Ydinosaamisesta löytyy sekä kirjoja että artikkeleita. Suomalaisia artikkeleita haettaessa lähteenä
voi käyttää ALEKSI ja ARTO artikkeliviitetietokantoja. Ydinosaa# hakusanana löytyy yhteensä toistakymmentä
viitettä. mm.Fiilin, Petri: Kohti ylivertaista ydinosaamista
Asiasanat johtaminen ; johtajat ; tavoitejohtaminen ;
Lehti Fakta
Julkaisuvuosi 1996 ; (16) ; 12 ; 63-71
Geber, Beverly: Ydinosaamisen guru C. K. Prahalad haastattelussa
Asiasanat: yritysstrategiat ; yritykset: osaaminen ; yritykset:kilpailukyky ; organisaatiot: oppiminen ;
Lehti: Yritystalous
Julkaisuvuosi 1995 ; (53) ; 2 ; 13-17
Tietokantoja voi tutkia kaikissa kirjaston toimipisteissä. Samoin myös korkeakoulukirjastojen yhteistä...
Aiheestasi näyttää suomeksi löytyvän kovin vähän painettua aineistoa. Tässä kaksi:
Aho Mirja: "PWS : Prader-Willi-syndrooma", 1996.
ISBN 952-5055-67-1. Kirja on opinnäytetyö Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.
Kirjaa on Oulun yliopiston kirjastossa sekä Åbo akademin kirjastossa, joista voit pyytää sen kaukolainaksi Helsinkiin oheisella lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm . Kaukolainan hinta on 4€.
Neuvolalehden v. 1995, numerossa 1 on sivuilla 14-15 V. Honkasen artikkeli "Prader-Willin ja Angelmanin oireyhtymä"
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa englanninkielisissä julkaisuissa käsitellään PWS:aa.
Dykens, Elisabeth M.: "Genetics and mental retardation syndromes : a new look at behaviour and interventions...
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:...
Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Helsingin kaupunginkirjaston velvoitteena on säilyttää kaikkien Helsingissä ilmestyneitten lehtien vuosikerrat. Varsinaiset Helsingin Sanomat mikrofilmataan kolmen kuukauden jälkeen. Näitä mikrofilmejä löytyy myös Helsingin yliopiston kirjastosta, jonka toimesta mikrofilmaust itse asiassa tapahtuu. Kuukausiliite säilytetään myös alkuperäisessä muodossa Pasilan keskusvarastossa. Mikrofilmejä voi tilata maan muihin kirjastoihin kaukolainoina oman kotikirjaston välityksellä.
Yleensä kirjastoilla on varastointivelvoite ainoastaan omien paikallislehtien suhteen. www.kirjastot.fi saatujen tietojen mukaan suurimmista kaupungeista ainoastaan Tampereen kaupunginkirjastossa löytyy kuukausiliitteitä vuodesta 1999 lähtien.
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka, WSOY, 1975, tosiaan kerrotaan Huovisen asuneen Urheilukadulla, talon numero oli 18, mutta mahdollista rappua ei mainita. Kyseisessä osoitteessa Huovinen asui lääketiedettä opiskelevan Torger Kumlin alivuokralaisena. Huovinen oli aloittanut opinnot Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Seppälä kertoo teoksessaan, että alivuokralaisasunnossa ei ollut edes sänkyä ja Huovinen joutui lainaamaan telttasängyn sisareltaan. Iltamyöhäisellä sänky kannettiin Hallituskadulta Urheilukadulle. Seppälän mukaan Huovisen tämä tuntui Huovisesta "mahdottoman häpeälliseltä".
Veikko Huovisen haastattelu, Apu-lehti 9.6.2009.
http://www.apu.fi/ihmiset/article160571-1.html
Veikko Huovinen...
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
Kirjaston kirjoille määritellään kirjastossa yksi pääluokka, jonka perusteella kirjat ovat hyllyssä. Sen lisäksi voidaan lisätä lisäluokkia, joiden avulla ne tulevat luokalla haettaessa aineistorekisteristä esille.
Yleisissä kirjastoissa käytetään kymmenluokitusjärjestelmää (YKL), jossa mm. tuossa 99.1-luokassa on elämäkerroiksi luokitellut kirjat. Elämäkerroissa on puhtaasti elämäkerralliset teokset, mutta teosten sisältö saattaa olla lähellä esim. kaunokirjallisuutta. Silloin voidaan käyttää lisäluokkia. Tässä kirjassa on lisäluokkana kirjallisuudentutkimuksen luokka 86.95.
