Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksiköstä kerrottiin seuraavaa:
Helmet -yleisöpäätteiden liikenne kulkee proxy -palvelimen kautta jossa on määritelty se mihin palveluihin koneen selaimella pääsee.
Selaimen asetuksia (loggautumisia, proxeja, aloitussivuja ja sulkeutumisia) hallitaan Rapport nimisellä ohjelmalla.
Hei! Lahden kaupunki työllistää kesällä lahtelaisia koululaisia ja opiskelijoita kuukauden pituiseksi ajaksi, ja kirjasto on saanut luvan 20 kesätyöntekijään. Haku tapahtuu netissä kaupungin kotisivulta.
Mutta kuten sanottu, tämä koskee lahtelaisia.
Sophie Jordanin Liekki-trilogian ensimmäisen osan kustantajalta Nemolta kerrottiin, että trilogian jatkosta ei ole tietoa.
Lähde:
Kustannusosakeyhtiö Nemo
Suomessa yhtiö nimeltä Inforviestintä http://www.infor.fi/ näyttää keskittyneen viestintäalan teosten julkaisemiseen. Yhtiön sivulta löytyvät julkaistut teokset, mutta myös Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ voi hakea julkaisijan nimen mukaan kirjoittamalla julkaisija Inforviestintä tekijä/esittäjä kenttään.
Inforviestinnän ja muiden kustantamia aiheeseen liittyviä teoksia löytyy lisää Plussa-hausta esimerkiksi asiasanoilla
organisaatioviestintä,
viestintä suunnittelu.
Plussa-hausta selviää myös missä kirjastossa teokset ovat saatavilla.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston aineistohaku on sivulla http://www.htk.fi/kirjasto kohdassa web-kirjasto. Varmasti sieltä on myös löydettävissä ainakin osa edellä mainitun...
Kaukolainojen hinnoista ei ole keskitettyä koostetta.
Yleensä kirjastojen omilta kotisivuilta löytyy hinnasto, jossa on kyseisen kirjaston oma kaukolainamaksu ja sitten maksut määräytyvät sen mukaan, mistä aineisto tilataan eli mitä aineiston lähettävä kirjasto veloittaa.
Voit tarkistaa käyttämäsi kirjaston kotisivuilta kyseisen kirjaston kaukolainatilausmaksut. Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston maksut näet linkistä http://webdom.mikkeli.fi/kirjasto.nsf/kaukolainatilaus
Eri lait ja asetukset määräävät kaukopalvelumaksuista: Maakuntakirjastot, Varastokirjasto ja Eduskunnan kirjasto eivät peri lähettämästään kaukolainasta maksua, silloin maksetaan vain tilaavan kirjaston maksu.
Ohjeissa ei pystytä yksilöimään...
Ko. romaanin tekijä on Courths-Mahler, Hedwig. Kirja on saatavissa kaukolainaksi Porvoon pääkirjaston kautta. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen oheisen lomakkeenn avulla tai paikan päällä pääkirjaston tietopalvelussa. Kaukolainamaksu maakuntakirjastoista on 3€/kirja.
http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Kun Jumala valtaa sinut : löydä Pyhän Hengen voima, 2014 (Spirit rising, tapping into the power of Holy Spirit)
Muurit murtava rukous, 2005 (Breakthrough prayer)
Voimalataus, 2002 (Fresh power)
Tapahtui 11. syyskuuta, 2002 (God's grace from ground zero)
Toivon lauluja, 2000 (Fresh faith)
Lailla tulen, lailla tuulen : kertomus Brooklyn Tabernacle -seurakunnan ihmeestä, 1999 (Fresh wind, fresh fire)
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen."
Kyseessä on Hilkka-Helinä Lappalaisen runo Vuokkoja äidille. Runo sisältyy ainakin teoksiin Äideistä parhain : runoja äidille (toim. Tuula Simola, 1997) ja Liljojen aikaan : kukkarunoja (toim. Tuula Simola, 1999).
Ilmaiset käännöspalvelut kuten Babelfish ( http://babelfish.altavista.com ) ja Gist ( http://www.alis.com ) toimivat vain suurimpien kielten kesken. Vaihtoehtoina ovat yleensä ainakin englanti, espanja, ranska ja saksa. Suomen kieli ei kuulu näiden palvelujen kielivalikoimiin.
Palvelut kääntävät joko webbisivuja tai esim. windowsin leikepöydältä liitettäviä lyhyehköjä tekstejä. Käännös on väistämättä puutteellinen, mutta on usein ymmärrettävää jos käännettävä teksti on yksinkertaista asiatekstiä. Mutta suomeksi näitä palveluja ei siis käytännössä ole. Tosin Intertran-palvelun (http://www.tranexp.com ) valikoimassa on myös suomi, mutta käännöksen laatu näyttää olevan heikko.
Hei
Kyseessä lienee Richard Adamsin Ruttokoirat. Kirjastot.fi:Frank-monihaku-sivuston kautta näet lähimmän kirjaston, jossa se on saatavana.
(Ruttokoirat / Richard Adams ; nimiöaukeaman kuv. A. Wainwright ; suom. Kristiina Rikman ; runot suom. Panu Pekkanen.)
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Vuorotteluvapaalla vuorottelukorvausta saavalla henkilöllä ei ole oikeutta opintotukeen.
Osittaista ammattikoulutusrahaa voi saada vuorottelukorvauksen ohella seuraavin edellytyksin:
Henkilö,
1. joka on 30 - 60 -vuotias ennen koulutuksen alkamista
2. jonka nykyinen palvelussuhde on kestänyt vähintään vuoden ja joka on ollut yhteensä vähintään viisi vuotta päätoimisissa työ- tai virkasuhteissa suomalaisen työnantajan palveluksessa
3. jolle työnantaja ei maksa palkkaa tai palkan sijaan tulevaa etuutta koulutuksen ajalta
4. joka ei saa työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea
5. joka on saanut ko. koulutusta koskevan opiskeluoikeuden tai -paikan ensimmäisen kerra 1.1.1996 jälkeen.
Suosittelen yhteydenottoa lähimpään KELAn -toimistoon, jotta...
Bengt-Åke Crasilla on kotisivut osoitteessa: http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html Bengt-Åke Crasista ei löytynyt suomenkielisiä internet-sivuja. Hänestä ei ollut tietoa myöskään suomenkielisissä kirjailijahakemistoissa.
