Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master...
Olisikohan nyt sattunut jokin sekaannus?
Oletteko Helmet-kirjastojen asiakas? En löytänyt aivan Teidän
nimellänne olevaa asiakasta, mutta lähes samannimisen, jolla oli
tuo Kalavale lainassa.
Soitin Munkkiniemen kirjastoon, jonka kappale oli tuo rekisterissä
näkyvä teos. Kirja ei ollut hyllyssä.
Pyydän Teistä ystävällisesti kääntymään sen kirjaston puoleen,
josta olette lainannut ko. teoksen. Jos kyseessä on Munkkiniemen
kirjasto, ohessa yhteystiedot:
p. 09-31085033
Riihitie 22
00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: munkkiniemen_kirjasto@hel.fi
Viime vuosina on ilmestynyt paljon kirjoja, joissa käsitellään kulttuurien välisiä eroja. Tässä muutamia.
Suosittelen esimerkiksi intialais-yhdysvaltalaisen kirjailijan Jhumpa Lahirin teoksia. Sekä hänen romaanissaan Kaima että novellikokoelmassaan Tämä siunattu koti käsitellään amerikkalaisen ja intialaisen kulttuurin eroja.
Kiinalaistaustaisen Amy Tanin kirjassa Ilon ja onnen tarinoita taas käsitellään kiinalaisen ja amerikkalaisen kulttuurin eroja.
Venäläinen Inna Patrakova taas kirjoittaa meistä suomalaisista venäläisin silmin.
Ranya ElRamleyn teos Auringon asema on suomalais-egyptiläinen rakkaustarina.
Jos haluat vielä laajemman valikoiman voit hakea Lastu-verkkokirjaston tarkennetusta hausta asiasanalla kulttuurierot ja rajata haun...
Kyllä päivämäärä pitää paikkansa. Myyrmäen kirjasto on suljettu 2.10. alkaen remontin vuoksi. Remontti kestää noin viisi kuukautta ja valmistunee helmikuun lopussa 2018. Tämän vuoksi Myyrmäen kirjaston aineistolla on varsin pitkä laina-aika.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myyrmaen_kirjasto
Löysin varmaan saman vastauksen. Kopioin sen tuohon alas. Varmaan prosenttitulkinta heittää hieman, jos kirjoitustaitokin lasketaan osaksi lukutaitoa.
Kaunokirjallisen teoksen faktat ovat aina osin kirjailijan tulkintaa. Lukion kurssikirja netissä kertoo näin: "Kaunokirjallisuudesta käytetään usein nimitystä fiktio, sillä kaunokirjallisuus on sepitettyä eli fiktiivistä, ei faktaa. Varsin usein kaunokirjallisuus kuitenkin hyödyntää todellisen elämän henkilöitä, tapahtumia ja muita aiheita, joita muokataan ja yhdistellään siten, että lopputulosta voidaan pitää fiktiona. "
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/ai/ai2/06
Hurme itse kertoo "röyhkeästi huuleillen" niemen historiaa...
Anni Swanilta ei tällaista teosta tai kertomusta löydy. Mieleen tulee kuitenkin sellainen mahdollisuus, että kysymyksessä jäljitetty kirja voisi olla Auni Nuolivaaran Paimen, piika ja emäntä.
Komiteanmietintöjä löytyy Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Myös luettelot komiteanmietinnöistä löytyvät Eduskunnan kirjastosta, https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=komiteanmiet…. Niitä voi käydä tutkimassa kirjastossa, aukioloajat löytyvät Eduskunnan kirjaston sivulta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Olisiko kyseessä Eija Lappalaisen Routasisarukset -trilogia? Siinä Utu-tytöllä on erikoinen kyky ymmärtää aikoinaan hylättyjä koneita ja pakenee mm. etsimään biologisia vanhempiaan ja selvittämään kykyjensä alkuperää. Linkki Helmet-hakuun
Kysymys voi olla näistä kirjoista:
Ellis, Mel. Valkoisen suden pako. Valkoisen suden pako | Kirjasampo
London, Jack. Susikoira Valkohammas (romaani) – Wikipedia
Pääkirjaston remontin takia emme pysty selailemaan Ellis Melin kirjaa "Valkoisen suden pako".
Wikipedian listauksen https://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali
mukaan näyttäisi siltä, että mitali jaetaan yhdelle henkilölle vain kerran. Mitalia ei ole jaettu enää vuoden 2007 jälkeen.
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Runo on Satu Salminiityn. Se alkaa näin: "Olet lapsellinen kuin tuuli". Keskellä runoa on säe "Pian päivän korut kilahtavat lippaaseen", ja runon keskellä ja lopussa säe "juodaan voittajien juomaa".
Runo on alkusäkeittensä mukaan nimeltään Olet lapsellinen kuin tuuli. Se löytyy Salminiityn runokokoelmasta Raottuvien ovien valo (1989).
Toistaiseksi tämä teos on kadonnut pääkaupunkiseudun kirjastoista. Se saattaa myöhemmin löytyäkin, esim. Töölön kirjaston remontin valmistuessa v. 2016. Tällä hetkellä emme pääse tarkistamaan voisiko kirja olla jossain remontin keskellä vai onko se kokonaan kadonnut.
Teos ei näytä löytyvän myöskään Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ Teos ei kuitenkaan ole kokonaan kadonnut markkinoilta ja jos on tärkeää saada se luettavaksi sen voi ostaa itselleen parin kympin hintaan esim. bocus.comista ks. linkki http://www.bokus.com/bok/9789187247514/matematisk-utflykt/
Yleisradion kirjaston tietopalvelusta kehotettiin soittamaan Ylen radioarkiston ääniarkistoon puh. 09-14804443. Ystävällinen henkilö ääniarkistossa toivoi lisätietoja ko. Kirjelaatikon aihepiiristä. Vastaaja Ylessä toivoi, että kysyjä mahdollisesti itse soittaisi ääniarkistoon, jolloin voisi puhua ilman välikäsiä. Suoraa vastausta ei kysymyksessä olevien tietojen perusteella löytynyt. Erilaisia kirjelaatikko-ohjelmia on ollut paljon, eikä kaikkia ole edes arkistoitu.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
http://www.artsignaturedictionary.com/result.php?stype=e&m=1&qMonogram=…
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Yhdysvaltalaiseen Siskoni on noita -televisiosarjaan perustuvia kirjoja on suomennettu tähän mennessä viisi. Viimeisin suomennos, Myrskyn silmässä, ilmestyi tänä keväänä. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa alun perin vuonna 2004, jonka jälkeen sarjassa on ilmestynyt laskujeni mukaan 11 kirjaa.
Alkukielisiä kirjoja esittelee ainakin The Charmed Ones -internetsivusto:
http://www.thecharmedones.com/charmed_books.htm
http://www.thecharmedones.com/charmed_books_2.htm
Suomessa kirjasarjaa kustantaa Sanoma Magazines Finland.
Lokakuussa ilmestyy sarjaan 6. kirja "Epäilysten verkko".
