Leijonakuningas, Pieni merenneito, Herkules, Pocahontas, Aristokatit ja Viidakkokirja –cd-levyt.
HelMet-kirjastojen kokoelmien, erityisesti suomen- ja ruotsinkieliset, viimeiset niteet sijoitetaan yleensä Pasilan varastokirjastoon ja musiikin osalta Tikkurilan musiikkivarastoon. Joitakin pääkaupunkiseudulla huonoon kuntoon menneitä vanhoja kirjoja voi löytyä myös Suomen yleisten kirjastojen Varastokirjastosta Kuopiosta http://www.varastokirjasto.fi/fi/, josta niitä voi kaukolainata omaan kirjastoon.
Vieraskielisten kirjojen osalta tilanne on sikäli hankalampi, että niitä tavallisesti hankitaan kutakin teosta kohden vain yksi tai muutama kappale valtavan laajasta tarjonnasta. Silloin huonoon kuntoon, turmeltunutta tai kadonnutta viimeistä kappaletta ei voida varastoida. Joka tapauksessa Varastokirjastoon pyritään sijoittamaan kaikki...
Tekniikan maailma -lehden sivulla on arkisto, josta voi hakea lehden sisällysluetteloja hakusanoilla: http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/ . Näillä tiedoilla emme pysty kuitenkaan etsimään artikkelia. Pitäisi tietää lukemasi artikkelin varsinainen aihe.
Arkistosta ei pääse itse artikkelia lukemaan, ellei ole lehden tilaaja, mutta jokaisesta numerosta on sisällysluettelo. Jos artikkeli löytyy sisällysluettelon perusteella, Joensuun pääkirjastossa on TM-lehdet vuodesta 1955.
Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka...
Federico Fellinin elokuvasta Orkesteriharjoitus (Prova d'orchestra, Orchestra Rehearsal, 1979) tehtyä tallennetta ei löydy Suomen kirjastoista missään tallennemuodossa.
Elokuvasta on tehty DVD-tallenne, jota kannattaa etsiä nettikaupoista, tosin tällöin tekstitys on englanniksi.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_119029
https://www.imdb.com/title/tt0079759/
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
