Voisiko ensimmäinen olla En kärlekshistoria (Eräs rakkaustarina, 1970)? Toisesta ja kolmannesta elokuvasta emme ikävä kyllä päässeet selvyyteen.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä elokuvista näissä on kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Lille Lindmäeltä on suomennettu kaksi kirjaa:
Näkijä ja parantaja : bioenergian avulla uuteen tieteeseen (2004)
Kirja löytyy Kyyti-kirjastojen alueelta Kouvolasta ja Kuusankoskelta. Saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä sivulta www.kyyti.fi kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Tähdet biokentässä ja taivaalla (2008)
Tätä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa, mutta kirja löytyy monesta maakuntakirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi (maksu 3 euroa) mm. www.kyyti.fi -sivuilta kohdasta Lomakkeet löytyvällä Kaukolainapyyntölomakkeella.
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietotekniikan opettamisesta ei todellakaan löydy runsaasti tietoa. Sen sijaan viitteitä verkko- ja etäopetukseen sekä tietokoneavusteiseen opetukseen löytyy runsaasti.
Voit etsiä viitteitä aiheestasi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) käyttämällä hakusanana tietotekniikka ja yhdistää siihen vaikka seuraavia hakusanoja; aikuiskoulutus, opetus, pedagogiikka, oppimisympäristöt. Toki voit myös itse ideoida lisää hakutermejä, apuna voit käyttää yleistä suomalaista asiasanastoa (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/). Samoilla hakutermeillä voita hakea myös Helsingin Yliopiston kirjaston aineistotietokannasta Helkasta (http://helka.csc.fi/), jolloin saat aiheestasi myös sellaisia viitteitä,...
Benjamin Spockin lastenhoitokirjat olivat suosittuja 50- ja 60-luvulla.Samoja kirjoja on vieläkin saatavilla
kirjastoissa, mutta uusina painoksina. Tervettä järkeä lastenhoitoon, Järkevää lastenhoitoa.
Suomalaisista tekijöistä mainittakoon Kalle Österlund:Vauva ja sen hoito sekä Leikki-ikäinen lapsi.
Kovin paljon en aiheestasi suomen kielellä pystynyt löytämään. Viime
vuonna kuitenkin ilmestyi Iira Nuutisen "Tasa-arvo poliisitoimessa : työyhteisöjen ja henkilöstön hyvinvointi" Työterveyslaitoksen julkaisemana. Pääkaupunkiseudulla teos on saatavissa Vantaan pääkirjastosta. Muuten kehottaisin sinua etsimään Poliisin Ammattikorkeakoulun Kirjaston (PAKK) tietokannasta http://www.poliisi.fi/kirjasto . Asiasanayhdistelmällä poliisi ja työtyytyväisyys sieltä löytyi em. Nuutisen kirjan lisäksi viisi 1990-luvulla ja aivan 1980-luvun lopulla julkaistua teosta. Teosten sijainti ja lainattavuus selviävät samasta.
Hyödyllinen osoite on myös Työterveyslaitoksen kirjasto http://www.occuphealth.fi . Sieltä löytyi mm. viite Juhani Smolanderin...
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
"Luvun tekijöitä ovat luvut, joilla kyseinen luku on jaollinen."
"Alkuluku on lukua 1 suurempi luonnollinen luku, joka on jaollinen ainoastaan luvulla 1 ja itsellään. Kymmenen ensimmäistä alkulukua ovat: 2, 3, 5, 7, 11, 13,17, 19, 22 ja 23."
Linkki OpenOnedu.fi
"Puolialkuluku tarkoittaa lukuteoriassa sellaista yhdistettyä lukua, joka on täsmälleen kahden alkuluvun tulo eli pq, missä p ja q ovat alkulukuja (samoja tai eri lukuja). Puolialkulukuja ovat esimerkiksi 9=3x3 ja 301=7x43 Suurien puolialkulukujen tekijöihin jako on hyvin työlästä" Linkki Wikipedia
"Puolialkuluku on yhdistetty luku, joka voidaan...
Kun aineisto on HYLLYSSÄ-tilassa, se tarkoittaa, että se on hyllyssä omistajakirjastossa. Kyseinen Coelhon teos oli hyllyssä Oulunkylän kirjastossa, josta se on lähetetty Pitäjänmäen kirjastoon tänään 3.4.07. Helmet-järjestelmässä kirja on nyt MATKALLA-tilassa. Aineiston matka Helsingin alueen kirjastosta toiseen kestää pääsääntöisesti kaksi päivää (pitempäänkin kuljetusaikaan voi varautua), joten kirjan pitäisi olla perillä Pitäjänmäellä torstaina 5.4.07. Kun varaus on vastaanotettu määränpääkirjastossa, siitä lähtee asiakkaalle saapumisilmoitus.
