Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
Sävellys on Pavel Esenin: Obratnaya storona luny. Youtubesta löytyy:
https://www.youtube.com/watch?v=RCCv1nCDsac
pieni artikkeli imdb: http://www.imdb.com/name/nm4436439/
Youtube-videon viestiketjussa keskustellaan esittäjästä, ja nimimerkki "vlad ink" kyselee, että kuka on kappaleen esittäjä ja Maksim Leroi vastee sen olevan Pavel Esenin (suomeksi translitteroituna siis Jesenin). Tälle jälkimmäiselle tiedolle ei parempaa evidenssiä kyllä oikein löytynyt.
Taitaa olla melko vaikeaa löytää kirjallisuutta, josta löytyisi marsureseptejä. Helsingin sanomien arkistosta löytyy artikkeli, jossa käsitellään marsun kasvatusta ruoaksi (Helsingin sanomien verkkoliitteen arkisto, http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp - hakusanalla marsu löytyy myös muita artikkeleita). Kristiina Mannermaan artikkelissa Marsun monta roolia mainitaan myös muutama ruokalaji, jossa marsua käytetään.
Marsu näyttää olevan juhlaruokaa ainakin Perussa, Ecuadorissa ja Boliviassa, joten näiden maiden perinnekeittokirjoista voisi löytyä reseptejä. Meidän hyllyistämme ei kuitenkaan marsureseptejä löytynyt, ja kannattaisikin ehkä turvautua joko englannin- tai espanjankieliseen teokseen (voisit esimerkiksi tiedustella...
Tietoa kansainvälisistä ISBN-tunnuksista löytyy Internet-sivulta Publishers' International ISBN Directory, http://www.isbn-international.org/en/directory.html . Luettelo kustantajien ISBN-tunnuksista löytyy painetusta International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section (numerojärjestyksessä). ISBN-numeroista löytyy viitteitä Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta hakusanalla ISBN.
Kustantamon puoleen kannattaa varmaankin kääntyä ja tiedustella asiaa. Voit ehkä myös yrittää kysyä neuvoa Suomen Kääntäjien liitosta, yhteystiedot ja muuta tietoa kääntämisestä löytyy Internetsivulta, osoitteesta http://www.sktl.net/ .
Lauseet ovat Johannes Ittenin saksankielisen teoksen Die Kunst der Farbe englanninkielisestä käännöksestä. Suomeksi kirja on käännetty nimellä Värit taiteessa. Suomennoksen johdannossa lauseet on käännetty näin: ”Väri on elämää. Maailma ilman värejä olisi kuollut.(s. 8)" Tässä välissä on muutamia lauseita ja jatko on käännetty näin: "Kuten liekki synnyttää valon, niin valo synnyttää värin. (s. 8)". Tässä välissä on jälleen muuta tekstiä ja kysymäsi viimeinen lause lienee tämä: ”Niin kuin ääni antaa sanalle kirkkaan loiston, niin väri valaisee muodon sielun täyttämällä luonteellaan (s. 8)”.
Ittenin Värit taiteessa -kirjaa on useiden kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopiossa.
HelMetin kautta ei valitettavasti tosiaankaan voi varata useita kappaleita samaa kirjaa. Kirjaston henkilökunta pystyy kuitenkin oman käyttöliittymänsä kautta kohdistamaan useampiakin varauksia saman nimekkeen eri niteisiin. Saadaksesi luokallesi monta samanlaista kirjaa joudut siis joko käväisemään kirjastossa tai soittamaan, jotta voimme tehdä varaukset puolestasi.
Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Muutamassa ruokasanakirjasta löytyy hakusanan hiiva kohdalta tietoa leivinhiivasta. Tällaisia ovat ainakin nämä: Ruokasanakirja (Ritva Lehmusoksa, Pirjo Muurinen) ja Gastronomian sanakirja (Kaarina Turtia). Hiivan tarina : Suomen leivinhiivateollisuuden vaiheet 1885-1970 (Olli Vehviläinen) -kirja käsittelee pääosin hiivateollisuutta, mutta siinä on myös tietoa hiivan käytön historiasta. Kaikki nämä kirjat saa lainaksi Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kokeilin ensin Helmet hakua, mutta 30 vuotiaita oppikirjoja ei enää ole kokoelmissamme.
