Matelot-kappaletta (versiosta en osaa sanoa) ovat Ylen kanavilla viime vuosina soittaneet ohjelmissaan ainakin jotkut Radio Suomen musiikkitoimittajat, ja suosittelenkin ottamaan yhteyttä suoraan kanavan ihmisiin. Radio Suomen nettisivulta (http://yle.fi/radio/radiosuomi/) oikeasta reunasta löytyvät ohjelmat, joihin kuuntelijat voivat esittää musiikkitoiveitaan, ja alareunassa on linkki tarkempiin yhteystietoihin palautteen antamiseksi. Ylellä ei varmastikaan ole mitään periaatteellista kantaa olla soittamatta toivomaasi versiota Matelot-kappaleesta :)
Tästä aiheesta näyttää löytyvän aika vähän suomenkielistä aineistoa,jota pyysit, joten listaan tähän myös englanninkielisiä kirjoja. Hakuja on tehty Linda- ja Fennica-tietokannoista sekä Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista. Näitä tietokantoja on myös asiakaskäytössä kaupunginkirjastossa tai yliopiston kirjastossa. Mm. nämä viitteet löytyivät asiasanoilla järjestöt & markkinointi.
Kirjoja: Hyvönen, Saara: Järjestöjen markkinoinnin kehittäminen (1989), Harju,Sari: Markkinoinnin soveltaminen yhdistyksen toimintaan ja yhdistyksen toiminnan kehittäminen jäsenistön mielipiteiden pohjalta (pro gradu, 1992), Herron, Douglas B.: Marketing nonprofit programs and services (1997), McLeish, Barry J.: Successful marketing strategies for...
Valitettavasti en löytänyt laulua antamillasi tiedoilla. Kävin läpi joitain laulukirjoja ja niistä lauluja, joiden nimessä on sana lumihiutale, mutta juuri tuollaista kohtaa ei löytynyt. Esimerkkeinä mainittakoon Martti Helan Lumihiutaleitten laulu ja Väinö Hannikaisen Lumihiutaleitten karkelo, jotka voisivat sopia ajallisesti kysymykseesi, samoin kuin Ester Melanderin Lumihiutaleet.
Saattaa olla, ettei lumihiutaleita mainita laulun nimessä olleenkaan, vaan se sisältyy ainoastaan laulutekstiin, mikä tekee etsinnästä näin niukoilla tiedoilla vielä vaikeampaa. Sinun kannattaisi varmaan itse käydä selaamassa aineistoa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa tai jossakin muussa kirjastossa, jossa on laaja kokoelma vanhoja laulukirjoja....
Hellaakosken Runot on tosiaan kirjastoissa useampana eri painoksena. Runojen määrä on vaihdellut eri painoksissa, koska osa kokoelmista on julkaistu vasta vanhimman Runot painoksen jälkeen.
Helmet kirjastojen vanhin versio on vuodelta 1940. Sen esipuheen on kirjoittanut Anna-Maria Tallgren ja sen ulkoasutiedot kertovat: XXI, 171 sivua : kuvitettu.
Painos näyttäisi pysyneen samanlaisena vuoteen 1953, jolloin Eino S. Repo on lisännyt mukaan oman esipuheensa. Teoksen ulkoasu on hieman muuttunut: XXXI, 578 sivua, 1 kuval. : kuvitettu
Seuraava muutos näyttää tapahtuneen 1993, jolloin esipuheet jäivät pois. Ulkoasu lyheni:578, [1] sivua ; 19 cm. Kaikki uusimman painoksen runot lienevät jo tässäkin painoksessa.
Uusin...
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo Ikkuna kokoelmasta Jos suru savuaisi : Elokuun runot, ja muitakin (1968, Tammi).
Voit lukea runon myös teoksesta Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 399).
Kannattaa aloittaa etsimällä Suomen tilastollisen vuosikirjan vanhempia painoksia, esim. 70- ja 80-luvuilta. Tuoreimmissa painoksissa on eritelty "Kirjojen myynti kirjallisuusryhmittäin" -tilasto, mutta esim. vuoden 2002 painoksessa tämä tilasto alkaa vasta vuodesta 1980. Todennäköisesti myös vanhemmista tällainen tilasto löytyy ulottuen aikaisemmille vuosikymmenille.
