Ranskan akatemian sivujen mukaan sen entinen jäsen René de Castries kuoli 17.7.1986. Hänen seuraajansa André Frossard aloitti akatemiassa 10.3.1988.
Lähteet:
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/rene-de-castries
https://www.academie-francaise.fr/les-immortels/andre-frossard?fauteuil…
Ruotsiksi löytyy mm. seuraavat: Gedge, Pauline: "Solens dotter" ja "Den tolfte förvandlingen"; Grant, Joan: "Jag var Egyptens drottning"; MIka Waltarin Sinuhe on käännetty ruotsiksi; uudempaa edustavat Christian Jacqin "Ramses"-sarja sekä Margaret Georgen "Kleopatra"-sarja. Uusi elämäkerta on 2000 ilmestynyt Joaan Fletcherin "Farao", joka kertoo Amenhotep III:sta.
Mainitsemasi teos on saatavilla esimerkiksi Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Voit lainata sen kaukopalvelun avulla itsellesi.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=avlib&previd=fullt&celi=10702&do…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea...
Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto joka kaikki jolla tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa voi käyttää. Tunnukset Celiaan saa kirjastosta. Löydät enemmän tietoa Celiasta ja liittymisestä tästä: https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/
Valitettavasti kumpaakaan laulua, Jussi Hakulisen laulua Kiertolainen ja Anna Puun, Knipin, Jukka Immosen ja Lasse Puun laulua Venus ja Mars ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino mahdollisesti saada näistä nuotteja on yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä tai hankkia apulainen, joka pystyy muuntamaan levytyksen nuotiksi.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Laulun on säveltänyt Toivo Kärki, joka myös sovitti sen Kauko Käyhkölle. Sanoituksen ovat kirjoittaneet Reino Helismaa ja Veli-Juhani, joka on Bror Hugo Johan Wiikin salanimi. Muutkin ovat sovittaneet kappaletta eri esittäjille.Kappale Fono-tietokannassa. Salanimitieto löytyy Fenno-tietokannan salanimihaulla.
1. Elaine Cunningham on syntynyt New York Cityssä 12.8. 1962.
2. Hänellä on kaksi poikaa, Sean ja Andrew.
3. Elaine Cunningham asuu eteläisessä Uudessa Englannissa Yhdysvaltain itärannikolla.
Lähde (suomenkielinen): http://members.surfeu.fi/slrk/elainecunningham.htm
4.Tähän ei löytynyt suoraa vastausta.
5. Tietoja tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä
(englanninkielisiä):
http://www.elainecunningham.com
http://www.wizards.com/default.asp?x=books/fr/cunninghamprofile
http://www.atlasofadventure.com/interviews/ecunningham.asp
Haltian varjo (alkuteos Elfshadow) oli Elaine Cunninghamin ensimmäinen julkaistu kirja. Tästä saat linkin suomenkieliselle harrastajasivulle: http://members.surfeu.fi/slrk/laulutjamiekat.htm
Internetistä voit...
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista saada luettelo esimerkiksi viime vuosina hankituista venäjänkielestä suomennetuista romaaneista. Tässä muutamia kirjailijoita listalta: Boris Akunin, Valerija Alfejeva, Irina Denežkina, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Anatoli Gordijenko, Viktor Jerofejev, Andrei Konstantinov, Vladimir Krjukov, Anatoli Mariengof, Alexandra Marinina, Aleksandr Morozov, Viktor Pelevin, Vasili Rozanov, Marina Tsvetajeva, Leonid Tsypkin, Boris Zahoder, Anatoli Zlobin, Mihail Zostsenko.
Lisäksi näiden kirjakauppojen sivuilta löytyy valikoima venäläistä kaunokirjallisuutta. Teokset ovat tosin venäjänkielisiä, eikä niitä kaikkia ole suomennettu.
Ruslania Books on venäläisten kirjojen, lehtien, karttojen,...
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Ymmärtääkseni lähteittesi luettelossa on juuri tekijöiden nimet, ja niistä puuttuvatkin lähteenä olevan kirjan tai artikkelin nimi. Pelkän sukunimen ja vuosiluvun perusteella lähteiden bibliografisten tietojen selvittäminen on vaikeaa tai mahdotontakin.
Jos lähteenä käytetyt kirjat tai artikkelit ovat suomalaisten kirjastojen kokoelmista, voisit löytää niiden tiedot Melinda-tietokannan kautta, josta löytyvät yliopistokirjastojen, monien ammattikorkeakoulukirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston, Tilastokirjaston kokoelmatiedot ja myös osa yleisten kirjastojen kokoelmatiedoista.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
WorldCat taas on maailmanlaajuinen, 10 000 kirjaston tietokanta:
http...
