Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Eduskunnassa ei ole päätetty tuollaista; se olisi ollut vastoin kansalaisten yhdenvertaisuutta, joka on keskeinen perusoikeus. Tutkimusten mukaan naisten palkat ovat keskimäärin 20 % alhaisempia kuin miesten palkat, sen takia puhutaan "Naisen markka on 0,80 mk".
DVD on tilattu neljään kirjastoon Helsingissä. Hankintaosastolta kerrottiin, että se on tulossa aivan lähiaikoina varattavaksi. Eli kun yksikin DVD näkyy Helmetin sivuilla, voit tehdä siitä varauksen.
Brasiliassa vuonna 2007 tehdyn tieteellisen tutkimuksen mukaan hämähäkkilaji Loxosceles intermedian täysikasvuiset yksilöt selviytyvät täysinäisessä pölypussissa noin 10 päivää.
Tutkimuksen mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, että hämähäkit menehtyvät jo imuroinnin yhteydessä saamiinsa vammoihin.
Tutkimuksessa käytetyn lajin täysikasvuisen yksilön vartalon pituus on 1-2 cm ja jalkojen kärkiväli 3-4 cm.
Lähde:
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1678-9199200700…
Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Valitettavasti ei näytä löytyvän kuin Kansalliskirjastosta ja Turun yliopiston kirjastosta lukusalilainaan, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
En myöskään löydä Päivänsädettä muista nuottijulkaisuista, ruotsiksikin se näyttää olevan samoissa paikoissa lukusalilainattavana kappaleena. Ruotsinkielisistä nuottikirjoista löytyy kappale nimeltä Solstrålen myös alla olevista julkaisuista, mutta kuvailutiedoista ei löydy säveltäjää.
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 / Marina Lindholm, Johan Sundqvist ; [huvudillustratör: Camilla P / Lindholm, Marina, [Esbo] : Schildt, 2000 https://finna.fi/Record/anders.175078
Elefantboken : barnvisor och sånglekar / Mölndal : Lutfisken, 1994...
Etelä-Suomen Sanomien radio-ohjelmatietojen mukaan Päivän mietelause näyttäisi olleen ohjelmistossa ensimmäisen kerran 3.9.1962 - tuolloin nimena ihan Mietelause.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkelaitoksen tarkastusyksikkö vastaa lääketehtaiden, lääketukkukauppojen ja apteekkien valvonnasta. (puh. 473341) Lääkealan kilpailutoimikunnan mietintö on vuodelta 1992. Koska aihe on näin spesifinen , kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä lääketieteellisiin asioihin erikoistuneeseen Terveystieteiden keskuskirjastoon TERKKOon. (puh 19126643)
Hei!
Mikäli etsimäsi teos käsittelee bussipysäkkejä, kyseessä on mitä todennäköisimmin Juha-Pekka Inkisen vuonna 2021 julkaistu Pysäkkiaikakirjat (Minerva Kustannus, 2021).
Tarkempaa tietoa kirjasta löydät kustantajan verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Kuvassa saattaisi olla jokin Orgyia-suvun perhostoukka. Suomessa niistä esiintyvät täplätupsukas, kirjotupsukas ja pikkutupsukas. Kuvia sekä niiden toukista että aikuisista löytyy esim. Suomen perhoset -sivustolta (https://www.suomen-perhoset.fi/?s=Orgyia) tai kuvahaulla.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Kappale löytyy nuottijulkaisusta
Tekijä Chydenius, Kaj, (säv.)
Teos Kalliolle kukkulalle : Ja muita vanhoja laulutekstejä uusina sävellyksi nä ; Laululle ja pianolle sovittanut ja tekstannut Kauko Ero ; Kuvitus Inna Aarniala ja Ritva Järvelä
Julktiedot Helsinki : Love Records, c1970
Julkaisun saatavuuden voit tarkastaa HelMet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ), jonka kautta voit myös tilata sen haluamaasi pääkaupunkiseudun kirjastoon, jos Sinulla on kirjastokorttiisi liitetty tunnusluku (PIN-koodi). Ellei tunnuslukua ole, voit tehdä varauksen myös puhelimitse soittamalla lähikirjastoosi. Varaus maksaa 0,50 euroa.
Kysymääsi kirjaa ei ainakaan vielä ole Hyrynsalmen kirjastossa. Se on julkaistu tänä vuonna. Voit tiedustella suoraan kirjastosta, onko kirja tulossa kokoelmiin tai mahdollisuutta varata kirja toisesta kirjastosta. Linkki kirjaston aineistotietokantaan: http://www.havukka.net/ ja kotisivulle: http://www.hyrynsalmi.fi/kirjasto/