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Kyseessä voi olla jokin versio klassikkosadusta Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri, esimerkiksi Tammen Kultainen kirja. Hanhiemon satuaarteessa maalaishiiri juoksentelee kyllä kaupunkilaisserkkunsa kanssa pöydillä yms., mutta oleellista kirjassa on opetus: "Kyllä maalla on mukavaa". Samoin sadun versiossa kokoelmassa Maailman kauneimmat eläinsadut. Tämä satu löytyy myös Aisopoksen saduista.
Jääkaapissa seikkailee ja luumupurkkiin kaatuu hiiri nimeltä Stuart Little. Tämä E. B. Whiten kirja on kyllä suomennettu vasta vuonna 2000, vaikka alkuperäinen, amerikkalainen teos on ilmestynyt jo vuonna 1945.
Kirjasta on tehty myös elokuva vuonna 1999: Stuart Little - pieni suuri hiiri.
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Vallitettavasti emme onnistuneet selvittämään runoa. Jokin vinkki runoilijasta tai runon ilmestymisvuodesta auttaisi, mutta näin vähäisin tiedoin selvitys ei onnistunut.
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
Se, voiko ruotsin kielen ajatella olevan tärkeä pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden kannalta, on pitkälti kieli- ja kulttuuripoliittinen keskustelunaihe, josta voi olla montaa mieltä. Yksiselitteistä vastausta siihen ei luultavasti ole.
Pohjoismaiden neuvosto itse vaalii ruotsin (ja muiden pohjoismaisten kielten) ymmärrystä, koska näkee sen edesauttavan ja lujittavan yhteenkuuluvuutta. Tällaista kieliyhteistyötä halutaan ylläpitää erilaisilla sopimuksilla. Pohjoismaista kielipoliittista julistusta lukemalla voi tutustua tarkemmin siihen, mitä asioita kielen ja yhteenkuuluvuuden välisestä merkityksestä esitetään. Julistus löytyy...
Veikko Huovisen teos Puukansan tarina on käännetty englanniksi (Tale of the forest folk , translated by Tim Steffa, 1994). Teoksessa Finnish short stories (translated by Inkeri Väänänen-Jensen with K. Börje Vähämäki, 1982) on englanninnos Huovisen novellista Onko tukka kauniisti (Is my hair beautiful?). Novelli on teoksesta Rasvamaksa (1973).
Veikko Huovisen teoksia ei ole käännetty lainkaan italiaksi tai ranskaksi.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Kansallisbibliografia Fennica
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun...
Oiva Arvola on itse lukenut kirjoittamansa saagat äänikirjoiksi. Oulun seudun kirjastoista löytyy kaksi Arvolan Saagaa cd:nä.https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=arvola+oiva&type=Author&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Oiva Arvolan äänikirjoja löytyy Lapin kirjastoista cd:nä 9 kappaletta. Lisäksi yksi antologia-cd, jossa Oiva Arvola on mukana.Näiden kuunteluun tarvitaan MP3-yhteensopiva CD-soitin tai DVD-asema. https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=lapin+saagat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%222%2FBook%2FAudioBook%2FCD%2F%22Näitä voi kaukolainata Ouluun lähikirjaston kautta. https://www.ouka.fi/kaukopalvelu?accordion=...
Tarkoitat varmaankin valtakunnallista Kansalliskirjaston ja yleistenkirjastojen yhteistyössä tuottamaa E-kirjastoa.E-kirjastoa voi toistaiseksi käyttää vain puhelimelle tai tabletille ladattavalla sovelluksella. Selainkäyttöliittymä julkaistaan vuoden 2026 alkupuolella.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymyksethttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Kirjastojen yhteystiedot on julkaistu Kirjastokalenterissa, jonka pitäisi löytyä kirjastojen käsikirjastokokoelmasta. BTJ:sta tai Kirjastoseurasta voi tiedustella, toimittavatko he osoitteistoa erikseen.
Kirjastot.fi -sivustossa (http://www.kirjastot.fi ) ei valitettavasti ole tällä hetkellä saatavilla kunnan-/kaupunginkirjastojen yhteystietoja yhtenä taulukkona eikä käytettävissä ole tähän sopivaa yhteispostitustoimintoa. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta kunkin kunnan/toimipisteen tiedoista (Kirjastot.fi:n Kirjastot-kanava, kunnan/kaupunginkirjastot), tosin niitä on työlästä kerätä yksitellen listausta varten.
Kunnan-/kaupunginkirjastot tavoittaa melko kattavasti lähettämällä viestin Kirjastot.fi:n Kirjasto-...
