Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Kysymäänne kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy Museoviraston kirjastosta, yhteystiedot ja käyttösäännöt löytyvät Museoviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/ .
Yhdysvaltojen hiphopin historiasta on kirjoitettu seuraava kirja:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia. Helsinki : Like, 2000.
Helsingin Sanomissa on myös julkaistu juttusarja rockin 50-vuotisesta historiasta, jossa on käsitelty myös hiphopin historiaa. Tässä artikkelitiedot:
HS 9.8.2004 (HS = Helsingin Sanomat)
Jokelainen, Jarkko: Katseet kääntyvät taas syvään etelään (Rockin 50 vuotta ; 50 : 2003. - Sarja päättyy)
HS 15.7.2004
Uusitorppa, Harri: Fugees luki lakia leikkikalugangstereille (Rockin 50 vuotta ; 43 : 1996)
HS 24.6.2004
Uusitorppa, Harri: Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus (Rockin 50 vuotta ; 37 : 1990)
HS 20.5.2004
Mikkonen, Jani: Hiphop alkaa tuoksua dollareilta (Rockin 50 vuotta ; 27 :...
Kaukolainapyyntö täytyy tehdä oman kotikirjaston kautta. Eli kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta (joko opiskelukirjastosta tai kaupunginkirjastosta) Tukholmasta kaukolainamahdollisuutta! Kaukolainojen hinnat ovat kirjastokohtaisia, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston taksa on 4 euroa Suomesta ja Pohjoismaista tilattaessa. Tukholman kirjaston kaukolainan hinta kannattaa tarkistaa omasta kotikirjastosta!
Seuraavassa linkissä Tukholman kaupunginkirjaston yhteystiedot: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=2984
Arto Halosen ohjaama Prinsessa-elokuva on lainattavissa DVD-tallenteena useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
HelMet-luettelosta voit tarkistaa, missä kirjastoissa DVD on tällä hetkellä paikalla. Voit myös tehdä siitä varauksen HelMet-verkkokirjastossa, mikäli korttiisi on liitetty tunnusluku. Varauksen voi tehdä myös soittamalla johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta valikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kattavin Toivo Kärkeä käsittelevä teos on Maarit Niiniluodon Siks oon mä suruinen. Tiiviimpää tietoa Toivo Kärjen vaiheista löytyy mm. Ilpo Hakasalon teoksesta Malmstenista Marioniin sekä Peter von Baghin Iskelmän kultaisesta kirjasta. Kannattaa myös tutkia yleisiä musiikkitietokirjoja; esim. Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 3,jossa on lyhyt, mutta ansiokas kirjoitus Toivo Kärjestä.
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy...
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti...
Tarkoittamasi diasarja lienee Oy Finlayson Forssa Ab, Mallisto 1894-1939.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että sinun olisi varminta ottaa yhteys suoraan Finlaysonille ja selostaa tilanne. Finlaysonilla sinut osataan varmasti ohjata eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka vastaa tiedotuksesta, kuvituskuvista ym. Kuvien oikeudet ovat joko valokuvaajalla tai firmalla. Useinhan firmoilla on omat kuva-arkistonsa. Taideteollisen korkeakoulun vanhat kinodiat eivät ole laadultaan julkaisukelpoisia. Usein yritykset ovat hyvin tarkkoja sen suhteen, että heidän tuotteitaan esittävät kuvat ovat ensiluokkaisia. Lisäksi on huomioitava oikeuskysymykset, lupien selvittely ja muut vastaavat asiat. Kuvien julkaisun yhteydessä on hyvän...
Nämä on julkaistu tänä vuonna ja löytyvät HelMet-kirjastoista:
Hong Kong & Macau: city guide (Lonely Planet), tekijät: Andrew Stone, Piera Chen, Chung Wah Chow
Shanghai & Southern China : including Hong Kong (Thomas Cook traveller guides), tekijä: George McDonald
Viime vuonna on Lonely Planetilta ilmestynyt Hong Kong encounter (tekijä Andrew Stone). Sarjasta Globetrotter travel guide ilmestyi viime vuonna Hong Kong (tekijä Helen Oon). Myös nämä löytyvät HelMet-kirjastoista.
Uusimmat suomenkieliset kirjat Hongkongista ovat molemmat vuodelta 2008:
Liam Fitzpatrick, Jason Gagliardi ja Andrew Stone: Hongkong (Kymmenen kärjessä -matkaoppaat)
Maria Schmandt, Nina Ruuttu, Michaela Hakkila: Lentoemäntien ostosopas Aasiaan
Kyllä, Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla saa ladata kuvia Internetistä tai Internetiin. Kovin isojen kuvien latautuminen saattaa kestää, koska yhteys ei ole aina kovin nopea. Asiakastietokoneella on myös vain rajallinen määrä tallennustilaa, joten aivan valtavaa määrää kuvia ei itse koneelle mahdu. Muistitikku on silloin hyvä apuväline.
Kuvien kanssa kannattaa toki muistaa sitten tekijänoikeudet. Toisten ottamien kuvien lataaminen julkisesti Internetiin vaatii luvan, jollei kuvan tekijänoikeussuoja ole rauennut.
Viime vuoden (2012) lopulla yhtyeeltä on ilmestynyt levy nimeltä Luigi Boccherini Trios, Op. 34, Vol. 1. Ja aivan vuoden lopulla myös DVD konserttitaltioinnista (Concierto Barroco). Lisää tietoa alla olevien linkkien kautta:
http://www.laritirata.com/
http://www.cantus-records.com/portfolio/cv-1201-concierto-barroco-dvd/?…
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Monista klassikkokirjoista on aikojen kuluessa tehty lyhennettyjä versioita, mutta Sirkka Rapolan suomennos Pikku Heidistä(useita painoksia 1960-luvulta alkaen)lienee alkutekstin mukainen. Pikku Heidi suomennettiin ensimmäisen kerran jo 1885 ja korjattuna suomennoksena 1905. Nämä lienevät Rapolankin käännöksen pohjana.
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
Helmet-kirjavarastosta löytyy lukuisien sanoma- ja aikakauslehtien vanhoja vuosikertoja - joko fyysisenä kappaleena tai mikrofilmillä. Mikrofilmejä voi lukea kirjaston laitteilla, ja niistä saa tarvittaessa otettua tulosteita. Fyysiset kappaleet lehdistä ovat pääosin käsikirjastokappaleita eli niitä voi selata vain paikan päällä.
