Osmonmäen nimen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt tutkimistani lähteistä. Kaikki vastaani tulleet aluetta käsittelevät kirjoitukset tuntuvat ottavan nimen annettuna, yrittämättä sitä taustoittaa, mikä viittaa vahvasti siihen, ettei nimen syntyhistoriaa tunneta: se on "vanha paikallisnimi", aluetta "on kutsuttu" tällä nimellä jne. Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että Osmonmäki olisi saanut nimensä tilan tai torpan mukaan – tällaisesta ei käyttämässäni lähdekirjallisuudessa puhuttu eikä Osmoon assosioituvia nimiä löytynyt tilojen eikä torppien listauksista.
Kyseessä on ”Hiljainen laulu”, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Kim Kuusi. Sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osasta 10. Eino Grön on tosiaankin levyttänyt sen, ja se löytyy monilta hänen levyiltään, esimerkiksi levyltä ”Lauluja rakkaudesta” (2011).
Totta, että periaatteessa digitaalisia kirjoja ja lehtiä voisi lukea moni käyttäjä yhtäaikaa.
Kirjaston e-aineistoja, kuten e-kirjoja tai e-lehtiä, voi yhtäaikaa käyttää rajallinen määrä lukijoita riippuen siitä, kuinka monta yhtäaikaista käyttöoikeutta kirjasto on niihin ostanut. Kustantamot hinnoittelevat e-aineistot tavallaan kappaleittain ihan niin kuin fyysiset kirjatkin. Kyse on siis kaupallisesta toiminnasta. Pitkään e-kirjojen arvonlisäverokin oli paljon korkeampi kuin painettujen kirjojen. Verotus kuitenkin yhdenmukaistettiin kesällä 2019.
Raha siis ratkaisee tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa maailmassa. Usein kirjasto ostaa e-kirjaan tai -lehteen vain yhden tai korkeintaan muutaman yhtäaikaisen...
CD-äänikirjoja on jo saatavilla ihan kohtalaisesti, vaikka tietysti painettuihin kirjoihin verrattuna niitä on varsin vähän. Uusi kirjallisuus on myös suhteellisesti vahvemmin edustettuna kuin vanhat klassikot. Ei ole myöskään aina selvää, mikä kirja oikeastaan on klassikko ja mikä ei, mutta vastaan sen perusteella, mitä kirjoja pidän itse klassikkoina.
Kymmentä klassikkoa on aika mahdoton valita tietämättä, millaisia kirjoja haluatte kirjakerhossanne lukea. Laitan siksi pidemmän listan kirjoista, jotta voitte katsoa niistä mieleisimpiä. Täytyy todeta, että klassikot ovat väkisinkin tekijöiltään aika miesvaltaisia. Olen rajannut pois varsinaisen lastenkirjallisuuden sekä kuunnelmat, jotka on vain sovitettu alkuperäisestä teoksesta....
Paavo Cajanderin suomennoksessa ”Myrsky” (1892, s. 21) tuo kohta menee seuraavasti: ”Koralliks luut on siirtyneet / Ja silmät helmiksi; / Näet meri kaikki helmassaan / Kaluksi kalliiks muuttaa vaan.”
Matti Rossi on päätynyt omassa suomennoksessaan ”Myrsky” (2010, s. 52) hiukan erilaiseen muotoon: ”nyt koralliksi muuttuneet on luut / ja silmät kimalteleviksi helmiksi, / mitään hänestä ei ole kadonnut, / meri muuttanut on häntä vain, / hän oudon, runsaan merimuodon sai.”
Noiden kahden suomennoksen lisäksi on olemassa koko joukko teatteriversioita ja mukaelmia, mutta ehkäpä noista kahdesta löytyy sinun tarkoituksiisi sopiva sitaatti.
