Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Kyllä se valitettavasti ihan totta on, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy Sueden videoita. Se johtuu todennäköisesti siitä, etteivät tuottajat liene niitä meille edes tarjonneet. Käytettävissäni olevista tietokannoista en pysty tarkastamaan, onko niitä ylipäänsä myytävänäkään, mutta ehkä ei, sillä niitä ei Manda-tietokannan mukaan ole Suomen muissakaan maakuntakirjastoissa. Mutta mikäli niitä jatkossa hankittavaksemme tarjotaan, pyrimme pitämään toiveesi mielessä.
Lait löydät Internetistä osoitteesta: http://www.finlex.fi/lains/index.html Kirjoita hakukenttään esim. säädöksen nimi tai numero: Laki Kansaneläkelaitoksesta (731/2001) ja Asetus työvoimatoimistoista (567/1997), ks. myös Laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista (23/1997), jonka nojalla em. asetus on annettu. Lait löytyvät tietysti myös kirjastosta painetuista lakikirjoista. Työministeriön hallinnon alaan liittyvää muuta lainsäädäntöä on koottu myös Työministeriön sivuille osoitteeseen: http://www.mol.fi/tyoministerio/lait.html ja Kelan hoitamiin asioihin läheisesti liittyvää lainsäädäntöä löytyy lisää osoitteesta: http://193.209.217.5/in/internet/suomi.nsf/NET/070503132528EH?openDocum…
Ulkomailla työskentelystä löytyy satoja kirjoja ja...
Kirjastojen käyttämässä yleisessä asiasanastossa ei käytetä sanaa lapsilähtöisyys vaan lapsikeskeisyys. Siksi asiasanahaulla lapsilähtöisyys et saa viitteitä. Voit sen sijaan käyttää asiasanaa lapsikeskeisyys. Jos haluat välttämättä hakea sanalla lapsilähtöisyys, voit käyttää sitä vapaatekstisanana katkaistuna (esim. lapsiläht-), jotta kaikki eri taivutusmuodot tulevat esiin.
Porsse-kirjastojen tietokannasta, johon Pornaisten kirjastokin kuuluu, löytyy asiasanalla lapsikeskeisyys 8 viitettä, esim. Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus (2002).
Vapaatekstihaulla lapsikesk- löytyy 3 viitettä, esim. Anna lapsen leikkiä, kirja leikistä ja lapsilähtöisyydestä (1996).
Linda-tietokannasta, jota voit käyttää kirjastossa löytyy useita...
Lapponia-teoksen (alkuteos 1674 latinaksi) on kääntänyt suomeksi Tuomo Itkonen, kielentarkistus Kerttu Manninen. Teoksesta on ilmestynyt kaksi painosta: Karisto 1963 (Lapin tutkimusseuran Acta Lapponica-sarja nro 2) ja Karisto 1979.
Keskustelimme asiasta kollegoiden kesken ja eräs heistä muisteli että viitisentoista vuotta sitten keskustelupalstat olivat hyvin erilaisia kuin nykyään, monet olivat suljettuja ja vaativat erillisen rekisteröitymisen. Suurin osa sen aikaisista keskustelupalstoista on todennäköisesti myös lopettanut toimintansa tai sitten palveluntarjoajat ovat aikojen saatossa vaihdelleet. Näin ollen on melko epätodennäköistä, että viidentoista vuoden takaisia keskusteluja olisi kovinkaan hyvin säilynyt, saati että niihin pääsisi käsiksi. Tietysti jos serkkusi muistaa viisitoista vuotta takaperin seuraamiensa keskustelupalstojen suoria osoitteita, tai mikäli tiedät jonkin 15 vuotta sitten aloittaneen ja vielä voimassa olevan keskustelupalstan, niin ehkäpä...
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Kysymäsi laajuista bibliografiaa ei tietääkseni ole olemassa. 1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle Helsingin yliopiston kirjasto julkaisi Suomen kirjallisuus -nimistä vuosiluetteloa, jossa myös käännöskirjat olivat omassa luokassaan lueteltuina.
Nykyisin painettuja luetteloita ei julkaista, mutta verkossa vapaasti käytettävissä olevasta Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy periaatteessa kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Tietokannan hakuun pääset osoitteessa finna.fi/. Sinun kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja aloittaa merkitsemällä hakusanaksi lyhenne eng (hakutyyppi alkuteoksen kieli). Toisena hakusanana voit käyttää UDK-luokkaa 820, englanninkielinen kirjallisuus, se mm. rajaa hakusi kaunokirjallisuuteen. Tarkemman...
Teoksessa Haltsonen, Sulo & Puranen, Rauni Kaunokirjallisuutemme käännöksiä (SKS, 1979)ainoana suomenkielestä arabiaksi käännettynä kaunokirjallisena teoksena mainitaan Mika Waltarin teos Vieras mies tuli taloon.
Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen Internetsivuilla (http://dbgw.finlit.fi/fili/)on käytettävissä käännöskirjallisuuden tietokanta. Haku 'käännöksen kieli : arabia' tuottaa tulokseksi 11 viitettä, esim. Aleksis Kivi Seitsemän veljestä ja Veijo Meri Manillaköysi.
Jyväskylän kaupunginkirjasto -
Keski-Suomen maakuntakirjasto
Tietopalvelu
Janette Marshallin teos "Nalle Puh ja elämisen taito: 100 ohjetta sisäisen karhun hellimiseksi" ("Life Lessons from Winnie-the-Pooh: 100 Ideas to Nurture Your Inner Bear", 2004) on käännetty ruotsiksi. Ruotsinkielisen laitoksen nimi on "Nalle Puhs stora klokbok: 100 björntankar för bättre hälsa" (2005). Kääntäjinä ovat Love Kellberg ja Brita af Geijerstam.
Kysyjän asuinkunta on Parainen. Turunmaan kirjastojen Blanka-yhteistietokannan mukaan "Nalle Puhs stora klokbok" kuuluu Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmiin: http://80.81.166.17/geminiwww/se/frame_katalog.html .
Omatekoisten käännösten arviointipalvelua ei Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto pysty tarjoamaan.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimistossa osataan kenties...
Lapinjärven läheltä saat kirjan Loviisan pääkirjaston varastosta (kaukolainaamalla sen Lapinjärven kunnankirjastosta käsin tai itse Loviisasta hakemalla) ja pääkaupunkiseudulta (esim. kaukolainaamalla) ainakin Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien yhteisestä HelMet-kirjastosta, jossa kirja on hyllyssä tällä hetkellä useammassa toimipisteessä. Alla vielä linkit Frank- ja HelMet-aineistotietokantoihin kyseiseen nimekkeeseen - näistä näet tarkat tiedot sijainneista.
http://weborigo.loviisa.fi/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D010053B4%2…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=juhlakirja.+suomalaiset+mer…
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
