Tuossa iässä kirjallisuuden klassikot voisivat olla hyvää luettavaa. Fjodor Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" oli ainakin itselleni tuossa iässä kova tapaus. Kirja on jännittävä ja vetävästi kirjoitettu, ja kerronta toimii myös nykylukijalle. Identiteettiä pohditaan mm. Albert Camus:n teoksissa "Sivullinen" ja "Putoaminen". Franz Kafkan teokset ovat myös erinomaisia, esimerkiksi "Oikeusjuttu" tai "Muodonmuutos".
Dystopiakuvausten klassikoita on George Orwellin teos "Vuonna 1984", myös "Eläinten vallankumous" on vetävää luettavaa.
Seksuaalista suuntautumista käsittelevistä kirjoista on tehty kirjavinkkilista, johon kannattaa tutustua:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sateenkaarikirjallisuus-hylly
Kannattaa muutenkin käydä...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kirjastoissa japanin kielen oppi- ja sanakirjat ovat luokassa 89.95 ja kiinana kielen luokassa 89.943.
Koko Kymenlaakson alueella sama kirjastokortti käy kaikissa yleisissä kirjastoissa. Iitin kirjaston kortilla voi siis aivan hyvin asioida Kouvolan kaupunginkirjastossa.
Myös kirjastoaineiston kuljetus toimii Kymenlaaksossa. Voit tilata kirjan esim. Kouvolasta Iittiin. Tämä maksaa vain varausmaksun verran (1 e aikuisten aineiston osalta). Lainat voi myös palauttaa maksutta toiseen kirjastoon kuin mistä ne on lainattu. Aineiston kuljetuksessa ovat mukana kaikki muut Kymenlaakson yleiset kirjastot paitsi Virolahden ja Miehikkälän kirjastot.
Seikkaperäinen analyysi Nummisuutareista sisältyy Aarne Kinnusen kirjaan Aleksis Kiven näytelmät : analyysi ja tarkastelua ajan aatevirtausten valossa. Ehkäpä tähän tutustuminen voisi tuoda selkoa näytelmän tapahtumiin.
Martan tapauksessa kyse näyttäisi Kinnusen mukaan olevan rahan sokaisevassa voimassa: "Muuan korpraali oli testamentannut melkoisen rahasumman, 500 riksiä, annettavaksi joko Eskolle tai Jaanalle riippuen siitä, kumpi ensin avioituu. Ilmeisesti korpraali oli toivonut Eskon ja Jaanan avioliittoa, mutta Jaana ei huoli Eskoa, vaan rakastaa seppä Kristoa. Alkaa kilpailu rahasta. Topias ja Martta yrittävät naittaa Eskon naapurikylän Kreetalle, Karrin kasvatille." (s. 113)
Sepeteuksesta puhuttaessa vaikuttaa siltä, että...
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Koodin J09 termi suomalaisessa ICD-10 tautiluokituksessa on muutettu muotoon "Influenssa, aiheuttaja tietyt tunnistetut virustyypit". Diagnoosinumero sisältää lintuinfluenssan (H5N1) sekä sikainfluenssan (A/H1N1). Koodin muutos on tehty 17.6.2009
http://sty.stakes.fi/FI/koodistopalvelu/H1N1/Index.htm
http://194.89.160.67/codeserver/eventlog-action.do?action=find&key=2710…
Maailman terveysjärjestön (WHO:n) ICD-10 online: JO9
http://apps.who.int/classifications/apps/icd/icd10online/index.htm?gj09…+
Jacqueline Carrol esiintyy kirjoittajana Eric Cohenin ja Tonya Hurleyn televisiosarjaan perustuvassa kirjasarjassa So little time: Mary-Kate Olsen & Ashley Olsen. Internetistä tai kirjaston hakuteoksista ei kyseisestä kirjailijasta löydy henkilötietoja. Sarjakirjojen kirjailijan nimen taakse voi kätkeytyä useampi samalla nimellä kirjoittava henkilö tai joukko erinimisiä kirjoittajia.