Tutustumisen arvoinen saattaisi olla myös kirjamyynnin ja kirjakauppojen historiaa käsittelevät teokset kuten esim. Kohtaamispaikkana Akateeminen - ensimmäiset sata vuotta. Akateeminen kirjakauppa, 1993.
Jos näistä ei löydy apua, yhteyttä voisi ottaa vielä Kirjakauppaliittoon http://www.kirjakauppaliitto.fi/ .
Voimme lähettää pari vihkoa joissa on Suomen perustuslaki. Suomen laki teosta emme lainaa.
Voitko ilmoittaa postiosoitteesi.
kirjasto.tietopalvelu@eduskunta.fi
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Kirja tulee HelMet-järjestelmään ensi viikolla, jolloin siihen voi tehdä varauksen. Kirja ei kuitenkaan ole vielä saatavilla, vaan sitä täytyy jonkin aikaa odottaa. Valitettavasti en osaa sanoa, milloin sen saa käsiinsä.
Sitaatti tosiaan löytyy monellakin eri kielellä eri sivuilta, mm. näiltä:
http://ec.europa.eu/translatores/how/index_fi.htm
http://ec.europa.eu/news/culture/081126_1_fi.htm
http://europeisnotdead.com/disco/words-of-europe/
http://ec.europa.eu/italia/attualita/primo_piano/istruzione/linguadelle…
Suomeksi sitaatista löytyy myös ainakin toinen käännös:
Euroopan kieli on [kielten välinen] käännös:
http://www.madrid.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=622&c…
Sivustot eivät kuitenkaan mainitse lähdettä, eivätkä kääntäjää.
Alla olevan Brysselissä vuonna 2011 järjestetyn Petra-kokouksen sivuston: http://www.petra2011.eu/sites/default/files/the_petra_recommendations_1…
kautta löytyi kuitenkin tieto, että Umberto Econ...
Kyllä, Lahdesta lainatut kirjat voi palauttaa Hollolaan, samoin Hollolasta lainatut kirjat voi palautta Lahteen.
Hollolan pääkirjastossa on supistetut palvelut heinäkuussa, mutta ilmeisesti palauttaminen onnistuu myös ilman omatoimikirjastosopimusta kirjastokahvilan aukioloaikoina.
Ohessa kopio Hollolan kirjaston sivuilta:
"Hollolan ja Kärkölän kirjastopisteiden aukioloajat heinäkuussa:
Hollolan ja Kärkölän kirjaston pisteet ovat vaihtelevasti avoinna heinäkuussa.
Hollolan pääkirjaston henkilökunta on lomalla 3.7. - 30.7. Kirjastokahvila on heinäkuussa avoinna maanantaista perjantaihin kello 10.00 - 17.00, joten sisäänpääsy kirjastoon ja omatoiminen asiointi onnistuu kahvilan ollessa avoinna ilman omatoimikirjastosopimustakin.
Lahden...
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
Oodissa on perinteiset rummut vain tuossa tilassa. Voit etsiä muiden kirjastojen varattavia tiloja Varaamosta, https://varaamo.hel.fi/search?search=Rummut. Ainakin myös Entressessä ja Maunulassa on perinteiset rummut.
Valitettavasti Johannes R. Becherin runosta Es sind die alten Weisen (Die alten Weisen) ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Valitettavasti en muista kysymääsi tarinaa. Onneksi Gummeruksen Minun lukemistoni -sarja löytyy vielä Helmet kirjastojen kokoelmista. Voit varata kirjat lähikirjastoosi ja katsoa, löytyisikö muistamasi tarina niistä. Linkki Helmet hakutulokseen.Jos joku muistaa tarinan, voi kirjavinkit lisätä kommentteihin.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla on käytössä käännösohjelma, joka toimii Wordin kautta. Se löytyy Wordista kohdasta "Tarkista" ja "Käännä".
Googlella on myös oma käännösohjelmansa, jota voi käyttää kuka tahansa. Se löytyy osoitteesta http://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT.
Järjestelmässämme on valitettavasti ollut vikaa, joten vastaus tulee nyt tällaisena tavallisena sähköpostiviestinä.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
