Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Terveellisen ruokavalion perustana on saada riittävästi välttämättömiä vitamiineja ja hivenaineita sekä sopivasti energiaa elimistön tarpeita varten.
Tärkeää on huolehtia siitä, että saa syötyä puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivässä. Jos tuntuu, ettei jaksa syödä kasviksia muun ruoan ohella, kannattaa muiden ruokien osuutta vähentää.
Tässä vielä Terveyskirjaston Terveellisen ruokavalion avaimet - yhteenveto:
•Syö ja liiku niin, että paino ei nouse.
•Korvaa kovia rasvoja pehmeillä.
•Vältä nopeasti imeytyviä sokereita ja suosi kokojyvätuotteita, kuten puuroa ja ruisleipää.
•Syö puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä päivittäin.
•Vähennä suolan käyttöä
•Käytä alkoholia enintään kohtuullisesti.
Molemmat sitaatit ovat kirjasta Olemisen sietämätön keveys (WSOY, 1985). Suomennos on Kirsti Sirasteen.
"Häviämisen iltarusko kattaa kaiken, giljotiininkin, kaihon taikaloisteella." (s. 14)
"Välttämättömyys ei suinkaan ole täynnä taikaa vaan sattuma. Tullakseen unohtumattomaksi rakkauden on vedettävä ensi hetkestä lähtien puoleensa sattumia, niiden on lennettävä sen luo kuin lintujen Franciscus Assisilaisen olkapäille." (s. 69)
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Hei
Sukunimiä ääkkösillä voi englanniksi kirjoittaa kolmella eri tavalla:
Häkkönen ja Ylönen (eli säilyttää ääkköset)
Haekkonen ja Yloenen
Hakkonen ja Ylonen
Nämä ovat listattu suositustavan mukaisesti, eli ensisijaisesti nimi kirjoitetaan niin kuin se on suomeksikin. Jos se ei ole vaihtoehto, suositus on kirjoittaa ae ja oe.
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Ikävä kyllä Dumas'n Monte Criston kreivistä ei ole tehty suomenkielellä kuvakirjaa tai edes lyhennelmää. 1950-1960 -luvulla julkaistutta Kuvitettuja klassikoja -sarjassa ilmestyi Monte Criston kreivi sarjakuvana, mutta sekään ei ole tarkoitettu noin nuorelle lapselle.
Myöhästymismaksua aletaan periä heti eräpäivän jälkeen, se on kirjojen osalta 2mk/viikko. Lisäksi peritään 3mk myöhästymisilmoituksen postimaksuja. Teille ilmeisesti ehtii tulla kaksikin myöhästymisilmoitusta (en tiedä kirjan tarkkaa eräpäivää). Näin laskien kirjasta menee syyskuun alussa palautettaessa noin 20 mk. Myöhästymismaksu on Tampereella enintään 40mk/kirja ja sen päälle nuo myöhästymisilmoitusten maksut.
Hei,
Kiitos tiedustelustasi.
Kysymäsi tiedot löytyvät Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta, jonka kotisivu on
https://www.tilastokeskus.fi/til/yrti/index.html
Yksityiskohtaiset tiedot ovat tietokantatauluissa (linkki Taulukot kotisivun vasemmasta reunasta)
Suora linkki taulukoihin
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__yri__yrti/?tablelist=true
Olen tehnyt sinulle valmiin poiminnan taulusta
004 -- Yritykset toimialoittain ja henkilöstön suuruusluokittain, 2013-2017*,
jossa on toimialojen 55-56 tiedot vuosilta 2016-2017. Vuoden 2017 tiedot ovat vielä ennakkotietoja.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/0dd87e39-7ef8-4949-be13-fc90bfe71742
(jos linkki ei toimi tästä suoraan kopioi se selaimen osoiteriville)....
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
Etsit ilmeisesti tätä kirjaa:
Sun Tzu
Sodankäynnin taito / [esipuhe: Wolf H. Halsti]. - 2. p. - Helsinki : Tietosanoma, 1990
152 s. : kartt. ; 22 cm
Suomennos perustuu englanninkieliseen käännökseen: The art of war / toim. ja englannintanut Samuel B.
Griffith. - 3. p. 1992. - 4. p. 1995. - 5.-6. p. 1998
ISBN 951-885-040-2
Kirjan ensimmäinen suom. p. on vuodelta 1982 ja sen on kustantanut Love kirjat. ISBN 951-835-054-X
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja...
Helsingin kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole mahdollista digitoida kaitafilmejä. Teidän kannattaa kääntyä digitointipalveluja tarjoavien yritysten puoleen. Myllypuron mediakirjastossa on laitteet VHS-videonauhojen, C-kasettien ja LP-levyjen digitoimiseen.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vain muutamia teoksia kuvien opetuskäytöstä. Teoksessa Wærn, Yvonne: Bild och föreställning : om visuell retorik (Studentlitteratur, 2004) käsitellään myös kuvien opetuskäyttöä. Samoin teoksessa Hatva, Anja: Kuva - hyvä renki, huono isäntä (Urex, 1987)käsitellään vähän kuvien käyttöä pedagogiikassa.
Opettaja-lehden Soili Hämäläisen artikkelissa: "Kuvilla pääsee syvälle" (2012:7, s.38-39) http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/201… kerrotaan kuvien käytöstä opetuksessa. Artikkelissa mainituista Spectrokorteista löytyy lisää tietoa http://www.spectrovisio.net/etusivu/spectrokortit/taustaa.html
Tällä sivulla mainittu teos Valokuvan terapeuttinen voima (Duodecim, 2009) löytyy...
Voit rauhassa varata kirjan. Emme voi tietää, milloin varaamasi kirja palautetaan, etuajassa, eräpäivänä, myöhässä, joten odota vain, milloin saat noutoilmoituksen. Siinä sinulle annetaan viimeinen päivä noutaa varaus, hakuaikaa on 5 päivää.
