Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Tällä hetkellä kirjastot tarjoavat sähkökirjoja Ellibs- ja Overdrive -palvelujen kautta. Kirjastoilla ei ole omaa julkaisukanavaa. Voit ottaa yhteyttä suomalaiseen Ellibs-palveluun osoitteella ellibs@ellibs.com ja kysyä, kuinka saat kirjasi heidän palveluunsa, josta kirjastot voivat hankkia ne kokoelmiinsa. Ellibsissä voi hinnoitella kirjansa myös ilmaisiksi.
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07...
Esimerkiksi lukuvuonna 1956–57 "työaika" Tampereen kaupungin kansakouluissa oli seuraavanlainen:Syyslukukausi alkoi elokuun 30. päivänä ja kesti joulukuun 20. päivään. Kevätlukukausi alkoi tammikuun 8. päivänä ja päättyi toukokuun 31. päivänä. Pääsiäisloma pidettiin 18.–22.4.1957. Koulujen työaika oli 36 viikkoa. Työpäiviä kertyi 200. Erillistä hiihtolomaa tai muita vapaapäiviä ei vuosikertomuksessa mainita. Tutkimissani 50-luvun tamperelaiskansakoulujen vuosikertomuksissa tuorein maininta urheilulomasta on lukuvuodelta 1952–53.Lähteet: Tampereen kaupungin kansakoulut lukuvuonna ...
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Vuonna 1929 kansakoulunopettajan palkanmuodostukseen vaikutti se, työskentelikö hän kaupungissa vai maaseudulla, ja se, toimiko hän ala- vai yläkoulussa. Myös sukupuoli ja perheellisyys olivat palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä.
Vuonna 1929 kansakoulunopettajien palkoista säädettiin joulukuussa 1926 voimaan tulleessa Laissa kansakoululaitoksen kustannuksista (180/1926).
Esimerkiksi kaupunkien kansakoulunopettajien pohjapalkkojen tuli sen 16§:n mukaan olla vähintään seuraavat (paikan kolmiportaisen kalleusluokan mukaan): yläkansakoulun perheellinen opettaja 24 000–26 400, yläkansakoulun perheetön opettaja 20 000–22 400 ja alakansakoulun opettaja 15 000–17 400 markkaa vuodessa.
Ensimmäisestä lapsesta myönnetyn palkanlisän lisäksi...
Tapion tuomio -näytelmän on kirjoittanut Joni Rautio. Se löytyy Raution kirjasta Lasten näytelmiä lasten- ja koulujuhliin (Karisto, 1948). Kuuro lausuntaoppilas : leikillinen esitys on Eero Läntisen kirjoittama. Se on julkaistu ainakin Elina Nevalaisen ja Läntisen kirjassa Nuoren väen näytelmiä (WSOY, 1938).
K. A. Applegaten koko nimi on Katherine Alice Applegate. Kirjailija käyttää myös salanimiä Beth Kincaid, Katherine Kendall ja Francine Pascal. Mervi Kosken kirja ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Btj 2001) kertoo kirjailijasta lisäksi, että hän on nähnyt paljon vaivaa pysyäkseen tuntemattomana. Hän ei välitä julkisuudesta, minkä vuoksi hänen henkilöstään on syntynyt monenlaisia arvailuja. On jopa uskottu, että tuotteliaan kirjailijan taakse kätkeytyy kokonainen joukko haamukirjailijoita.
K. A. Applegaten perheeseen kuuluvat av(i)omies ja Jake-poika.
Lisätietoja kirjailijasta saat mainitsemastani teoksesta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 sekä esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta
http://www.scholastic.com/kaapplegate/index.htm
http://www.kidsreads...
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Nora Robertsin suomennetut teokset voit katsoa Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta http://finna.fi .Fennica-tietokantaa voi käyttää kotikoneelta. Fennicalla oli myös ennakkotieto tulossaolevasta Robertsin teoksesta Sininen daalia.
Toinen hakumahdollisuus, esim. Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 , tekijäksi Roberts, Nora, aineistolajiksi kirja ja kieleksi suomi.
