Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Parhaan kierähdystyylillä hypätyn korkeushyppytuloksen on tehnyt Neuvostoliiton Vladimir Jashtshenko
Hänen sisäratojen ennätyksensä on 235 (Milanon EM-kisat 1978) ja ulkoratojen 234 (Tbilisi 1978). Molemmat olivat silloisia maailmanennätyksiä. Jashtshenko kuoli 40-vuotiaana 1999.
Lisää tietoa saa esim. Internet-osoitteesta http://www.eexi.gr/athletix/IAAFpr1999.html
Selailin kirjastossa hyllyssä olleet kreikkalaista mytologiaa käsittelevät teokset, mutta tuota nimeä ei tullut siellä vastaan. Tuomas Anhava on kuitenkin suomentanut tuon Poundin runon nimellä ”Ione, kuollut kauan sitten”, joten sen perusteella voisi olettaa, että suomessakin käytetään nimestä samaa muotoa.
Verkkokirjakauppa Adlibriksen (www.adlibris.com) sivuilta löytyy kuusi Mette J. Blomsterbergin tanskaksi kirjoittamaa kirjaa, jotka ovat: Forelsket i det søde liv (2000), Politikens bog om dessert (2005), Blomsterbers søde sager (2011), Kongerigets kager (2011), Blomsterbers lækkerier (2011) ja Blomsterbers jul (2012).
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei ainakaan näin muutamalla haulla löytynyt Mette Blomsterbergin kirjoja.
Kyseessä on itävaltalaisen Marlen Haushoferin vuonna 1963 ilmestynyt Seinä (Die Wand), joka julkaistiin suomeksi Eila Pennasen kääntämänä vuonna 1964. Teos kerännyt viime vuosina uusia lukijoita, ja sitä on käsitelty mm. tänä vuonna ilmestyneessä Suurteoksia-antologiassa.
Seinä Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_300
Seinän saatavuustiedot Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.9668
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Englannissa omistusmuoto (possessive case) on 's tai pelkkä ' silloin kun sana loppuu s-kirjaimeen. Erisnimien kanssa voi käyttää molempia tapoja esim. James's ja James' tai sitten voi käyttää of-rakennetta, kuten kirjoitit. 's on ns. Saxon genitive ja of-rakenne Norman genitive. Mutta omistussuhteita voi ilmaista muillakin tavoilla, jotka kääntäessä suomeen voi kääntää genetiivillä, vaikka englanniksi on käytetty jotain muuta tapaa. Esimerkiksi "The award-winning novel Overstory by Richard Powers" kääntyisi luontevasti "Richard Powersin palkittu romaani Ikipuut".Pääosin 's-muotoa käytetään, kun puhutaan jonkun omistamasta asiasta tai piirteistä. Yleensä siis elollisiin olentoihin liittyvistä asioista. Sitä käytetään myös ajanmääreiden...
Sisarukset voivat olla siskoja tai veljiä. Esimerkiksi kaksi veljeä ovat sekä veljeksiä että sisaruksia. Myös sisko ja veli ovat sisaruksia, samoin kuin sisko ja sisko.
Kuulostaa siltä, että korttisi on lukittu.
Lukituksen syitä voi olla monia esim. maksamattomat maksut, palauttamattomat kirjat, kirjastoon unohtuneet tärkeät paperit, vuosien täyttäminen (15 tai 18)
Ota yhteyttä lähimpään Helmet kirjastoon. Varaa lähettyville kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai kela-kortti.
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannan mukaan Suomessa on vuoden 2016 lopussa ollut 67 104-vuotiasta tai vanhempaa: 104-vuotiaita on ollut 42, 105-vuotiaita 13, 106-vuotiaita 5, 107-vuotiaita 2, 108-vuotiaita 4 ja 110-vuotiaita 1. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/055_v… Vanhin heistä on kuollut tammikuussa 2017.
Nettisivuilla Suomen vanhimmat ihmiset http://tuomas.salste.net/suku/vanhimmat.html kerrotaan, että tällä hetkellä Suomen vanhimmat ihmiset ovat neljä 108-vuotiasta 1908 syntynyttä naista. Miehistä vanhimmat ovat 105-vuotiaita ja syntyneet 1911. Heitäkin on neljä.
Tilastokeskuksen tuottaman väestötilaston mukaan 31.12.2016 Suomessa on ollut yli 100-vuotiaita 815, joista naisia 680.
