Ainoa lähde, josta onnistuin löytämään tietoja Ylinamman alueen metsätöiden historiasta, on Eino Dannbergin toimittama Nammankylien historiikki, julkaistu v. 1994. Kirjassa on Dannbergin kirjoittama n. 50 sivun jakso alueen savotoista, metsätöistä ja uitosta vanhempina aikoina. Ahvenjärven kämppäkartano nähdäkseni vain mainitaan tekstissä, Ahvenlammen (Pienen Ahvenjärven) pääpirtistä (rakennettu 1954) on kuva ja muitakin tietoja. Liekö Stora Enson Veitsiluodon arkistoissa säilynyt tarkempia tietoja?
Eero Väänäsen teos Tukkikämpät : metsien miesten arkkitehtuuria (Sarmala Oy, 2002) on hyvä johdatus tukkikämppien historiaan. Siinä on esitelty myös tärkeimmät tahot (Museovirastoa ja Metsähallitusta myöten), jotka ovat asiaa selvitelleet".
Kansallispuvuista löytyy hyvin tietoa verkosta:
Suomalaiset kansallispuvut:
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukukeskus:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/tietopalvelu.htm
Kansallispukuneuvosto:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukuneuvosto/index.htm
Englanniksi:
http://virtual.finland.fi/finfo/english/puvuteng.html
Helmi Vuorelma Oy:
http://www.vuorelma.net
Sanastoa:
http://www.tkukoulu.fi/~outihonk/kanspuku.html
Etelä-Pohjalaisia kansallispukuja:
http://www.flammuraita-helahoito.fi/
Keski-Suomen kasallispukuja:
http://www.finnica.fi/suomi/keski-suomi/kansallispuvut/
Pirtanauha ja pellavapaita:
http://www.kansallispuku.net/
Kotiseutusi Himangan kirjaston kokoelmista voit hakea aineistoa asiasanalla "kansallispuvut":...
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa...
Voit etsiä suomalaisia etunimiä käsitteleviä kirjoja esimerkiksi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi . Laita asiasana-kenttään esimerkiksi sana "etunimet". Voit lisäksi rajata tulosten kielen suomeksi. Tällä tavalla löytyy kolmisenkymmentä suomalaisia etunimiä käsittelevää kirjaa. Useimpia on varmasti saatavana omasta lähikirjastostasi, mutta mikäli näin ei ole, voit tarvittaessa kaukolainata niitä esim. Helsingistä oman kirjastosi kautta.
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
- Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria--etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen
- Kiviniemi, Eero: Rakkaan lapsen monet nimet--suomalaisten etunimet ja nimenvalinta
- Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja
- Lempiäinen...
En onnistunut löytämään varsinaista bibliografiaa Eeva Joenpellon tuotannosta, mutta esimerkiksi Tiina Mahlamäen teoksessa Kuinka elää ihmisiksi? : Eeva Joenpellon kirjailijamuotokuva (2009) on luettelo Joenpellon julkaistuista teksteistä. Mahlamäki toteaa itse, että luettelo ei ole täydellinen, sillä osa Joenpellon kirjoituksista on julkaistu ilman kirjoittajan nimeä eikä hän ole onnistunut löytämään kaikkia julkaistuja tekstejä. Kirjassa on myös luettelo Joenpellosta tehdyistä artikkeleista.
Helena Ruuskan kirjassa Eeva Joenpelto : elämän kirjailija (2015) on luettelo niistä Joenpellon kirjoituksista, joita Ruuska käytti kirjassaan lähteenä, samoin luettelo lehtiartikkeleista, kritiikeistä ja uutisista koskien Joenpeltoa.
Suomalaisen...
Kappaleen If you come back from heaven esittää ainakin Lorrie Morgan vuonna 1994 ilmestyneellä levyllään War Paint. Lorrie Morgan on uudemman polven naiskantrilaulajia. Hänen kotisivunsa osoite on: http://www.lorrie.com . Sivuilta löytyy mm.discografia, jossa on linkki etsimääsi kappaleeseen. Voit kuunnella siitä ainakin pätkän ja varmistaa onko se etsimäsi kappale.
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Laajasta kirjastojen WorldCat-tietokannasta löytyy muutama levy (Lugares comunes, 2003 ja Song of the Andean Indians, 1976), joilla osa kappaleista on laulettu englanniksi, mutta Rin del angelito -kappale ei ollut niiden joukossa.
