Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Ottobre-lehteä näyttää olevan useissa Helmet-alueen kirjastoissa. Lehtiä voi Helmetissä varata seuraavasti.
kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja pin-koodillasi
etsi lehti, jonka numeron/numeroita haluat varata
klikkaa tietueen yläosassa olevaa "Varaa"-painiketta
valitse avautuvassa ikkunassa se numero, jonka haluat varata
valitse noutopaikaksi se kirjasto, josta haluat noutaa aineiston
kun varaus on noudettavissa, saat sähköpostiin ilmoituksen
nouda varaus kirjastosi varaushyllystä ja lainaa kirjastokortillasi
Arto-artikkelitietokannassa voi etsiä trikoo-ompelun ohjeita vaikkapa haulla käsityölehdet trikoo. Näin löytyi muun muassa seuraavat artikkeliviitteet: ...
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Hei!
Osoitteessa http://www.shakki.net/pelaaminen/online/
löytyy runsaasti eri tasoisille pelaajille tarkoitettuja pelejä.
Googlehaulla "online shakki" näyttäisi myös löytyvän lukuisia ilmaisia shakkipelejä.
On mahdollista, että kustantajalla on vielä kirjailijan yhteystiedot, vaikka tämä ei olisi aikoihin julkaissutkaan mitään. Jos yhteystiedot eivät ole muuttuneet, kustantajan kautta saattaisi saada viestiä kirjailijalle. Kannattaa koettaa kysyä asiaa Otavalta. Otavan kustannuspuolesta vastaavien henkilöiden tiedot löytyvät osoitteesta http://www.otava.fi/otayhteytta/yhteystiedot/fi_FI/yleisen_kirjallisuud….
Jos kustantajan kautta ei tärppää, voi kirjailijaa koettaa saada kiinni perinteisemmillä keinoilla, esimerkiksi numerotiedustelusta. Tuo nimi tuskin on kovin yleinen, joten ainakaan kovin montaa Leena Walleniusta ei varmastikaan ole olemassa. Toivottavasti kirjailija on vielä tavoitettavissa ja ilahtuu, että joku vielä muistaa hänen...
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Petra Szabolla on kaksi mustavalkoisista lampaista kertovaa kuvakirjaa. Eemeli ja Emilia on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi vuonna 1988 ja Pietu, pikku lammaspuoli on julkaistu Satusiivet-kerhon kirjana 1992. Kirjojen alkukieliset nimet ovat Emil och Emilia ja Emil, det halva fåret. Kirjojen kansikuvat löytyvät näiden nimien ja esim. Googlen kuvahaun avulla.
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
Hei, näet varaustesi tilanteen verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi
Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu kirjastokortin numerolla ja 4-numeroisella PIN-koodilla. PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä omasta kirjastostasi.
OverDriven kirja on epub-tiedosto, jonka sivunumerointi vaihtelee esim. käytetyn tekstikoon mukaan, jos sitä on ilmoitettu ollenkaan. Monessa OverDriven kirjassa on käytössä vain prosenttimäärä luetusta määrästä. Painetun kirjan sivunumerointia siitä ei löydy. Painetun kirjankin sivunumerointi vaihtelee painosten välillä, joten viitteissä tavallisesti ilmoitetaan myös mistä painoksesta tieto on otettu.