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Meiltä on kysytty samantyyppisiä asioita ennenkin. Laitan aluksi linkkejä vanhoihin kysymyksiin ja vastauksiin:
Löytyykö kaunokirjallisuudesta (joko prosaa tai lyriikkaa) kuvauksia siitä, millaiselta psykoottisesta ihmisestä tuntuu tai millaisessa maailmassa psykoosissa?
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-kaunokirjallisuudesta-joko-prosaa-tai
Etsin kirjoja, joissa olisi kuvattu psykiatrisesti sairaiden kokemuksia, esim. vaikeasti masentuneita, maanis-depressiivisiä tai skitsofreenisia ihmisiä. Ei siis mitään oppikirjaa, vaan tyyliin "En luvannut sinulle ruusutarha
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kirjoja-joissa-olisi-kuvattu
Koti- ja ulkomaista lyriikkaa aiheista skitsofrenia, mielenterveys, mielisairaus, mielisairaala...
Sana fuksi on tullut suomeen saksan kielestä, jossa "Fuchs" tarkoittaa sekä kettua että ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Saksankielisen Wikipedian mukaan sanaa Fuchs on käytetty yliopistomaailmassa suunnilleen nykyisessä merkityksessään ensimmäistä kertaa 1780-luvulla. Tarkempaa tietoa siitä, milloin fuksi-sanaa on alettu käyttää nimenomaan Suomessa, ei valitettavasti löytynyt. Historioitsija Jemina Sohlsten-Nederström kertoo kuitenkin, että saksalaiset yliopistotavat olivat alkaneet rantautua Suomeen osana laajempaa saksalaisen kulttuurin omaksumista jo 1600-luvulta alkaen. On siis mahdollista, että kettu on hiippaillut Suomen yliopistojenkin ovista sisään jo varhain.
Lähteet:
"Mitä sana 'fuksi' tarkoittaa alun perin?"...
Kysymyksessä vertailtujen Tuntemattoman sotilaan painosten erot ovat typografisia. 2017 julkaistu "itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos" on ladottu ensipainoksen mukaista 477-sivuista Tuntematonta suuremmalla kirjasintyypillä, joten sama teksti vaatii suuremman määrän sivuja. Jo ensimmäisellä sivulla erikoispainos jää yli 7 riviä jälkeen vuonna 1954 julkaistusta: se päättyy sanoihin "Paloaukea sai jalkaväkipataljoonan", kun taas "normaali" Tuntematon jatkaa sanoihin "Mitä ihmeellisiä sielullisia". Vuoden 1954 Tuntemattomassa kirjan toinen luku alkaa sivulta 41 – itsenäisyyden juhlavuoden erikoispainos on tässä vaiheessa edennyt jo sivuun 51. Erikoispainoksessa myös kaikki luvut alkavat aukeaman oikeanpuoleiselta sivulta, joten siinä...
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy aiheesta 2000-luvulla ilmestyneitä kirjoja:
Erinomaista! Kotitekoista! : 750 helppoa ja hyväksi havaittua ohjetta kotiin ja keittiöön. 2008
Sundgren, Lisen: Ihana kotikylpylä : parhaat reseptit kauneudenhoitoon luonnon omista aineksista. 2008
Coutts, Cheryl: Hyvää oloa luonnosta : tee itse saippuat, voiteet ja öljyt. 2005
Kiistala, Mari: Ruusuvettä ja koivunlehtiä : hemmottelupäivän reseptejä suomalaisille naisille. 2004
Nelson, Maxine: Make your own make-up : step by step methods for professional results. 2004
Kivimäki, Ulla: Hoitavat tuoksut : aromaterapiaopas. 2005
Ranta, Anu: Porkkanaa iholle, nokkosta hiuksiin : kauneutta ja puhtautta puutarhasta. 2002
Vanhempia kirjoja:
Spiers, Katie:...
Kaivattu kirja lienee Teuvo Nisoniuksen Axel Tulikiven traagillinen kohtalo. – Tarina kustantamon arkistosta löytyneestä 30-luvulta peräisin olevasta käsikirjoituksesta on kuitenkin fiktiota ja "Teuvo Nisonius" on todellisuudessa toimittaja Teppo Sillantaus (s. 1962).
Axel Tulikiven traagillinen kohtalo | Kirjasampo
Tässä taitaa olla kysymys väärin kuulluista laulun sanoista: "Gimme dat ding".Finlanders: Gimme dat ding YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=DHNWMc5_I1kKappaleen tekijät ovat Albert Hammond ja Mike Hazlewood, suomenkieliset sanat on tehnyt Raul Reiman. Kappale oli The Pipkins -duon hitti vuonna 1970:https://www.discogs.com/artist/468931-The-Pipkins
