Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Annika Thor on syntynyt vuonna 1950.
Lisätietoa kirjailijasta löytyy kirjasta
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkirjailijoita: 2 : Rakkien rokista syvään velhouteen.
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
Vaara-nimitystä käytetään Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja entisen Oulun läänin alueen mäkisten itäosien kivisistä mäistä. Tämän alueen korkein vaara on Kuusamon Valtavaara (korkeus 492 m). Tiedot Wikipediasta: Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakuntien_korkeimmat_maastonkohdat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaara
Korkein vaaraniminen kohta Suomessa on Enontekiön Urtasvaara (1 157,5 m), mutta se ei sijaitse vaara-alueella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_korkeimmista_kohdista
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Näillä molemmilla kirjallisuuden genreillä on monia määritelmiä, eivätkä niiden erot ole olleet kaikkina aikoina eivätkä kaikkien määrittelijöiden mukaan samoja.
Yksi tapa erottaa ne toisistaan on näkemys maailmasta: sadussa ollaan yhdessä maailmassa, jossa kaikki on mahdollista, fantasiassa oikea eli primaari maailma ja taianomainen eli sekundaari maailma sekoittuvat toisiinsa.
Sadun ja fantasian määrittelyä pohditaan mm. näissä kirjoissa:
- Hilkka Ylönen, Loihditut linnut: satujen merkitys lapsille (2000)
- Otavan kirjallisuustieto, toimittaneet Risto Rantala ja Kaarina Turtia (1990)
- Pekka Mattila, Kirjallisuudentutkimuksen avainsanoja (1984)
- Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, toimittanut Vesa Sisättö, (2003))
- J. R. R. Tolkien,...
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Lotta, Lotten on lyhenne nimestä Charlotta.
Charlotta on italialais-ranskalainen nimi, syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia vastaavaksi sisarnimeksi (Charlot 'pikku Kaarlo'; Charlotta 'pikku Karla).
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Täällä on englanninkielinen ohje (lintulaudat):
http://mdc.mo.gov/nathis/woodwork/ww1/
Sivulta avautuvassa pdf-dokumentissa (linkki sivun alareunassa) on yksityiskohtaiset ohjeet lintulaudan rakentamiseksi.
Suomenkielisiä lintulautohjeita:
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
1) http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
2)
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
Tällä sivulla http://www.linnunpontto.com/ näkee erilaisten lintupönttöjen strategiset mitat, joiden perusteella lintupönttö on helppo valmistaa.
Tuulia on suomalainen nimi, joka ilmeisesti pohjautuu nimiin Tuulikki ja Tuuli. Kaikkien näiden nimien taustalla on yleiskielinen sana tuuli. Almanakkaan Tuulia otettiin vuonna 1950. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit.
Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot:
Kansallisarkisto
Käyntiosoite: Rauhankatu 17
Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki
Puhelin: 029 533 7000
Faksi: (09) 176 302
Sähköposti: arkisto[@]narc.fi
Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle.
Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot pohjautuvat enimmäkseen...
Kysymys jonkin valtion itsenäistymisestä on monimutkaisempi kuin ehkä ajattelee. Useimpien nykyään itsenäiseksi miellettyjen valtioiden historiassa on ollut vaiheita, joita nykyään kutsuttaisiin itsenäisyydeksi, mutta jotka omana aikanaan ovat olleet ehkä yhden sotaherran valtaa. Näin on ollut myös Japanin kohdalla.
Japanin poliittisesta historiasta on vaikea osoittaa kautta, jolloin Japani olisi ollut ei-itsenäinen siinä mielessä, että se olisi ollut jonkin toisen valtion miehittämä tai alistama. Ehdottomaan antautumiseen päättyneen toisen maailmansodan jälkeen Japanin voidaan katsoa olleen asiallisesti ottaen melko alistetussa asemassa, mutta muodollisesti Japanin keisarikunta pysyi itsenäisenä.
Jos mennään riittävän kauas historiassa,...
Barokin pukumuodista lyhyesti suomen kielellä on esim. seuraavissa kirjoissa:
Hansen, Henny Harald : Muotipuku kautta aikojen : pukuhistoriallinen värikuvasto, 1957
Kuitunen, Arja-Liisa : Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Koskimies, Lilli : Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin, 1984
Peacok, John : Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990
Barokin pukumuodista Suomessa on olemassa kokonainen kirja, tutkimus:
Pylkkänen, Riitta : Barokin pukumuoti Suomessa 1620-1720, 1970
Kirjojen saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Meiltä on ennenkin kysytty tietoja Jorma Nenosesta. Silloin vastasimme seuraavasti:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Vähemmistökieli saamen kieli, Saamen kielilaki 1086/2003.
Kunnissa joissa suomi on valtakieli ruotsi on vähemmistökieli ja päin vastoin.
Fanni on englantilainen muunnos nimestä Fransiska, joka puolestaan on Frans-nimen (Franciscus) sisarnimi tai muunnos nimestä Stefania. Karjalassa Fanni on ollut lyhentymä nimestä Teofanosta eli Theofaniasta, johon Suomen ortodoksinen kalenteri Fanni-nimen kohdalla viittaa. Suomenkielisiä kansan vanhastaan käyttämiä muotoja ovat Vanni, Fanny, Vannu, Fannu, Fanne ja Vanssi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Mea -nimeä on kysytty aikaisemminkin: Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun". Ohessa vähän lisätietoa nimestä ja nimen kantajaan liitetyistä merkityksistä:
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm.
Mean nimipäivän vietosta kannattaisi ehkä keskustella emeritusprofessori Eero Kiviniemen kanssa, jonka vastuulla on Helsingin yliopiston suomenkielisen nimipäiväkalenterin
ajantasaisuus. Eero Kiviniemen kotisivut löytyvät osoitteesta http://almanakka.helsinki.fi/.
Kysyimme tutulta kampaajalta, joka kertoi että hopeashampoon teho perustuu shampoossa oleviin sinisiin ja violetteihin pigmentteihin. Näillä taitetaan epätoivottuja, likaisia ja lämpimiä sävyjä. Shampoon teho riippuu täysin hiuksen huokoisuudesta ja tummuudesta. Shampoo tehoaa siis parhaiten melko vaaleaan, värjättyyn hiukseen.
