Kirjastojen Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/)mukaan Brian Jacquesin Redwallin taru -kirjasarjaan perustuvia elokuvia ei ole Suomessa kirjastojen kokoelmissa.
Myöskään suurimpien kirjakauppojen kokoelmissa niitä ei ole, mutta verkkokauppojen kautta elokuvia näyttäisi saavan.
Lainausjärjestelmä tulostaa kaikkien kirjastojen varausilmoitukset automaattisesti saman mallin mukaan. Kirjastoautoissa on kuitenkin eri käytäntö viimeisen noutopäivän suhteen, koska kirjastoauto käy pysäkillä usein vain kerran viikossa.
Pidämme noudettavia varauksia autossa mukana kolme (3) kirjastoauton käyntikertaa (huolimatta siitä, mikä siis on viimeinen noutopäivä varausilmoituksessa).
Mikäli kirjastoauto ei kierrä esimerkiksi pyhän takia, pidentyy varauksen noutoaika luonnollisesti viikolla eteenpäin.
Hakukertoja on aina siis vähintään kolme (3)!
Tämän kansanlaulun nuotit löytyvät seuraavista julkaisuista:
"Suuri harmonikkakirja : 88 suosikkisävelmää" (Warner Chappell 1997 - tässä ei todennäköisesti ole sanoja, mutta en pysty varmistamaan)
"Love : Kun katsoit minuun" (F-kustannus 2005, tässä on varmasti myös sanat, jotka on kirjoittanut Mirja Raes).
Molemmat kokoelmat löytynevät kirjastojen kokoelmista hyvin.
Heikki Poroila
Jos olet kiinnostunut työpaikasta Helsingin kaupunginkirjastossa sinun tulisi ottaa yhteyttä pääkirjastossa, Pasilassa, olevaan henkilöstöyksikköön. Työhönottajana toimii Pirkko Saarinen puh. 310 85508
Työministeriön nettisivuilla http://www.mol.fi on myös mahdollisuus ilmoittautua työnhakijana yleisesti.
Valitettavasti kirjaston aineistosta ei löytynyt tietoa kalahaarukasta, mutta haarukan käytön historiasta löytyy tietoa. Alla listattuna muutama teos:
Grönholmn, Kirsi (2005) Pöytä koreaksi: kattauksen ja pöytätapojen historia. Hämeenlinna: Karisto Oy:n kirjapaino
Talvi, Jussi (1989) Gastronomian historia. Keuruu: Otava
Uusitalo, Hanna (2014) Pöytähopeat kaapin kätköistä. Helsinki: WSOY
Ruokailuvälineitä valmistavilta yrityksiltä (esim. Iittala tai Hackman) voisi saada lisää tietoa kalahaarukan valmistuksesta ja käytöstä.
Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä taideasiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Bukowskilla on netissä täytettävä arviointilomake, jossa on myös lisätiedot kotiarviointeja varten. Suomessa teoksen voi viedä myös arvioitavaksi Bukowskin Helsingissä sijaitsevaan toimistoon, lomakkeessa on aukioloajat ja ohjeet. Alhaalla on linkki lomakkeeseen ja lisätietoihin. Kannattaa huomioida, että pelkän valokuvan avulla luotettavaa tunnistamista ei voi tehdä.
Bukowskis https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Yle.fi: Miten tunnistaa arvokas taulu? (22.12.2009) https://yle.fi/uutiset/3-6046039 (luettu 8.10.2019)
Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Tässä olisi vauhdikkaita helppolukuisia jännäreitä yläkouluikäiselle:
Tapani Bagge: Jäätävää kyytiä
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4214486
Hanna Männikkölahti: Punainen kuin veri (Salla Simukan kolmiosaisen nuortenjännärin ensimmäinen osa selkoversiona)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3591382
Marja-Leena Tiainen: Tatu, Iiris ja Pääkallomies
selkokirja
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3432220
Kari Levola: Kaksi palkkia latausta
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.646835
Kyseessä voisi olla William Maynen ja Nicola Bayleyn kuvakirja Kirjavan kissan kirjava peite (The pacthwork cat, suom. Riitta Mäyrälä, 1981).
