Olisikohan kyseessä William Sletorin teos Sokkeloportaikko (House of Stairs, 1974), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1988 Anja-Liisa Vartiaisen kääntämänä. Kirjasammossa (linkki alla) on lyhyt kuvaus teoksesta sekä kuva kirjan kannesta.
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista, joten voit tilata sen lähikirjastoosi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9014#.WHSc2mC7rSc
https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla...
Avioehtosopimuksessa määritellään, onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen. Se voi olla myös osittainen tai kokonaan poissulkeva. Jos toisella puolisoista on avioehto, ei toisella ole pakko olla, mikäli hän haluaa avioliiton päättyessä omaisuutensa jaettavan avioliittolain mukaisesti tasan. Avioehto on pätevä vain, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähteet ja lisätietoja
DVV: Avioehto https://dvv.fi/avioehto
Avioliittolaki 234/1929, 3. luku Avioehtosopimukset https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L3
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä...
Martin Nilssonin tunnetussa laulussa Nordsjön (tunnetaan myös nimellä Gamla Nordsjön) lauletaan "på ditt blånande fält vill jag dröja". Sanat löytyvät nuotista Kända melodier 10. Harry Brandelius on esittänyt tätä valssia ja se löytyy monilta hänen levyiltään. Suomeksi ei sanoja ole löytynyt.
Linda-tietokannan mukaan Kerstin Ekmanin Kvinnorna och staden on ilmeisesti neliosainen kirjasarja .Sarja sisältää kirjat Änglahuset, En stad av ljus,Häxringarna ja Springkällan. Nämä teokset löytyvät suomeksi käännettynä nimellä Enkelitalo, Valokaupunki, Noidankehät ja Elämänlähde.
http://finna.fi
Romaanista Knivkastarens kvinna ei löytynyt tietoa.
Tv-sarja Societeshuset ei myöskään löytynyt tietoa suomeksi. Ruotsissa sarjaa on tehty vuonna 1963.http://www.imdb.com/title/tt0220936/combined
Kaivattu kirja saattaisi olla Tuija Lehtisen Ihan pihalla (Otava, 2003). Se on kertomus neljästä nuoresta Perhekoti Tuulikanteleessa. Yksi heistä on tulevaisuudenuskonsa menettänyt ja puhumattomaksi lukkiutunut "kaukalon ex-kuningas" Jiri, jonka lupaavasti alkanut jääkiekkoilijan ura ja ammattilaishaaveet ovat kariutuneet nilkan murtumiseen.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a0c9493a-7da…
Melinda -tietokannasta löytyi aikakauslehti, jonka nimi on Jouluvieras inkeriläisiin koteihin. [Kustannuspaikka tuntematon] : I. Lattu, 1903-1905. Sitä on ainoastaan Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Tässä joitakin fantasiakirjasarjoja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua.
Elina Rouhiaisen Susiraja-trilogia (Kesytön, Uhanalainen, Vainuttu) kertoo 17-vuotiaasta Raisa Ojasta, joka äitinsä kuoleman myötä joutuu muuttamaan Kainuuseen salaperäiseen Hukkavaaran kylään. Pian käy selväksi, ettei kylässä kaikki ole aivan siltä miltä näyttää – mukaan lukien Raisa itse.
Patricia Wreden Lumotun metsän kronikat -sarja (Lohikäärmeen prinsessa, Lohikäärmeen etsintä, Lohikäärmeen retkikunta, Lohikäärmeen kummilapsi) kertoa Cimorenesta, prinsessasta ja seikkailijasta, joka ei halua tyytyä koruompeluun ja komeaan prinssiin. Cimorene pakenee ahdistavista kuvioista ja ryhtyy mahtavan ja kiehtovan Kazul-lohikäärmeen prinsessaksi. Hän taistelee velhoja...
Kirja näyttää olevan yhä kaupan tilausjonossa. Emme ole saaneet sitä vielä kirjastoon.
Pyydän vantaalaisia hoputtamaan kauppiasta.
Pahoittelut odotusajasta!
Hei,
vuosikymmenet Suomessa luettiin Jaakko Nousiaisen kirjaa Suomen poliittinen järjestelmä (WSOY). Tämä kirja sisälsi selkeät perustiedot kysymistäsi asioista. Alan klassikkona kirja on saatavissa varmaan jokaisesta suomalaisesta kirjastosta.
Viimeisen kerran tästä kirjasta on otettu uusi painos vuonna 1998. Ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Kirjassa on osittaisin siis vanhentunut, mutta sen tärkeimmät teemat käsittelevät suomen valtiollisen järjestelmät perusteita, eivätkä nämä tiedot edelleenkään ole ajasta jälkeen jääneitä.
