Netistä löytyy ainakin osoitteesta http://monkeymaddness.com/ Sivut ovat amerikkalaiset, kieli näyttäisi olevan yksinomaan englanti. Tietoa on paljon marakateista ja apinoista. Yksilöidyt lisäkysymykset saanevat myös vastauksen. En ole löytänyt mainittua rotua, mutta tutkailemalla ajan kanssa tietomassaa, lienee tämäkin löydettävissä. Kirjatiedoissa mainitaan eliniäksi 20-31 vuotta
lajista riippuen, kantoaika 5-6 kuukautta.
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Tietoa sota-ajalta voi löytyä sota-arkistosta http://www.sota-arkisto.fi/. Sota-arkistosssa on mm. asevelvollista laaditut kantakortit.
Sukututkimuksesta on hyödyllisiä linkkejä mm. Siirtolaisuusinstituutin sivuilla osoitteesta
http://www.migrationinstitute.fi/db/links/index.php .
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan sukunimet Tuovinen ja Tuovila voivat olla peräisin skandinaavisesta miehennimestä Tove tai savolaisalueilla Daavid-nimen kutsumamuodoista Tuovetti ja Tuovikka. Vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta. Viittauksia Dufving-nimeen ei löytynyt. Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) Hiski-hakuohjelman avulla Suomessa on elänyt muutamia Dufving-nimisiä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Ehkä asiaa kannattaisi tiedustella Sukututkimusseuran Suku Forumilta:
http://suku.genealogia.fi/
Viralliset pohjoismaiset hotellisäännöt ovat liitteenä esimerkiksi Editan julkaisemassa teoksessa "Hotelli palveluiden tuottajana" (toim. Jouni Alén, Carola Nenonen, Tea Savola ja Leena Uusimäki, 1997). Säännöissä käydään läpi mm. varaukset ja vahvistukset sekä peruutukset ja saapumatta jättämiset. Kirjan saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastosta näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n mukaan ns. kansainvälisiä hotellisääntöjä käytetään alan yritysten kesken, ja nämä säännöt ovat vain SHR:n jäsenten käytettävissä.
SHR:stä suositeltiin tässä yhteydessä Mirja Rautaisen teosta "Hotellivaraukset", josta on uudistettu painos vuodelta 2000. Kirja on lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Naaraspuolisen naudan eli lehmän vasikalla on utare jo syntyessään, eli lehmän neljä maitorauhasta muodostavat utareen. Vasikan tärkeimmät elimet, mm. utare, alkavat kasvaa voimakkaasti heti syntymän jälkeen, mutta esim. vielä puolivuotiaan vasikan utare on pieni. Tietoa mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT InnoNauta-hankkeen sivuilta ja Vilomixin asiakaslehden artikkelista Vasikan intensiivinen alkukasvatus parantaa maitotuotosta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Emolehmatuotanto/Pesonen%20Maiju%20-%20Ihanne%20emoa%20etsimss.pdf
http://www.vilomix.fi/asiakaslehti-vasikan_intensiivinen_alkukasvatus_parantaa_maitotuotosta
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
Helsingin kaupunginkirjaston kesätyöpaikkailmoitukset tulevat maaliskuussa osoitteeseen http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Kesällä 2009 otetaan kesäsijaisia kirjastoapulaisen tehtäviin n. 15 ja lisäksi muutamia 16-17 vuotiaita nuoria. Kesätyöpaikkoja voi hakea vain sähköisesti Helsingin kaupungin avoimet työpaikat/kesätyöt sivujen kautta.
Kirjasto Omena puolestaan kuuluu Espoon kaupunginkirjastoon. Espoon kaupungin avoimia työpaikkoja voi etsiä sivustolla https://www.tyonhaku.espoo.fi/
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
Kollega oli keskustellut lääketieteen toimittajatuttavansa kanssa. Hänen mielestään hedelmiä eikä vihanneksia voi syödä liikaa.
Netistä löyty artikkeli, joka sivuaa jonkin verran aihetta http://www.talouselama.fi/tyoelama/article163031.ece . Tuntematon bloggaaja Kuntoguru-sivulla viittaa torjunta-aineisiin ja arvelee, että niiden vuoksi vihanneksia ja hedelmiä voisi syödä liikaa, http://kuntoguru.blogspot.com/2010/01/voiko-hedelmia-syoda-liikaa-kunto… .
Valion sivuilla on artikkeli lisä- ja säilöntäaineista, jossa myös otetaan esille kysymys siitä, voiko niitä saada liikaa. Sivulla todetaan vain, että Suomessa lisäaineiden saanti on hyväksyttävällä tasolla ja että lisäaineet käyvät läpi tarkan hyväksyntäprosessin ennen kuin ne...
Osoitteesta https://www.makupalat.fi/ löytyy valikoituja verkkosivuja haulla askartelu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/askartelu. Sieltä löytää esim. Perhekerhon askartelusivun, http://www.perhekerho.net/askartelu/ ja aina hyvien Martat.fi-sivujen askarteluohjeet, https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki-sivusto/kadentoissa/askart…
Löydetyt henkilöllisyyspaperit kannattaa toimittaa poliisille. Erityisesti passit, vanhentuneetkin, voivat vääriin käsiin joutuessaan päätyä rikolliseen käyttöön.
Ks. poliisin sivut:
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
https://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/subpages/neuvotloytotavarat?ope…
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Painetuista lähteistä ei löytynyt tietoja Pentikin astiastojen hinnoista. Kirjoissa: Helanderillla huudettua 2001-2003 ei ollut Pentikin tuotteita. Pentik-yhtiön kotisivulla on esitelty vain myynnissä olevia tuotteita.
Hinnan selvittämiseksi täytyisi varmaan käydä Pentikin liikkeessä tiedustelemassa asiaa tai jonkin antiikki- tai vanhojen tavaroiden liikkeen asiantuntijalta.
Tässä joitakin vinkkejä aikalaisromaaneista:
Maria Jotuni: Arkielämää (1909)
Arvid Järnefelt: Veneh'ojalaiset (1909)
Kianto, Ilmari: Punainen viiva (1909)
Selma Lagerlöf: Jerusalem (1902); Peukaloisen retket villihanhien seurassa (1906-1907)
London, Jack: Erämaan kutsu (1903)
Uudempia, 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja:
A. S. Byatt: Lasten kirja
Tracy Chevalier: Pudonneet enkelit
Robert Harris: Upseeri ja vakooja
Pertti Lassila: Kovassa valossa
Märta Tikkanen: Emma ja Uno
Adverbien taivutus näyttää olevan virallisesti ennallaan. esim. Olen erittäin innoissani. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=655
Voi olla, että puheessa kieli lyhentyy virallisissakin yhteyksissä. Kotimaisten kielten keskus, Kotus, tietäisi siitä enemmän. https://www.kotus.fi/
Heiltä voi kysyä neuvoa puhelimitse tai lomakkeella. https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Suosittelen Markku Lappalaisen kirjaa Suomalainen sammakkokirja (2009) sekä Juha Laaksosen kirjaa Mietteliäs konna: sammakoita, käärmeitä ja liskoja (2017). Molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta. Niistä varmasti löydät vastauksia.
Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
