Jukka Kuoppamäen säveltämä ja sanoittama kappale Dixi-coat näyttää ilmestyneen ainoastaan singlelevynä vuonna 1972. Kappaleen on sovittanut Kari Hillo, ja esittäjät ovat Kuoppamäki ja Castanja-yhtye. Levyn tuotenumero on JKC501. Singlelevyjä ei yleisesti kirjastojen kokoelmissa ole, eikä tätäkään löytynyt ainakaan maakuntakirjastojen kokoelmatietokannasta Mandasta eikä Viola-
tietokannasta. Periaatteessa on tietysti mahdollista - joskin hyvin epätodennäköistä - että se löytyisi jonkin pienen kunnan kirjastosta (monien kuntien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset tutkimaan esim. osoitteesta http://www.kirjastot.fi/).
Yleisradion kokoelmissa levy kyllä on, joten ainakin toivomalla sitä esim. Lauantain toivotuista levyistä pääset edes...
Mainitsemasi "Minttu ja Vanttu lentomatkalla" on Finnairin lapsimatkustajille suunniteltu diakuvien sarja eli kyseessä ei ole kirja. Kuvasarjaa ei voi varata, mutta sen voi kyllä lainata Töölön kirjaston lastenosastolta. Diakuvat rikkoutuvat helposti kirjastojen välisissä kuljetuksissa ja niitä ei voi sen vuoksi varata/tilata muihin kirjastoihin.
Lastenkirjallisuudessa lentopelkoa on käsitelty harvoin. Pikkulapsille suunnattujen katselukirjojen ohella löysin oikeastaan vain yhden sopivan kirjan eli Werneri-sarjaan kuuluvan kirjan "Weetin luokka lentää". Kirjaston tietokannassa teoksen asiasanoissa on mainittu mm. lentopelko.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=weetin+luokka+l…
Hilpeys & ennakkoluulo on romanttinen musikaalielokuva, joka perustuu Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo -romaaniin. Kyse ei siis ole Jane Austenin kirjan väärästä suomennoksesta vaan kokonaan itsenäisestä teoksesta. Englanniksi elokuvan nimi on Bride & Prejudice, joten myös alkuperäisessä nimessä on käännösleikki.
Elokuva on vuodelta 2004, sen on ohjannut Gurinder Chadha, ja pääosassa on vuoden 1994 Miss Maailma Aishwarya Rai. Austenin maailma on siirretty Intiaan, Lontooseen ja Kaliforniaan. Elokuva on tehty brittiläis-amerikkalais-intialaisena yhteistyönä Bollywood-tyyliin.
Netissä sitä kuvaillaan "kepeäksi Bollywood-iloitteluksi, jota on piristetty länsimaisin maustein" ja joka tarjoaa katsojalleen "suloisen sokerihumalan".
Seuraavan kerran helatorstaita vietetään toukokuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2024. Tulevien vuosien kalentereita voi selata osoitteessa www.almanakka.fi
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
Levylle Luomisen on lausunut ainakin Veikko Sinisalo. Tampereen kaupunginkirjastosta se on tällä hetkellä saatavilla esimerkiksi äänitteellä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta.
Lagerlöfin teos Gösta Berlingin taru kertoo Värmlannista. Myös Kristuslegender ; Kejsarn av Portugallien : en värmlandsberättelse kuuluu värmlantilaiskertomuksiin.
Peukaloisten retkilläkin poiketaan Värmlannin Mårbackassa. Linkki Helmet.finna.fi (hakusana värmlanti)
Samalla haulla löytyi myös Veikko Mäkisen kirja vaellus Eedeniin (2016)
Selma Lagerlöfin lähisuvussa ei näytä olleen suomalaiskytkentöjä. Wikipediassa kerrotaan:"Selma Lagerlöf syntyi 20. marraskuuta 1858 Mårbackan kartanossa Länsi-Ruotsissa. Hän oli luutnantti Erik Gustaf Lagerlöfin ja Elisabet Lovisa Wallrothin tytär. Hän oli viides heidän kuudesta lapsestaan. Selma Lagerlöfin isänisä, Daniel Lagerlöf (1776–1852) oli Elias Tegnérin...
Kyseessä lienee Xiao Hong Kongin kirja Red veil white gown.