Nousiaisen kirjan jälkeen vastaavia perusteoksia on julkaistu netissä. Eri yliopistojen laitokset ovat tehneet tällaisia perusteoksia.
Helsingin yliopiston verkkokirja: Suomen poliittinen järjestelmä...
Kysymyksestä ei selviä tarkoitatko ilmaa, joka muodostaa maan ilmakehän, vai yleisemmin säätä, joten tässä molemmista ehdotuksia. Linkit vievät OUTI-verkkokirjastoon, mutta kirjoja löytyy myös muista kirjastoista.Ilmakehä:Sood: Maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.1351104?sid=5146591865Tietoretki 10: Maailma ja avaruus https://outi.finna.fi/Record/outi.738374?sid=5146591865Redfern: Kiehtova maapallo https://outi.finna.fi/Record/outi.455504?sid=5146591865Sää:Cosgrove: Sää https://outi.finna.fi/Record/outi.403849?sid=5146547831Allaby: Ihmeellinen sää https://outi.finna.fi/Record/outi.747118?sid=5146547831Sundsten: Nuorten ilmastokirja https://outi.finna.fi/Record/outi.899875?sid=5146547831
Seuraavassa joitakin linkkejä lehtiluetteloihin, joissa sekä paperimuotoisia että sähköisiä lehtiä voi hakea aiheenmukaisista hakemistoista:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
http://www.makupalat.fi/luonto6.htm#lehdet
http://www.ouka.fi/kirjasto/elehdet1.htm
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/lehti3.html
Lisäksi kannattaa tarkistaa Aikakauslehtien liiton luettelon nettiversio, joka lienee paperimuotoista paremmin ajan tasalla:
http://www.aikakaus.fi/
Kattava lehtiluettelo on myös Ilmoitushinnat (2001), joka löytyy ainakin Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta (kirjastotalo, 2. krs.).
Kysymyksesi on sen verran laaja, että et varmaankaan löydä siihen vastausta yhdestä lähteestä. Kirjasi "Näin syödään EU-maissa" on varmaankin hyvä lähde. Artikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi katkaistuilla hakusanoilla ruoka* ja euroop* joitakin sopivalta vaikuttavia artikkeleita, mm. Ravitsemuskatsaus-nimisestä lehdestä (Koulutettu osaa syödä hyvin: tutkimus ruokatottumusten eroista 15 Euroopan maassa, 2000, n:o 1, s. 24 ja Ruokakulttuurit murroksessa, 1999, n:o2, s.4-5). Tätä lehteä ei ole hankittu Helsingin kaupunginkirjastoon, voisit kysellä sitä Haaga-instituutin kirjastosta (puh. 09-5807 8185). Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi tai tehdä itse kirjaston työasemilla. Sinun kannattaisi käydä tutkimassa...
Thomas Canningista on saatavilla erittäin vähän tietoa, eikä hänen sävellyksiään ole juuri levytetty lukuunottamatta teosta 'Fantasy on a hymn by Justin Morgan', joka löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastonkin kokoelmista levyltä 'Into the light'(Telarc, 1997). Musiikin tärkeimmissäkään hakuteoksissa häntä ei mainita lainkaan, joten paras tiedonlähde tässä tapauksessa on internet. Canning syntyi v.1911 Brookvillessa (PA) ja kuoli Morgantownissa 4.10.1989. Hän opetti säveltämistä Länsi-Virginian yliopistossa. Vuodesta 1980 lähtien on vuosittain jaettu hänen nimeään kantava sävellyspalkinto (Thomas Canning Composition Award). Osoitteessa http://www.gtmf.org/programnotes/week5_02.pdf on enemmän tietoa Canningista. Hänen muista sävellyksistään...
Mikäli haluatte Töölön kirjastosta saatavilla olevia kirjoja, suosittelisimme henkilökohtaista käyntiä paikan päällä. Tällöin voitte valita mieleisenne kirjan suoraan käsillä olevasta kokoelmasta.
Töölön kirjasto on auki lauantaina klo 10-16 ja sunnuntaina 12-18.
Englanninkielisistä kirjoista niteitä hankitaan yleensä vain yksi kappale. Valitettavasti muista kirjastoista varatut niteet eivät nekään ehdi enää maanantaiksi.
Rinnakkaiskappaleita, jos niitä on saatavilla, voi noutaa itse toisista lähellä sijaitsevista kirjastoista, kuten Rikhardinkadun, Pasilan ja Kallion kirjastoista.
Rikhardinkadun kirjaston viikonlopun aukioloajat ovat samat kuin Töölön kirjaston.
Kallion kirjasto on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 12-18.
Hei! Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään, kenen säkeistä on kysymys. Tietoa on etsitty eri tietokannoista ja myös runokirjoja on selattu, mutta säkeiden tekijä ja niiden tarkoitus jäi löytymättä.
