Helsingin seudun puhelinluettelo vuodelta 1990 löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Osat 2 ja 3 eli yritysten tiedot ja keltaiset sivut löytyvät myös Helsingin kaupunginkirjaston Helsinki-kokoelmasta. Lainaan puhelinluetteloa ei saa mistään, vaan se on ainoastaan lukusalissa tarkasteltavissa.Linkit Finna.fiHelsingin seudun puhelinluettelo, osa 2 https://finna.fi/Record/helmet.2151880?sid=4839952444Helsingin seudun puhelinluettelo, osa 3 https://finna.fi/Record/helmet.2151881?sid=4839952444Helsingin seudun puhelinluettelo 1990 https://finna.fi/Record/fonte.167888907249300_170608902150917?sid=48399…
Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Loimaan kansallispuvun kuva on mm. Leena-Liisa Lehikoisen ja Mervi Puhakan kirjassa Kansallispukuja Suomesta (s. 97), Helmi Vuorelma Oy:n esitteessä Uusia kansallispukuja Vuorelmalta (s. 14) sekä Kotiteollisuus-lehden numerossa 1988:3 sivulla 51. Kuva on kaikissa lähteissä sama, laajin sanallinen selitys liittyy Kotiteollisuus-lehden kuvaan.
Kysymääsi kirjaa ei ole julkaistu cd-levyllä. Se on saatavana ainoastaan netistä ladattavana äänitiedostona, esim. Elisa-kirjan kautta.
Kirjastoille ei ole valitettavasti saatu vielä neuvoteltua oikeuksia suomenkielisiin e-äänikirjoihin.
Asian selvittely kesti jonkin aikaa...
Tuloksena: "Ainakin Oodissa on käytettävissä mediatyöasemia, joissa on blue ray –asema.
Osa mediatyöasemista on jo auki ja käytettävissä. Tervetuloa.
Suosittelemme etukäteen varattua aikaa, koska laitteet on suosittuja.
Varaamosta näkee tarkemmat tiedot.
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema&unit=tprek%3A51342"
Blue ray -levyjä voi käyttää myös lasten peliasemilla, mutta ne ovat tällä hetkellä suljettuja useissa kirjastoissa (ja normaaliaikana hyvin varattuja)
Englantilaisen Philip Larkinin tuotantoa on suomennettu varsin vähän. Mainitsemassasi Maailman runosydän –antologiassa on viisi Larkinin runoa Jyrki Kiiskisen ja Risto Ahdin suomennoksina. Teos Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (toim. Salme Saure, 1995) sisältää runon Seuraava, olkaa hyvä (Next, please) Pekka Saurin suomennoksena. Kari Aronpuro on suomentanut runon Häätuuli (Wedding Wind), joka on luettavissa Aronpuron runojen kokoelmasta Retro 1964-2008 (toim. Vesa Haapala, 2010).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/Record/outi.1001043
https://finna.fi/Record/outi.309450
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Ei ole tiedossa, että mikään taho arkistoisi tai keräisi eri kauppaketjujen vanhoja mainoksia. Kehoittaisin ottamaan suoraan yhteyttä Lidliin ja tiedustelemaan sieltä kyseistä mainosta.
Yhteyttä voi ottaa esim. alla olevan lomakkeen kautta.
https://asiakaspalvelu.lidl.fi/SelfServiceFI/s/contactsupport
Tunteiden ja mielen hallintaa ohjaavia kirjoja löytyy esim. hakusanoilla tunnetaidot, tunteet, hallinta.Aikuisille sopivia ovat vaikkapa Petri Tammisen Ajatusten vahtimestari, Jouni Hallikaisen Pieni meditaatiokirja, Ninni Villgrenin Työhyvinvoinnin puuhastelukirja sekä Ilmo Häkkisen Itsetutkiskelu. Muitakin teoksia varmasti löytyy käyttämällä näiden kirjojen asiasanoja hakusanoina. Linkki Helmet hakuun.
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Pääkirjastossa sijaitsevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy kysymäänne aineistoa runsaasti, mutta ei kuitenkaan kattavasti. Esim. seuraavat kuuluvat kokoelmaan:
-Helsingin kaupungin kunnallishallinto (vuodesta 1875 lähtien)
-Helsingin kaupunginvaltuuston painetut asiakirjat (vuodesta 1907 lähtien. Myöhemmin Helsingin kaupunginhallituksen mietinnöt ja Helsingin kaupunginvaltuuston päätökset erillisinä julkaisuina)
-Kaupunginhallituksen esityslistat (säilytetään 5 vuotta)
-Lautakuntien esityslistat (kuluva ja edellinen vuosi, paitsi Kulttuuri- ja kirjastolautakunta viisi vuotta)
-Hallintokuntien toimintakertomuksia satunnaisesti
-Kaupungin eri virastojen ja laitosten omia julkaisuja, vuosikertomuksia yms. (ei kattavasti)
Edellä mainittujen...
Ainakin Jarkko Laine on runoillut sirkustirehtööristä. Hänen (lasten)runonsa Sirkustirehtööri sanoi löytyy esimerkiksi antologiasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 1980). Samoin Kirsi Kunnakselta löytyy sirkustirehtööriaiheinen runo Peruutettu ohjelma n:o 20 kokoelmasta Sirkusjuttuja (WSOY, 1985).
Helsingin yleisistä kirjastoista kollegani suosittelee näitä:
Kirjasto 10 on musiikkiin erikoistunut kirjasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
Töölön kirjastossa on iso musiikkiosasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Paljon musiikkia löytyy myös
Itäkeskuksesta,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/
Kannelmäestä,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/
Malmilta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/
sekä Vuosaaresta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/vuosaari/
Sitten ovat tietysti alan oppilaitosten omat kirjastot.
Sibelius-Akatemia
http://lib.siba.fi/fi/etusivu/
Helsingin konservatorion ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto
http://www.konservatorio.net/fi/palvelut/kirjastopalvelut
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Ehdottaisin vaikka teosta John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe tai Lauren Oliver: Delirium, rakkaus on harhaa. Sinun ehkä kannattaisi myös tutustua nuortenkirjoja esittelevään Sivupiiriin http://www.sivupiiri.fi/ tai Kirjasammon vinkki- ja suosittelupalveluihin http://www.kirjasampo.fi/. Näiden sivustojen avulla voi löytää hakusanoilla ja vinkkien avulla kiinnostavia teoksia.
Ranskan suurta vallankumousta käsittelevää kirjallisuutta on suomennettu melko niukasti, enkä onnistunut löytämään aikalaisten suomeksi julkaistuja kirjekokoelmia tai päiväkirjoja. Muistelmateoksista kiinnostava voisi olla François René de Chateaubriandin Muistoja haudan takaa (Faros, 2006). Karsten Alnæsin neliosainen Euroopan historia -teossarja kertoo maanosan vaiheista elävästi ja myös tavallisten ihmisten näkökulmasta. Sen toinen osa Kiihkon aika : 1600-1800 (Otava, 2005) käsittelee myös Ranskan vallankumousta.
Muuta kirjallisuutta:
Friedell, Egon: Uuden ajan kulttuurihistoria, osa 2 (6. painos WSOY, 1989)
Lupa tappaa? : sodankäynnin ja sotien oikeuttamisen pitkä historia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019)
Manfred, Albert:...
Omepelukone on mallia 15K, ja se on valmistettu 15.12.1953. 15K-koneet tehtiin Skotlannissa.
Ks. https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-ej-series-serial-numbers.html
https://quiltingroomwithmel.com/singer-sewing-machine-models-by-year/
