Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja...
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä...
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://finna.fi
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Kyllä DVD-levyjä voi tuoda kirjastojen vaihtohyllyyn, jos kirjastossa on sellainen. Sen sijaan kirjaston kokoelmaan ei voi lahjoittaa elokuvaa, koska kirjasto maksaa tekijänoikeusmaksun lainattavissa olevista elokuvista.
Hellaakosken tekstiähän tämä on, vuonna 1943 julkaistun Uusi runo -kokoelman sikermästä Pientä kokoa. Runo sisältyy myös suuren osan Hellaakosken lyyrisestä tuotannosta yksiin kansiin kokoavaan Runot-valikoimaan.
Tällaista tietoa ei ole vielä julkaistu. Kannattaa kysyä asiaa ohjelmaa esittäneeltä kanava-yhtiöltä eli TLC:ltä. Linkki yhteystietoihin
Wikipediasta löytyy myös hyvä luettelo Suomen TV-kanavista ja niillä toimivista yhtiöistä. Linkki Valitettavasti jokaiselta pitäisi kysyä erikseen tulevista ohjelmasuunnitelmista.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Hei, kiitos kysymyksestä. Arkistoilla, kirjastoilla ja museoilla on sovittu ja osin lainsäädännön tasolla määritelty tallennusvastuita koskeva työnjako. Arkistojen kokoelmat painottuvat asiakirjoihin, mutta niihin on tallennettu paljon myös yksityisten ihmisten ja sukujen aineistoja sekä muistitietoa. Kirjastojen kokoelmissa painopiste on erimuotoisissa julkaisuissa. Esine-, valokuva- ja taidekokoelmat painottuvat museoihin ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) keskittyy suomalaiseen audiovisuaaliseen kulttuuriperintöön. Työnjaosta huolimatta arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmat ja palvelut ovat kuitenkin usein hyvin lähellä toisiaan ja yhteistyö luontevaa. Kaikilta osin tallennusvastuut eivät ole selvärajaisia...
Voit tiedustella vaikkapa seuraavia teoksia: Parker: Suuri unitieto, 1999; Pulli: Koko perheen unikirja, 2002; 1000 ajatonta unta/suom. Ritva Liljamo, 2002.
Monilta osin muistikuvasi sopisivat lastenkirjaan Vinski ja Vinsentti, joka tosin ei ole käännös vaan Aapelin eli Simo Puupposen kirjoittama. Kirja ilmestyi vuonna 1956 jatkona teokselle Koko kaupungin Vinski (1954). Vinski on punatukkainen ja pisamainen. Visentti on hänen harakkaystävänsä. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Hömpstadin pikkukaupunkiin.
Voit lukea kuvauksen kirjasta esimerkiksi Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Kannen kuva on nähtävissä muun muassa Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9cda33a9-0932-4447-bc56-bebfdd47e6d0
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista voit tarkistaa täältä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tuota 21 minuutin haastetta en onnistunut löytämään (voi olla, että se on niin uusi, ettei nouse hakukoneiden tuloksissa vielä kovin korkealla) Kuulostaa kyllä niin kivalta idealta, että kannattaa toteuttaa itse, vaikkei haaste löytyisikään.
Himolukija Henriikka Tulivirta on saanut juuri viime vuoden haasteurakkansa loppuun ja antaa Ylen uutisten haastattelussa omat lukuvinkkinsä.
Yleltä löytyy myös apua luku ilon löytämiseen: Löydä oma lukijatyyppisi.
Löysin kyllä monenlaisia haasteita Lukemon sivuilta. Sieltä löytyy myös minulle tutuin Helmet lukuhaaste, sekä Pieni Helömet -lukuhaaste.. Helmet sivujen uutispaloista bongasin myös uuden haasteen: Jos lukisin - lukuhaaste lukemattomille.
Lukuhaasteita on yleensä...
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