Seuraavaksi kokeilin Finna.fi hakua, joka hakee suomen museiden ja kirjastojen kokoelmista. Siletä löytyi hakusanalla LISP language 7 ehdokasta. Finna hakutulos
esim 1990 julkaistu Steel, Guy L.:Common Lisp: the language
Myös Googlen teoshaulla löytyy Lisp-oppaita. Haun voi rajata vuosiluvuilla. Google hakutulos
esim. 1987 Stephen Slade: The Programming Language: a Dialect of LISP
Toivottavasti nämä auttavat eteenpäin.
Professoriliiton sivuilla https://www.professoriliitto.fi/professorit/professori-nimike/ on ohjeet professorin nimikkeen käytöstä. Sellaista nimikettä kuin entinen professori ei ole mainittu.
Digi- ja väestötietoviraston sivuilla https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi kerrotaan seuraavasti: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-ikäiselle lapselle ei aina merkitty tietoja hänen vanhemmistaan. Sähköisestä järjestelmästä pois jätetyt tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisista arkistoista." Digi- ja väestötietoviraston sivuilta voi kuitenkin tilata todistuksen asumistiedoista ja pyytää siihen tiedot asumishistoriasta: https://dvv.fi/todistus-asumistiedoista Lisäksi dvv:n Usein kysytyissä kysymyksissä: "Mistä voin löytää vanhoja henkilötietoja, joita ei ole tallennettu sähköiseen...
Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016). Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Tässä muutamia pääsiäisaiheisia näytelmiä ja esityksiä:
- Terttu Nurmi, Kävelykierros Jerusalemissa eli "Via Dolorosa" koulussa
- Eija-Liisa Määttänen, Ensimmäisenä pääsiäisenä
Nämä ovat Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä näyttämölle -koulun juhlakirja
- Kaarina Kakko, Palmusunnuntain virpomisloruja
- Maijaliisa Dieckmann, Pienet pääsiäisnoidat
Nämä Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä juhlaan - esityksiä koulun näyttämölle
Molemmat kirjat löytyvät Lumijoen kirjastosta.
Kirjoja löytyy seuraavasti:
4. Layer 2 Vpn Architectures by Wei Luo: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kirjasto
5. Firewall Policies and VPN Configurations by Mark Lucas: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto
6. Mobile VPN: Delivering Advanced Services in Next Generation Wireless System by Alex Shneyderman: Metropolia ammattikorkeakoulun kirjasto ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto
Kirjoista voi tehdä omassa kirjastossaan kaukopalvelupyynnön. Kaukopalvelumaksu Vantaalla on seitsemän euroa.
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla....
Maritta Hiltusen teos Pirtin poika (2004) on lainattavissa OUTI-kirjastoista: https://outi.finna.fi/Record/outi.688110. Kirjan voi myös ostaa divarista, esim. Ilkan Kirjasta https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=814934
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut juuri tällaista prinsessasatua. Esimerkiksi Kirjasammon kautta löytyy valtava määrä satukirjoja, joissa on pääosassa prinsessa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/prinsessat%20sadut
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen satukirjan tai lastenkirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
28.12.2022 julkaistu Sydän-Hämeen lehti kertoo artikkelissaan Pälkäneen sähköistämisen alkutaipaleesta. Jutun mukaan sähkön tuotantoa ryhdyttiin virallistamaan Luopioisten ja Aitoon suunnilla kun ensin vuonna 1912 perustettiin Luopioisten Aitoon Sähkö Osakeyhtiö. Osakeyhtiö Luopioinen perustettiin 1915 ja vuonna 1919 Onkkaalassa perustettiin Oy Pälkäneen sähkö, josta tuli Oy Hämeen Sähkön alainen pitäjäyhtiö. Vuonna 1921 Pälkäneellä oli sähköistetty jo 22 kylää 28:sta.
Artikkelissa ei mainita tarkemmin eri kylien sähköistämisen etenemisestä, mutta kaikesta päätellen Aitoon kylään sähkölinjat olisi vedetty jo ennen vuotta 1923. Lisätietoa voisi löytyä esimerkiksi Hannu Vuorensolan kirjoittamasta Pälkäneen historia 2 -teoksesta (...