Näyttää valitettavasti siltä, että tätä Tapio Rautavaaran levyttämää perinnesävelmää Oi jos nukkua saisin kerran Hilja Haahden sanoihin ei ole koskaan julkaistu nuottina. Sanat saa tietysti levyä kuuntelemalla, mutta nuottia ei näyttäisi olevan. Sama melodia on voitu julkaista jollain toisella nimellä, mutta sen selvittäminen vaatisi valtavan työn.
Heikki Poroila
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme...
Savon Sanomissa julkaistussa Ritva Kolehmaisen kirja-arvostelussa Leinosen runokokoelmasta Hoida meitä hiljaisuus https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3246237 on lueteltu joitakin isompia tapahtumia runoilijan elämän varrelta. Wikipedia-artikkelissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Maaria_Leinonen on myös lyhyt kuvaus hänen elämästään ja tuotannostaan.
Mikäli tarkemmat elämäkertatiedot ovat hakusessa, kannattaa varmaankin olla yhteydessä Leinosen kustantajaan Kirjapajaan https://kirjapaja.fi/yhteystiedot/.
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Kysymästäsi aiheesta ei ole paljon kirjallisuutta, joitakin teoksia toki löytyy. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä kaksi asiaa käsittelevää teosta: Peter Menzelin Man eating bugs ja Jerry Hopkinsin Strange foods. Ne on luokitettu keittokirjaluokkaan 68.25, joten niistä löytyy myös reseptejä. Jatkossa voit hakea tästä aiheesta Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta esim. asiasanoilla ruoka-aineet ja hyönteiset sekä ruokakulttuuri ja alkuperäiskansat, ja tarkistaa, onko aiheesta hankittu lisää materiaalia.
Myös retkeilyoppaista löytyy tietoa muurahaisten käyttämisestä ihmisen ravinnoksi. Esim. Stefan Källmanin Selviydy luonnon ehdoilla ja Hugh McMannersin Luonnossa selviytyjän käsikirja -teoksissa löytyy jonkin...
Kysymäsi vaakunat löytyvät erinomaisina värikuvina teoksesta: Suomen kunnallisvaakunat - Finlands kommunvapen - Municipal coats of arms of Finland, Kunnallispaino, Vantaa 1982, ISBN 9517730853
Teos löytynee useimmista Suomen kaupungin- ja kunnankirjastoista, usein käsikirjastosta.
Lisäksi vaakunat löytyvät näiden kuntien kotisivuilta
http://www.ilmajoki.fi/
http://www.kurikka.fi/
http://www.nurmo.fi/
http://www.ylistaro.fi/
Kysytyn kirjan ilmestymisestä menee yleensä noin kaksi viikkoa, ennen kuin se on kirjastoista saatavana. Olemme tilanneet kyseistä kirjaa ennakkoon jo syyskuussa ja odotamme toimittajamme lähetystä.
Varauksen voit jättää heti kun näet Helmet.fi-palvelusta, että kirjalla on sijoituksia jossain kirjastossa. Mikäli Helsinki tai Vantaa saavat kappaleensa Espoota nopeammin, ei siis tarvitse odottaa meidän kappaleitamme. Voit seurata suomenkielisen kaunokirjallisuuden uutuuksia osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_kaunokirjallisuusfin.html
Lukituksella voit ”jäädyttää” varauksen niin, ettei se tule noutokirjastoon silloin, kun et jostain syystä pääse noutamaan varausta. Säilytät kuitenkin paikkasi varausjonossa ja pysyt jonon ensimmäisenä.
Lukituksen käytöstä neuvotaan HelMet-ohjeissa seuraavasti:
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä". Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
https://luettelo.helmet.fi/...
Näin vanhoja lehtiä ei käytännössä löydä kuin divareista hyvällä onnella ja Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta Helsingistä. Fennica-tietokannan mukaan kysyjän etsimien numeroiden pitäisi kyllä löytyä kokoelmasta. Näitä täytyy kuitenkin tulla lukemaan paikan päälle Kansalliskirjaston lukusaliin (Unioninkatu 40). Lukusalivarauksen voi tehdä netin kautta (https://finna.fi mutta paikalle täytyy tulla henkilökohtaisesti. Tilauslomake voi näyttää tottumattomasta monimutkaiselta, mutta tärkeintä on ilmaista tarkasti, mitä on hakemassa, kirjaston henkilökunta osaa sen perusteella sitten päätellä, mitä täytyy varastosta hakea. Aineistoa ei myöskään saa luettavakseen heti, vaan vasta tilauksen jälkeisenä arkipäivänä ja jos paikalle tulee...