Minä tulkitsen asiaa niin, että kyse on ruokalajista, jonka kolme aineosa ovat tasa-arvoisia, siis rinnasteisia yhdyssanan osia. Sen sijaan sanan viimeinen osa on normaali yhdyssanan jälkiosa, joka kirjoitetaan yhteen sanan edellisen osan kanssa. Keskenään rinnasteiset osat voivat yhdessä muodostaa yhdyssanan alkuosan. Tällöin rinnasteisten osien välissä on yhdysmerkki, mutta ne ja yhdyssanarakenteen jälkiosa kirjoitetaan yhteen ilman yhdysmerkkiä:
Siis poro-parsakaali-aurajuustokiusaus
Lähde:
Kielitoimiston ohjepankki:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/haku/yhdyssanat/ohje/130
Kirja Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki, 1992) kertoo, että nimeä Perttula esiintyy paljon paitsi sukunimenä myös talon nimenä Pohjanmaalla, Hämeessä ja Satakunnassa, jonkin verran myös Varsinais-Suomessa. Useimmiten nimen taustana on isännän etu- tai sukunimi. Yleensä taustalla on Perttu-niminen isäntä. Perttu on alunperin yleiseurooppalaisen pyhimysnimen Bartolomeuksen suomenkielinen muoto.
Tällä hetkellä Suomessa elää vähän yli 1200 Perttula-nimistä henkilöä.
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila
Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
Ala-asteet ja yläasteet ovat vuosituhannen vaihteessa yhdistyneet hallinnollisesti samaksi kokonaisuudeksi, eli ala-asteista ja yläasteista ei enää puhuta. Alakoulu ja yläkoulu ovat epävirallisia (mutta hyvin paljon käytettyjä) nimityksiä peruskoulun luokille 1 - 6 ja 7 - 9.
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (2005) kertoo Engla-nimestä, että Engla on enkeliin viittaava nimi, joka on ollut 121 naisella tasaisesti koko 1900-luvun ajan. Muita samankaltaisia nimiä ovat esim. Angelus, Engel (naisen nimenä) ja Angelos (miehen nimenä. Miehen nimenä Engelbert on hyvin käytetty, naisen nimenä Engelberta. Englanninkielinen Angel on taas miehen nimenä suositumpi kuin naisen.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-kokoelmassa on Viipurin kaupungin osoitekirja ja liikehakemisto 1936-1937 ja Viipurin puhelinluettelot vuosilta 1935, 1936, 1938 ja 1939 sekä Viipurin ja Kaakkois-Suomen puhelinluettelo 1943, joista voisi olla apua. Niissä on paitsi Viipurin myös ympäröivän maaseudun yritysten osoitteita ja liikehakemistoja.
Taiteilijamatrikkeleista ei löydy Alanko-nimistä taiteilijaa, jonka etunimi alkaa W-kirjaimella. Joillakin sivustoilla arvellaan, että kyseessä voisi olla Viljo Alanko, mutta enempää tietoa hänestä ei valitettavasti ole saatavissa. Googlettamalla W. Alangon nimellä löydät joitakin kuvia hänen töistään.
Netin myyntipalstoilla on ollut myynnissä W. Alangon töitä. Hinnat näyttävät vaihdelleen vajaasta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijaan, taidevälittäjään, joka pystyy kertomaan, kenen työstä on kyse ja arvioimaan teoksen arvon.
kyllä, kirja palautuu Arabianrantaan. Espoo ei saa kelluttaa Helsingin kirjoja, joten ne palautuvat.
Sen sijaan Ison Omenan kirja jää Haukilahteen. Espoo ja Vantaa kelluttavat kokoelmiaan, mikä tarkoittaa, että niitä ei tarvitse palauttaa. Siis Espoo ei palauta myöskään vaikkapa Tikkurilaan kuuluvaa kirjaa.
Kellutus vähentää kuljetuksen tarvetta ja kokoelmat muuttuvat pikku hiljaa asiakaskunnan näköisiksi.
Koska asiakkaat eivät palauta ja lainaa kirjoja tasaisesti, joihinkin kirjastoihin kertyy kirjoja ja toisista hyllyt tyhjenevät. Tällöin pitää lähettää kirjoja laatikoittain kirjastosta toiseen. Tätä sanotaan tasapainottamiseksi.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