Kuvailusi kuulostaa elokuvalta Taistelu kultaisesta taljasta (Jason and the Argonauts) vuodelta 1963, https://www.imdb.com/title/tt0057197/. Siinä thessalialainen sankari Iason, Iolkoksen kuninkaan Aisonin poika, joka on lähetetty turvaan valtaa himoitsevilta sukulaisilta kasvamaan aikuiseksi, palaa vaatimaan kuninkuutta. Se hänelle luvataankin, mutta edellytyksenä on noutaa Kholkiista maaginen Kultainen talja. Iason lähtee matkaan retkueensa eli argonauttien kanssa. Matkalla on edessä monenlaisia esteitä, muun muassa juuri tuo luurankoarmeija. Jumalat esiintyvät elokuvassa myös varsin suuressa roolissa, erityisesti Hera on Iasonin suosija. Elokuvan erikoisefektit olivat aikoinaan poikkeukselliset, Ray Harryhausenin käsialaa, https://artuk...
Laulu on ”Rastas syysiltana” (säveltäjä ja sanoittaja: Gunnar Wennerberg, sanat mukaillen suomentanut A. Tervasmäki).
Laulun nuotit ja sanat löytyvät laulukirjasta "Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja" (Jorma Pukkila, Matti Rautio). Nuotti on saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta (varasto, nuotit). Nuottia voi lainata. Omaan kirjastoon sen voi saada tekemällä seutuvarauksen. Varauksen voi tehdä myös KeskiKirjaston verkkokirjastossa www.keskikirjastot.fi
Hei,Aika niukasti löytyy tietoa. Nimi lienee oikea, koska missään ei löytynyt muuta tietoa. Loinen ja kruunu romaanin kansiliepeessä on syntymävuodeksi merkitty 1956. Kansiliepeessä on myös tieto, että hän soittaa rumpuja ainakin seuraavissa bändeissä: Transistors, Joan Bennett museo sekä muuta kautta tieto: Smokey Joe's Cafe.Vuosien 1979-80 taitteessa hän soitti Smokey Joe's Cafe -bandissä, joka kiersi klubikeikoilla Baddingin kanssa. Näistä kappaleista on taltioitu ainakin kappaleet: Kukkolaulu, Pikku-Arja, Glendora, Paratiisi, Paras haihtua vaan. Nämä kappaleet löytyvät Baddingin kokoelmalla Henkilökohtaisesti. Nämä mainintana Baddingista kertovissa kirjoissa, mm. Badding: Rauli Somerjoen elämä ja laulut (kirj. Heikki Metsämäki)...
Sweet Valley High -kirjoista on kysytty usein aikaisemminkin. Voit lukea kysymykset ja vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun Arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakusanaksi Etsi arkistosta -kohtaan Sweet Valley High.
Sweet Valley High -sarjaa on isommissa kirjastoissa englanninkielisenä vaihtelevia määriä, esim. Kotkan kaupunginkirjastossa on 4 kpl, koko Kymenlaakson kirjastoissa yhteensä 10, Helsingin kaupunginkirjastossa 38 kpl. Kirjastot hankkivat englanninkielisiä kirjoja oman harkintansa mukaan, hankintatoiveita voi aina esittää. Käänny Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen, jos haluat lainata esim. Helsingin kaupunginkirjaston kirjoja.
Japanilaiset annokset ovat pienempiä kuin mihin olemme tottuneet. Japanilainen kuppi-mitta (cup) on pienempi kuin vastaava länsimainen. Siksi siitä käytetään nimeä gō ja se on 1.8 dl. https://www.traditionaloven.com/culinary-arts/volume/convert-japanese-go-to-deciliter-dcl.html
Japanilaisen aterian peruste on riisi ja sitä tarjotaan aterialla noin 80g eli noin 1/2 desiä eli japanilaisesta gō-mitallinen on kaksi annosta. https://www.realestate-tokyo.com/living-in-tokyo/food/cook-japanese-rice/ ja https://livejapan.com/en/article-a0000336/
Tarkempaa tietoa annoskoosta saa varmasti Suomi-Japani yhdistyksestä. https://www.suomi-japani.net/wordpress/?page_id=245 tai suomalaisten tekijöiden...
Lähtisin kysymään asiaa suutarilta. Jotkut suutarinliikkeet tekevät mittatilaustyönä kenkin lisäksi myös muutakin, kuten lompakoita. Ainakin Korson suutarin nettisivuilla mainitaan mittatilaustyöt ja lompakot, sieltä tai muusta suutarinliikkeestä kysymällä selvinnee onko teettäminen mahdollista.
Ernest Clinen Ready Player One -kirjan kustantaja Suomessa on ollut Gummerus Kustannus. Tällä hetkellä Gummerus ei näyttäisi olevan julkaisemassa jatko-osan suomennosta ainakaan kovin pian. Toiveita tällaisesta voi esittää osoitteessa info@gummerus.fi.