UDK-luokitusta käyttävät tieteelliset kirjastot, ja tässä nimenomaisessa kirjassa proosakirjallisuuden UDK-luokkaa 895 -3 on käytetty esim. tieteellisten...
Helmet-kirjastoissa on tätä kirjaa yhdeksän kappaletta. Kirjaan on neljä varausta, joista sinun varauksesi on ensimmäinen. Kirjoista kahdeksan on lainassa. Yhdeksäs on Töölön kirjaston kappale ja hyllyssä-tilassa tällä hetkellä. Töölön kirjasto on kuitenkin remontissa (avataan tämänhetkisen tiedon mukaan keväällä 2016) ja kiinni.
Osa Töölön kirjaston aineistosta kiertää muissa kirjastoissa, mutta suuri osa on pakattuna ja odottamassa remontin päättymistä. Töölön kirjaston kappale ei siis lähde varaajalle, vaan sinä saat varauksesi vasta, kun ensimmäinen tällä hetkellä lainassa oleva kirja palautuu lainaajalta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2084168__Stekniikan%20lask…
Tätä Fougstedtin romanssia "Sua vain yli kaiken mä rakastan" on levytetty ja julkaistu nuotteina monenlaisena versiona, mutta ainakaan HelMet-kirjastoista ei löydy sovitusta jousikvartetille. Viola-tietokannastakaan ei tällaista sovitusta löytynyt, joten sellaista ei kaupallisesti ole melkoisella varmuudella julkaistu. Myöskään musiikin kustantajia edustavan Music Finlandin verkkosivuilta ei löytynyt viitettä tällaiseen sovitukseen.
Joitakin kamarimusiikkisovituksia on olemassa, esimerkiksi pianolle, viululle ja sellolle (Fennica Gehrman M-55009-321-8), jonka voi lainata Sibelius-Akatemian tai Metropolian kirjastosta. Sibelius-Akatemian kirjastosta löytyy myös sovitus trumpetille, käyrätorvelle ja pasuunalle, mutta siinä ollaan tietysti jo...
Helmet-kirjastoissa on varsin paljon italiankielisiä lastenkirjoja. Saat niistä luettelon Helmetin tarkennetusta hausta näin: kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus, valitse aineistoksi kirja, kokoelmiksi lastenkirjat ja kaunokirjat ja kieleksi italia. Alla linkki hakutulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20c%3A0%20l…
Kirjastoissa on myös jonkin verran italiankielistä lastenmusiikkia. Helmet-hausta ne löytyvät näin: valitse hakusanaksi katkaistu hakusana italia*, aineistoksi cd-levy, kokoelmaksi lasten kokoelma ja kieleksi italia. Joukossa on mukana myös joitakin useita kieliä sisältäviä levyjä. Alla linkki tulokseen:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28italia*%20-%C3%A4%C3%A4n…
Varaamalla...
Lienee Paavo Pesusieni:
Paavo Pesusieni (SpongeBob SquarePants) on Emmy-ehdokkuuden saanut animaatiosarja, jonka on luonut meribiologi Stephen Hillenburg.[1][2] Sarja kertoo naiivista, optimistisesta Paavo Pesusienestä ja tämän ystävistä, jotka asuvat meren pohjassa Tangalan (Bikini Bottom) kaupungissa.
Sarjaa on esitetty Yhdysvalloissa vuodesta 1999. Ensimmäinen jakso esitettiin 19. heinäkuuta 1999.[3] Suomessa sitä näytettiin Nelosella alkuperäisellä kielellä. Ensimmäinen jakso esitettiin 21. elokuuta 2003.[4] Nickelodeon ja C More Juniori-maksukanavat esittävät sarjaa suomeksi puhuttuna. Paavo Pesusientä esitetään Subilla 1. toukokuuta 2018 alkaen.[5]
Paavo Pesusieni on nimensä mukaisesti pesusieni, joka asuu lemmikkietanansa Karin...
Valitettavasti Petri Laaksosen säveltämää ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa kappaletta Rakastan tätä maata ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Monet kirjakauppasivustothan toimivat hieman tuolla tavalla. Kun hakee kirjaa, tulee tarjolle "muut katselivat näitä" tai "tahtoisit ehkä lukea" suosituksia.
Helmet-haku toimii hieman samaan tapaan. Kun klikkaa auki hakemansa kirjan tiedot, saa usein näkyville "Nämä teokset voivat myös olla kiinnostavia:" suosituksia oikealle.
esim. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1578258__Ssinuhe%20egyptil%C3%A4inen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kirjan asiasanoilla saa myös esiin samankaltaisia kirjoja. esim.https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistorialliset%20romaanit__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Helmet...