Englanninkielisistä dekkareista kieleltään helppoja voisivat olla ainakin perinteiset dekkariklassikot kuten Agatha Christien dekkarit, Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -kirjat tai amerikkalaisen Rex Stoutin Nero Wolfe -kirjat.
Meillä on tarjolla myös englanninkielisiä kirjoja myös easy reader -kirjoina. Jos etsit Helmetistä hakusanoilla JÄNNITYSKIRJALLISUUS HELPPOLUKUISET ja rajaat hakutuloksen englanninkielisiin kirjoihin, saat listan jännityskirjoista, joiden kieltä on helpotettu.
Voi kokeilla lukea englanniksi samojen sarjojen kirjoja, joita on lukenut myös suomeksi. Mankellia ja Nesbøta on käännetty myös englanniksi. Silloin lukemista voisi helpottaa se, että tuntee kirjojen henkilöt ja ympäristöt jo valmiiksi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mikä on lähikirjastosi, joten on vaikea tietää, onko kuntasi kirjastolla eri toimipisteitä tai yhteistyötä lähikuntien kanssa kirjatoimituksissa (niinkuin esim. pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa). Jos näin on, voi materiaalia kirjastojen välillä toimittaa joko tilaamalla puhelimitse lähikirjastoosi tai varaamalla aineisto sinne.
Jos haluat tilata kirjan, jota ei löydy omasta kunnankirjastostasi, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, joka sitten tilaa kirjan toisesta kunnasta. Kaukolainapyynnön hinta vaihtelee kunnan mukaan, joten Sinun kannattaa kysyä sitäkin lähikirjastostasi. Voit myös etsiä näitä tietoja kuntasi kirjaston kotisivulta (jos sellainen on tehty),...
Kaikille kirjailijoille on yhteistä se, että he ovat kirjoittaneet kirjoja koulumaailmaan sijoittuvaan Lizzie McGuire – kirjasarjaan.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan. Suomessa Sanoma Magazine kustantaa kirjoja. Tv-sarjalla on omat kotisivut osoitteessa
http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire. Sivuilta löytyy myös lista sarjassa ilmestyneistä kir-joista http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire_books. Suomeksi Lizzie McGuire -sarjan kirjo-ja on ilmestynyt tähän mennessä 23 kappaletta.
Lisa Banim on kirjoittanut seuraavat osat:
Yksityisetsivä McGuire 2004
Tiedeleirin tapaus 2005
Älykkötytön arvoitus 2005
Operaatio ihastus 2006
Suuri koirajahti 2006
Kuka vainoaa Katea? 2007
Kirsten Larsen on...
Suomalainen paikannimi kirjassa, toimittanut Sirkka Paikkala ( Gummerus, 2007) kerrotaan saarta ja seurakuntaa kutsutun vielä ainakin 1600-luvulla nimellä Viitasalo. Saaren nykyisiä nimiä ovat Viitasaari ja Vanha Kirkkosaari. Pitäjässä oli aiemmin kolme kirkkoa, jotka sijaitsivat läheisessä Keiteleen saaressa. Seurakunta itsenäistyi 1635 ja nykyinen kirkko sijaitsee Haapasaarella. Viita-nimi esiintyy muuallakin kunnan alueella, kuten esim. Viitajärvi, Viitamäki, Viita-aho ja Viitapuro.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1836213__Ssuomalainen%20pa…
Useimmissa valokopiokoneissa voi käyttää myös normaalia paksumpaa paperia, joskin raja tulee jossain vaiheessa vastaan ja sellaiset kartongin vahvuiset eivät mene enää läpi. Ota suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa tämän kopioinnin todennäköisesti tekisit ja neuvottele asiasta. Useimmiten tulostimet ovat helposti ulottuvilla ja sopiva paperi laitettavissa. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Heikki Poroila
Olisikohan tässä merkittävin tekijä kuitenkin se, että käännettäessä englanninkielistä alkuperäiskappaletta (YMCA) suomeksi on M-kirjaimen lausuminen ("em") siirtynyt alkuperäisesityksestä kotimaiseen tulkintaan sellaisenaan, jolloin myös N on ollut luontevinta lausua "en".Toisaalta, NMKY-lyhenteen lausumiseen tuntuu aina liittyneen kysymyksen esiin nostama kahtiajako "en"- ja "än"-versioiden välillä, eikä se välttämättä selity edes ruotsinkielisyydellä: joillekin se on en-em-koo-yy, toisille än-äm-koo-yy. Kyse saattaa olla jopa kontekstuaalisesta seikasta: ehkä normaalipuheessa edeltävä sana vaikuttaa siihen, kumpi tapa tuntuu paremmalta – kenties Pieksämäen NMKY houkuttelee käyttämään en-em-koo-yytä (-mäen en-), kun taas Mäntsälän NMKY...
