Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa...
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Hei!
Koska hän on kuollut niin lain mukaan avioliitto on purkautunut eli entinen on, kauniimmin sanottuna edesmennyt
kts laki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Laulun sanojen mukaan ei mitään löytynyt, mutta mainittu kasetti saattaisi olla "MERTA PAKKIIN" (Base-Beat, 1992), jolla on Jarno Sarjasen tulkinta laulusta "Kuubalainen serenadi".
Etsitty laulu ei ole ainakaan Kuoppamäen "Merimies", mutta kasetilla on muutamia mahdollisia ehdokkaita, joita en valitettavasti pysty tarkistamaan. Laulun nimen mukaan mahdollisia tuolla kasetilla voisivat olla (muut ovat joko naisen laulamia tai muuten tiedossa):
1. Raimo Roiha: On meri ikuinen (laulajana Jaska Mäkynen)
2. H-E Holmi: Yksinäinen laiva (laulajana Eki Jantunen)
3. Raimo Roiha: Miehet vain haihtuu, Marseille jää (laulajana Eero Sinikannel)
4. Raimo Roiha: Timppa (laulajana Eero Sinikannel)
Kasetin pääsee kuuntelemaan valitettavasti vain...
Mikäli tarkoitat Maija Metsävuoren kirjaa Maijan riimit (2011), sitä ei ole saatavilla Lappeenrannan kirjastosta. Finna.fi:n mukaan sitä on ainoastaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi omaan lähikirjastoosi.
Maija Metsävuori: Maijan riimit (2011) https://finna.fi/Record/piki.3317618
Hei!
Erilaisista perhemuodoista löytyy paljon kuvakirjoja. Tässä muutama linkki eri tahojen tekemiin listoihin kuvakirjoista aiheittain.
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7199#.V-UZsJOLSAx
https://www.ulvila.fi/wp-content/uploads/2020/09/kuvakirjoja-aiheittain.pdf
https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9905
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Rakastin, joka alkaa rivillä "Rakastin monenlaisia ihmisiä".Runo sisältyy esimerkiksi teokseen Elvi Sinervo: Runot 1931 - 56. https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.1508723?sid=5146735853Voit lukea runon myös teoksesta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996).https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.26332?sid=5146729808
Tiktak-yhtyeestä löytyy suomeksi Laura Haapalan kirjoittama kirja "Tiktak". Bändillä on myön englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.tikntak.com/
Solveig von Schoultzin Krukan ilmestyi alun perin vuonna 1952 julkaistussa kokoelmassa Allt sker nu. Helena Anhavan suomentama Ruukku sisältyy Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren (WSOY, 1991; toinen, täydennetty laitos 1999).
Ukrainalaisen muusikon nimi Павло Фенюк translitteroidaan suomalaisen käytännön mukaan Pavlo Fenjuk.
Valitettavasti Pavlo Fenjukin levyjä ei ole lainattavissa Suomen kirjastoissa. Fenjuk on kyllä levyttänyt ja kannattaa etsiä hänen levytyksiään esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista.
https://www.kielikello.fi/documents/35556/93818/4_12_UKRAINA.pdf/81b1cfd1-cd83-5adc-249d-8f8ca46289da
https://www.kielikello.fi/-/yuliia-julija-yulia-ukrainan-valko-venajan-ja-bulgarian-omakielisten-nimien-latinaistaminen
https://finna.fi/
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Valtiopäiväjärjestyksessä vuodelta 1928 säädettiin 5. luvussa Asiain käsittely täysistunnossa ja suuressa valiokunnassa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1928/19280007#Lidm45237816683808
Vuonna 1990 Suuren valiokunnan rooli muuttui, tällä hallituksen esityksellä 89/1990.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_89+199…
EU-jäsenyyden myötä Suuren valiokunnan rooli muuttui; siitä tuli eduskunnan EU-asiain valiokunta.