Voit tarkistaa Helmet-haulla kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Puisia malleja on, mutta ainakaan meillä ei ole tiedossa suomalaista tahoa, joka niitä myisi. Netin kautta hinta tulee luultavasti joka tapauksessa halvemmaksi, vaikka sellainen olisikin jossakin. Isosta Britanniasta löytyy myyjänä ainakin Hobgoblin Music (http://www.hobgoblin.com/local/sales/210/wooden-flutes/) ja Yhdysvalloista Lark in the Morning (http://larkinam.com/IrishFlutes.html - kannattaa tosin huomioida huomattavat tullimaksut, jos tilaa EU:n ulkopuolelta).
Suomalaisen julistetaiteen historiasta löytyy Helmi-Riitta Honkasen teos Placatista julisteeksi : suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960 (1983). Jonkin verran suomalaista julistetaidetta käsitellään myös Visa Heinosen ja Hannu Konttisen teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia (2001). Lisää viitteitä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta esim. hakusanalla julistetaide http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1123681360
Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),
ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja
ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää alan koulutuksista löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Tämä kysymys on välitetty kirjastonhoitajien yhteiselle keskustelupalstalle ja monia ehdotuksia on tullut. Suomen kansallisfilmografian työryhmän ehdotuksia ovat : Yli rajan (-42), Natalia (-79), Ystävät toverit (-90), Vartioitu kylä (-78), Kainuu 39 (-78). Asian selvittämiseksi tarvittaisiin lisätietoja eli esim. onko nähty elokuvateatterissa/ televisiossa, millä vuosikymmenellä nähty, väri vai mustavalkoinen, oliko tuttuja näyttelijöitä tai kuvauspaikkoja, sarjan osa vai itsenäinen teos yms.]
Kaikkia näitä (lehtiä ovat Haava, Systole ja Pinsetti) löytyy Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta (Haarmaninkatu 4). Valitettavasti tämä kirjasto on suljettu heinäkuun ajan.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Myös Herndonin 'Total burn care' olisi siellä.
Kirjan aikaisempaa painosta (2002) on pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingin Töölön sairaalan klinikkakirjastoissa.
Haava-lehteä on myös Arcada-ammattikorkeakoulun kirjastossa (https://www.arcada.fi/sv/bibliotek/bibliotek ), Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (http://www.diak.fi/Kirjastopalvelut/Sivut/yhteystiedot.aspx, Helsingin toimipiste suljettu elokuun alkuun), Metropolia-ammattikorkeakoulun kirjastossa (sekin kiinni elokuun puolelle)
Systole-...
Tuota muotoa näkee varsin usein, ja se on useimmiten riittävä. Lisäisin vielä pilkun runon nimen ja vuosiluvun perään:
Eino Leino, Hymyilevä Apollo, 1898
Laajempi lähdeluettelo esimerkiksi vaatisi jo teoksen nimen, vuosiluvun ja kustantajan.
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Enonsaaresta ei valitettavasti ole omaa teosta. Tietoa saaren luonnosta, rakennuksista ja kaavoituksesta
on Lahden teknisen viraston julkaisuissa Enonsaaren osayleiskaava (Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu.
C 1999 :2 ja Lahden kaupunkisuunnittelujulkaisu. A 2000 :1).
Riitta Niskasen Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista esittelee ss. 94-95 Enonsaaren huvila-asutusta. Teoksessa Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana kerrotaan ss. 44-47 yleisesti Vesijärven huvilaelämästä, Enonsaarikin mainitaan mutta sitä ei käsitellä tarkemmin.
Kirja Vesijärvi : luontoa, tutkimusta, maisemia sisältää muutamia pieniä kuvia Enonsaaresta.
Lehtiartikkeleita:
Aaltonen: Päivä Enonsaaressa (Etelä-Suomen sanomat 26.6.1981)...
Kirjoista Suomen taiteen historia Keskiajalta nykyaikaan ja Ars: Suomen taide 1-6 löytyy 1990-luvulle saakka tietoja. Vuoteen 2003 asti ulottuvaa ei ole vielä kirjoitettu. - Opetuskäyttöön valmistetuilta sivuilta löytyy myös kysymiäsi tietoja: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kultakausi/ ja http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/suomentaide.