Päiväkohtainen osakekurssi löytyy kyseisen päivän Kauppalehdestä. Kauppalehti löytyy ainakin Kansalliskirjastosta. Myös Kauppalehdestä voi tiedustella, löytyykö kurssi heidän arkistostaan.
Osakekurssien historiatietoja löytyy sekä Kauppalehdestä (10 vuotta taaksepäin) ja nasdaqomxnordic.com (Nokian kurssi vuodesta 1997 alkaen). Valitettavasti nämä eivät sisällä osakekurssien tietoja riittävän kauas taaksepäin, jotta näistä löytyisi kysymäsi päivän kurssi.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Paras lähde tutkimukseesi on Suomen Sukututkimusseura ja etenkin sen HisKi-tietokanta, johon on tallennettu Suomen seurakuntien väestötietoja, kts.
http://www.genealogia.fi/historia/
Tietokanta ei ole vielä kattava, mutta sitä täydennetään jatkuvasti. Mikäli et löydä etsimiäsi tietoja sieltä, kannattaa myös käydä läpi Sukututkimusseuran sivuille koottuja yhteystietoja tutkijoista, joilla voisi olla käytössä tarvitsemaasi aineistoa.
eMagz palvelu toimii vain kirjastoissa.
Siihen ei silloin tarvitse kirjautua sisään, riittää, kun klikkaa kaupunkikohtaista linkkiä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Palvelussa voi yhtä lehteä lukea korkeintaan kolme asiakasta.
Tietoa Aleksis Kivestä ja romaanista "Seitsemän veljestä" löytyy seuraavista
kirjoista:
Aleksis Kiven maailmasta - esseitä ja tutkielmia. SKS, Helsinki 1984.
Mäkinen, Kirsti: Ajattelen kynälläni - esseitä ja kirjoituksia. SKS, Helsinki
1998.
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja Seitsemän veljestä. Tutkimus Aleksis Kiven
romaanista. SKS, Helsinki 1987.
Tarkianen, Viljo: Aleksis Kivi - elämä ja teokset. WSOY, Porvoo 6.p. 1984.
Em. kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi).
Pääkirjaston varastosta löytyy myös Viljo Tarkiaisen teos Aleksis Kiven seitsemän
veljestä (WSOY, Porvoo 1910)luokasta 811. Kirjaa ei ole rekisteröity Plussaan.
Jos haluat tutustua romaanin aikalaiskritiikkiin...
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Tarkkaa tietoa Suomessa asuvista ja hengissä olevista Jenna-nimisistä ei ole tarkkaa tietoa saatavilla, mutta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Jenna-nimisiä on väestötietojärjestelmässä noin 11 647. Luultavasti heistä suurin osa asuu Suomessa ja on myös vielä hengissä, sillä suurin osa on annettu 1980-luvulta alkaen, ja sitä varhaisempia Jennoja on vain muutamia kymmeniä.