Eduskunnan työjärjestys 17.12.1999/40 v. 2000
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000040
Lisätietoja Suuren valiokunnan historiallisesta roolista löytää Jaakko Nousiaisen artikkelista: Jaakko Nousiainen: ”Valiokuntalaitos, suuri valiokunta,...
Selityksin varustettu suomennos Yhdysvaltain Itsenäisyysjulistuksesta sekä historiatietoa löytyy Ari Helon teoksesta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys : sekä liittovaltion perustamisdokumentit: Itsenäisyysjulistus, Konfederaatioartiklat, tärkeimmät Federalistikirjoitukset ja Yhdysvaltain perustuslaki lisäyksineen (2014).Finna.fi: https://finna.fi/Record/3amk.86098?sid=5010715370
Kyseessä saattaisi olla itävaltalaisen Christine Nöstlingerin nuortenromaani Päiväjärjestys (Stundenplan), joka ilmestyi suomeksi v. 1979. Kirjassa kuvataan 14-vuotiaan Anikan elämää kotona, koulussa ja kahvilassa muutaman päivän ajan. Teoksen sisältämä kritiikki kohdistuu vanhempiin ja opettajiin, lähinnä näiden perustelemattomiin kasvatusperiaatteisiin. Kirjan saatavuus- ja sijaintitiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähteenä on käytetty teosta Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita/toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen. BTJ Kirjastopalvelu 1997.
Hei!
Kyllä tuota uutta painosta (2009) on tulossa kirjastoihin. Sen käsittely kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla on vielä kesken. Kun kirja on asiakkaiden lainattavissa ja tilattavissa,sen kappalemäärät, sijoitus- yms. tiedot löytyvät HelMet-tietokannasta.
Harmaasta norjanhirvikoirasta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy ainoastaan yksi englanninkielinen teos, Nicholas: Norwegian elkhounds T.F.H., Neptune City, NJ, cop. 1988
Kannattaisi kysellä lähimmästä kirjastosta, olisiko siellä mitään aiheeseen liittyvää tai kuinka voisit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukolainana.
Voit etsiä kirjoja aiheesta esimerkiksi seuraavalta nettisivulta:
http://www.globalbooksinprint.com
Oletko jo tutustunut Suomen harmaahirvikoirajärjestön nettisivuihin? Osoite on:
http://www.shhj.fi/
Toivottavasti seuraavan kirjaviitteen avulla pääsee alkuun:
Immonen, Henrik : Vientiedustaja : valinta, sopimukset ja yhteistyö / Henrik Immonen 1997
Teoksen pitäisi löytyä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta (jokaisen käytettävissä olevia kirjastoja) ja Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta. Ehkä kannattaa kysellä myös teoksia Hyvönen, Martti: Vientiedustaja Ranskassa : valinta ja yhteistyö, 1985 sekä Juurela, Teuvo Agenttisopimus, 1996 ja Agency agreement, 1993 ja Kauppaedustajasopimus, 1993 ja Telaranta, K. A.
Kauppaedustaja, myyntimies ja yksinmyyjä, 1993 ja Kauppaedustaja ja myyntimies, 1993 ja Takki, Tapio: Itsenäistä kauppaedustajaa koskevan edustussopimuksen lakkaamisesta eräiden eurooppalaisten...
Hei!
Kyseessä voisi olla K.M. Peytonin Christina-sarja, joka on suomennettu 80-luvulla. Englannin maaseudulle sijoittavan neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpotyttö Christina, joka muuttaa 12-vuotiaana Flambardsin kartanoon enonsa ja serkkujensa Markin ja Willin luokse. Will on kiinnostunut lentokoneista ja lentämisestä. Kirjoissa kuvataan maaseudun kartanoelämää 1900-luvun alkupuolella sekä ensimmäisen maailmansodan vaiheita.
Kansikuvat ja tarkemman kuvauksen sarjasta voit lukea Saran kirjat -kirjallisuusblogista. https://sarankirjat.blogspot.com/2013/02/km-peyton-iki-ihana-christina-sarja.html