Artikkeleita/arvosteluja teoksesta löydät seuraavista lehdistä:
Vahtokari, Reijo: Kaksi maailmaa : Xiao Hong Kong teki kirjan siitä, miltä kiinalaisesta tuntui Suomessa
Suomen kuvalehti 2003 ; 29 ; s. 57-59
(Huomautus: Xiaolta on ilmestynyt valokuvateos Red Veil White Gown)
Uimonen, Anu: Punainen Kiina, valkoinen Suomi : värit eivät symboloi politiikkaa Xiao Hong Kongin valokuvissa
Helsingin sanomat 2003-05-09
(Huomautus: Haastateltavana Suomessa graafiseksi suunnittelijaksi opiskellut Xiao Hong Kong, jolta on juuri ilmestynyt omakustannekirja "Red veil white gown".)
Susi, Pauliina: Suomi muutti minut
Kotiliesi 2003 ; 17 ; s. 84-87
(Huomautus: Haastateltavana graafinen...
Lastenkirja-ammattilaiset etsivät vastausta kysymykseesi ja totesivat, että kuvakirjoja aiheesta löytyy vähänlaisesti. Näitä kannattaa katsoa:
Parr, Todd: Perhekirja (952-5321-28-2), kustantaja Pieni Karhu
Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset (951-627-488-9), kust. Lasten keskus
Kohonen, Laila: Tuplat ja mustakantinen vihko (951-31-2814-8), kust. Tammi
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon tekijää tai selvittämään sen alkuperää. Jos joku vastauksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon runon alkuperästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomessa verotuloja – ja tuottoja lasketaan monin eri tavoin. Tilastokeskus ylläpitää kansantalouden tilinpitoa, verohallinto tekee tilastotietokantaa, valtiovarainministeriö valmistelee kansantalouden tilinpäätöksen, Veronmaksajien keskusliitto seuraa tilastollisesti eri tuloluokkien verorasitusta. Tämän yllä olevan datan perusteella on helppo vastata kysymyksesi jälkimmäiseen osaan, eli siihen, kuinka paljon valtio saa verotuloja verottamalla palkkoja. Vuonna 2023 valtion verotulot kotitalouksien tuloverotuksesta (kunnallisvero, valtion ansio- ja pääomatulovero, yleisradiovero) olivat noin 34,7 miljardia euroa. https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/verotuotot/#4a07161ahttps://www....
Vesa-Matti Loirin esitys Youtube-videolla sisältää Tonttu kappaleen kaikki 11 säkeistöä. Linkki videoon:Tonttu (Vesa-Matti Loiri)https://www.youtube.com/watch?v=V8xb5uywGsY
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Verkossa ei tosiaankaan vielä näy kirjaa, mutta sitä on kyllä hankittu Helmet-kirjastoihin, joten tulossa on. Varauksen voi tehdä heti kun Helmet-verkkopalveluun ilmestyy ensimmäinen nide näkyviin.
Kauhukertomuksia naisiin kohdistuvasta väkivallasta en löytänyt. Jännityskirjallisuudesta esimerkkinä voisivat olla Liza Marklundin kirjat Uhatut ja Turvapaikka. Klassikko on elokuvanakin tunnettu Alberto Moravian Kaksi naista, joka kertoo äidin ja tyttären kokemasta väkivallasta Italiassa toisen maailmansodan aikaan. Uusimpia kotimaisia ovat Sofi Oksasen Puhdistus ja Katja Ketun Kätilö. Myös Susanna Alakosken Sikalat, Roddy Doylen Nainen, joka törmäili oviin ja Joyce Carol Oates: Kosto käsittelevät samaa teemaa.
Seuraavalla haulla saa esiin HelMet kirjastojen kaunokirjallisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Hei
Jos haluat Turun pääkirjastosta kirjan Helsinkiin, sinun pitää tehdä ns. kaukopalvelupyyntö johonkin Helsingin kirjastoon (mieluiten Helsingin kaupunginkirjaston joku toimipaikka, mikäli se sinulle sopii). Kun pyyntö tulee tänne Turkuun, kirja lähtee sinne Helsinkiin valitsemaasi kirjastoon. Linkissä tietoa Helmet kirjastojen kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Meiltä ei tule mitään maksua, mutta Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa.
Muissa Helmet kirjastoissa on seuraavat kaukolainamaksut:
Espoo: 7 euroa, Kauniainen: minimimaksu 3 euroa, Vantaa: 7 euroa.