Sanomalehti Hima on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukaslehti, julkaisijana Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöt.
Lehden päätoimittaja on Raija Ikonen, kiinteistöjen kehittämisyksikkö, Katariinankatu 1, 00170 HKI. Puh. (09) 1693 892 tai toimitussihteeri Anja Salmen puh. (09) 1692 373.
Helmet-kirjastoissa on tehty lukudiplomeja, joihin on kerätty lukusuosituksia eri ikäisille ja eri luokkatasojen lapsille. Alla on linkit sekä S2-oppilaille (luokat 3-6) tarkoitettuihin että yläkoululaisten ja 5-6-luokkalaisten kirjasuosituksiin. Kirjat on myös lyhyesti esitelty. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista. Toivottavasti näistä löytyy sopivaa luettavaa:
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=6
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=4
http://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=3
Kyseessä voisi olla Suomen lasten aapinen (1951), toimittanut Kaisa Hälinen, kuvittanut Rudolf Koivu. Helmet-kirjastosta aapinen löytyy täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1097212__S%20Suomen%20lasten%20aapinen__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Valtionarkistolla tarkoitat oletettavasti nykyistä Kansallisarkistoa, jonka nimi oli Valtionarkisto vuosina 1869–1994. Kansalliskirjaston aineistoihin voi tutustua ja niitä voi etsiä Kansallisarkiston verkkosivuilla. Kansallisarkistolla on myös digitoituja aineistoja, jotka koostuvat pääasiassa kaikkein käytetyimmästä aineistosta ja mikrofilmeistä. Digitoituihin aineistoihin voi tutustua Digitaaliarkistossa.
Tein useita hakuja Kansallisarkiston VAKKA-arkistotietokannasta, Astia-verkkopalvelusta sekä Digitaaliarkistosta, mutta en onnistunut löytämään tätä nimenomaista asiakirjaa "ränteriräkning i Kexholms fästningsräkenskaper”. Asiakirja viitannee veronmaksuun Viipurin voutikunnassa/Käkisalmen läänissä. Löysin Astia-verkkopalvelusta kaksi...
Monet hyönteiset harrastavat mimikryä eli naamioitumista myrkkypistiäisiksi, esim. ampiaisiksi tai kimalaisiksi, suojaksi saalistajilta. Yksi tällainen on kimalaiskuoriainen, joka on käynyt syreenissäsi aterioimassa.
Suomen Luonto -lehden numerossa 5/21 on juttu kimalaiskuoriaisista :
https://suomenluonto.fi/uutiset/viikon-laji-kimalaiskuoriainen/
Ötökkatieto-sivuston mukaan se on puutarhassa harmiton: https://www.otokkatieto.fi/species?id=70
Kimalaiskuoriainen on Suomessa yleinen koko maassa (https://laji.fi/taxon/MX.191919/occurrence?showTree=true)
Pikaisella hakemisella kumpaakaan kirjaa ei löydy kirjakauppojen valikoimista. Myöskään antikvariaattien nettivalikoimista teosta en löytänyt. Tiedustelin asiaa Vetelin kunnankirjastosta (kirjoittajat ovat Vetelistä), ja heiltä vastattiin, että kirjaa voi tiedustella suoraan Taito Saaren pojalta Juha Saarelta (sähköposti: juha.saari@veteli.fi - lupa osoitteen julkaisemiseen on pyydetty).
Ko. kirjoja on jonkin verran saatavilla kirjastoissa ympäri Suomen, eli lainaaminenkin onnistuu. Mikäli kirjaa ei löydy omasta kotikirjastosta, niin sen voi pytää oman kirjaston kautta toisesta kirjastosta kaukolainaksi. Kaukolainat maksavat jonkin verran riippuen lähettävästä (ja vastaanottavasta kirjastosta).
Saari, Taito, Juha Saari toim., ja Anni...
Taiteilijoiden signeerauksia voi yrittää selvittää esim. Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelin avulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssigneerausmatri… .Apua kannattaa kysyä myös tunnetuilta huutokauppakamareilta:- Helander https://www.helander.com/- Hagelstam https://www.hagelstam.fi/- Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/?gclid=EAIaIQobChMIt7WM5aXY-wIVRPgYCh3A-gl…
For dummies -sarjassa ei ole MS-Dos opasta, mutta kirja Pc for dummies (Dan Gookin & Andy Rathbone ) käsittelee laajemmin DOS käyttöjärjestelmää. Kirjan on suomeksi kääntänyt Reija Becks (1996), käännöksen nimi on sama kuin alkuteoksenkin PC for dummies.
