Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot...
S5 -filosofiasta löytyy suomenkielistä tietoa Metalliteollisuuden keskusliiton julkaisemasta teoksesta S5, tekijöinä Pentti Enlund ja Jorma Hakala. Teos löytyy Åbo Akademin kirjastosta, mutta helpommin sen saattaa saada Metalliteollisuuden keskusliitosta.
Kirjallisuutta aiheesta tarjoaa Kazuo Shibagakin, Malcolm Trevorin ja Tetsuo Abon toimittama teos Näköaloja johtamiseen - japanilainen ja eurooppalainen johtamistapa, jossa sivulta 28 alkaen on mainintoja S5 -filosofiasta. Lisäksi Richard T. Pascale ja Anthony G. Athos ovat kirjoittaneet teoksen Yritysjohtamisen menetelmät Japanissa, jossa mm. sivuilta 8 ja 88 löytyy mainintoja S5 -filosofian hieman laajennetusta muodosta, S7 -filosofiasta. Nämä kirjat ovat saatavilla Jyväskylän...
SKS:n kirjailija matrikkelista löytyy kirjailijan tiedot:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7991
Kirjan kustantajalla, Karistolla, ei ole tietoa onko kyseessä nimimerkki tai onko kirjailija elossa. Heiltä ei myöskään löydy kirjailijan yhteystietoja.
Ensimmäinen kysymäsi virke Herodotoksen historia-teoksen neljännen kirjan 45. luvusta kuuluu Edvard Reinin suomennoksessa kokonaisuudessa näin:
"Mutta mitä Europpaan tulee, ei yksikään ihminen tiedä, onko se meren ympäröimä, eikä, mistä se on tämän nimen saanut; ei myöskään ole tunnettu, kuka sen on antanut, jollemme tahdo väittää, että maa on saanut nimensä tyrolaisesta Europasta, jolloin se siis olisi aikaisemmin ollut nimetön, niinkuin toisetkin maanosat."
Viidennen kirjan 58. luvun koko ensimmäisen virkkeen Edvard Rein on suomentanut seuraavasti:
"Tähän maahan asetuttuaan toivat mainitut Kadmoksen keralla saapuneet foinikialaiset, joita olivat gefyralaisetkin, useiden muiden taitojen muassa helleenien keskuuteen kirjoitusmerkit, joita...
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tuntunut muistavan. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen novellin?
Aila Meriluodon runo Det är alltid något som stiger över gränsen on kokoelman Silmämitta (1969) toisesta osasta. Kyseisessä kokoelman toisessa osassa on vain ruotsinkielisiä runoja. Valitettavasti etsimästänne runosta ei ole suomennosta.
Meriluoto, Aila: Kootut runot (1977)
Lastenkirjallisuuteen ovat keskittyneet muun muassa seuraavat kustantajat.
Etana Editions https://www.etanaeditions.com/books-2/
Kustannus-Mäkelä Oy http://www.kustannusmakela.fi/etusivu/
Lastenkeskus https://lastenkeskus.fi/
Pieni karhu http://www.pienikarhu.fi/
Suuremmista kustantajista esimerkiksi Tammi https://www.tammi.fi/ ja Otava https://otava.fi/ julkaisevat runsaasti lastenkirjallisuutta.
Suomalaisia kustantajia https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi
https://www.kirjailija.blog/2015/08/mita-mikakin-kustannusyhtio-julkaisee.html
F. Scott Fitzgeraldin teoksen Kultahattu (The Great Gatsby) viimeinen virke kuuluu Marja Niiniluodon suomentamana näin:
"Niin me kamppailimme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat takaisin menneisyyteen."
F. Scott Fitzgerald: Kultahattu (suomentanut Marja Niiniluoto, Otava, 2013)
Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue.
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoissa. Katseluhetkellä kirjaa ei ollut Lumon kirjaston hyllyssä. Voit kuitenkin varata sen noudettavaksi Lumoon, jolloin se lähetetään sinulle toisesta kirjastosta.
Esimerkiksi tätä painosta näyttäisi olevan saatavilla useammasta kirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1577071
Nimen kirjoitusasu on "Feliks onnellinen", ehkä tästä syystä sitä ei löytynyt etsinnästä huolimatta. "Feliks onnellinen" -hakusanalla Helmet-hausta pitäisi kuitenkin löytyä kaikki kirjan saatavilla olevat painokset.
Satuhetkien pitäjä muisteli käyttäneensä seuraavia kirjoja:Cousins: Minä olen paras!Despordes: Oliver ja suuri mäenlaskukisaPapyanni: Tahdon voittaa!Pfister: Aina ei voi voittaa, SateenkaarikalaYmpyräiset-sarjassa on:Kuusela: Koala Karhu haluaa olla parasAbedi: Jippii! Minä voitin! Harmi, minä hävisin!Itselleni tuli vielä mieleen Haarainen, Pirkko: Emma ja harmillinen häviö, Haapsalo, Tiina: Molli hyvällä mielellä vain pahalla tuulella.Hakusanalla tunnetaidot löytyy kaikenlaista vaikeisiin tunteisiin liittyvää sekä lapsille että aikuisille. Linkki Helmet-hakuun
Kauppalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla. Siellä on käytettävissä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Laitteelta voi ottaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fihttps://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tutkin vanhojen, perinteisten klassillisten koulujen opinto-oppaita. Turun klassikossa voi opiskella latinaa lukiossa sekä yhden vanhan kreikan kurssin sekä mahdollisuuden opiskella kreikkaa enemmänkin yhteistyökurssilla Turun yliopistossa, joten Turun klassillista koulua voidaan vielä pitää klassillisena kouluna siinä mielessä, että molemmat klassilliset kielet ovat opetusohjelmassa, vaikka niiden oppimäärät eivät vastaa klassillisen koulun käsitettä siinä alkuperäisessä mielessä. Tampereen Clasun sivuilla kerrotaan, että perusopetuksessa alkanutta latinan kieltä voi jatkaa siellä lukiossa alkavan latinan lisäksi, sivu on päivitetty viimeksi vuonna 2023, https://www.tampere.fi/tampereen-klassillinen-lukio/opiskelijalle/latinan-opiskelu-...
Varsinaista transvestiittimurhaajaa ei mainittujen kirjailijoiden tuotannosta valitettavasti kyetty paikallistamaan. Heleena Lönnrothin dekkarissa Sikakosto (Kustannus-Mäkelä, 1998) esiintyy kyllä skitsofreninen murhaajatar Ranghild ”Raikka” Ström, joka ei kylläkään ole varsinainen transvestiitti. Risto Karlssonin kirjassa Helvetin enkeli (WSOY, 1981) murhaaja on viittaan pukeutunut naiseksi luultu mies.
Muita asiaa etäisemmin sivuavia suomalaisia dekkareita :
Arhippa Pirkko : Jo katkee maalinauha. 1971 Weilin + Göös, 1993 Kustannus-Mäkelä. (homoseksuaalisuus)
Lehtolainen, Leena : Ennen lähtöä . Tammi, 2000. (homoseksuaalisuus)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja rakkauden nälkä. Otava, 1993. (tirkistely)
Kirstilä, Pentti : Hanhivaara ja...
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Painoindeksi lasketaan jakamalla paino luvulla, jonka saa, kun kertoo pituuden itsellään. Esim. jos paino on 78 kg ja pituus 1,7m, jaetaan 78 1,7 x 1,7:llä
(2,89). Tuloksena on tässä tapauksessa 27.
Erich von Dänikenin teos Erinnerungen an die Zukunft on englanniksi käännettynä saanut nimeksi Chariots of the Gods. Taisto Niemisen suomennos on puolestaan nimeltään Vieraita avaruudesta - menneisyyden ratkaisemattomia arvoituksia. Tiedonlähteenä tämän tidon haussa on ollut Fennica cd-rom (Suomen kansallisbibliografia) ja Kongressin kirjaston aineistotietokanta http://lcweb.loc.gov/catalog/ .
