Sini Cavén on toimittanut kirjan Seikkailun mahdollisuus, Kansalaiskasvatuksen keskus, Helsinki, 1992.
Kirjan asiasanoissa mainitaan kirjan käsittelevän seuraavia aihepiirejä: ryhmätyö, sosiaalityö,työtavat,
toimintaterapia, kokemukset, elämys. Lisäksi on ilmestynyt Mikael Kokljuschkin, Seikkailuun! - varhaiskasvatuksen seikkailukirja, Kirjayhtymä, Tampere, 1999. Aalto, Mikko, Ryppäästä ryhmäksi, My Generation, [Ryttylä], 2000. Aalto, Mikko, X.TAASIA - toiminkokemusaineisto nuoriostyöhön, Nuorisokasvatussäätiö, Helsinki, 1997. Näiden kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineisto -tietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
Nuorisotiedon kirjaston tietokannasta http://www.alli.fi/kirjasto/ asiasanalla seikkailukasvatus löytyy runsaasti...
Christopher Gillbergin kirja Touretten oireyhtymä, joka on käännetty suomeksi vuonna 2001, taitaa tällä hetkellä olla paras saatavilla oleva suomenkielinen kirja. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, osoite on
http://www.helmet.fi
Touretten oireyhtymästä löytyy myös useita Internetlinkkejä. Erityisen hyvältä vaikuttaa Suomen Tourette Yhdistyksen sivu osoiteessa
http://www.tourette.fi
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Kansallisbibliografian mukaan ainoa Spinozan suomennettu teos on Ethica ordine geometrico demonstrata, jonka Vesa Oittinen käänsi vuonna 1994 (Gaudeamus) nimellä "Etiikka". Näyttää valitetettavasti siltä, ettei tätä kysyttyä teosta ole ainakaan virallisesti julkaistu suomennoksena.
Heikki Poroila
Suuri etunimikirja (tekijä Pentti Lempiäinen, WSOY 1999, ISBN 951-0-23323-4) kertoo Oula nimestä (s. 433): Saamenkielinen muunnos -> Olavista, pidennys on muoto Oulas. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Oulan -> Eulampiokseen, johon sillä ei kuitenkaan ole selvää yhteyttä.
Saman tekijän, WSOY:n vuonna 1989 julkaiseman Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (ISBN 951-0-15788-0) mukaan Oulan nimipäivää vietetään 10.10. (Toinen mahdollinen nimipäivä olisi 29.7. -> Ole, Olof, Uula, Fiina)
Ortodoksisen kalenterin mukaan 10.10. on Eulampioksen (kts. Suuri etunimikirja -> Oula) nimipäivä.
Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli
Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä...
Helsingin Sanomat 20.9.1981 uutisoi ryöstöstä tuoreeltaan. Ryöstöpaikkaa kuvataan seuraavasti:
”Vartioitavat alueet ovat viralliselta nimeltään Helsingin sotilaspiirin liikekannallepanovarastoja. Varastot ovat kallioon louhittuja ja reilusti piikkilangalla aidattuja. Vartijoiden tehtäviin kuuluu tarkastaa aitauksen ja varastojen lukkojen ehjyys. Varastoalueet sijaitsevat syrjässä asuintaloista. Löytöpaikan vierestä kulkee Viikintie, mutta lähimmät rakennukset ovat kaikki teollisuusrakennuksia. Vastapäätä olevan linja-autojen huoltorakennuksen yövartija kertoo kuulleensa ryöstäjien ampumat laukaukset. Hänen mukaansa niitä oli viisi.”
Varsinainen asevarikko ei siis ollut kyseessä. Aseet löydettiin ja epäillyt pidätettiin nopeasti....
Kappaleesta näyttää julkaistun nuotinnos ainoastaan kokoelmalla På mjuka vågor (Sonet 1983). Silläkin kyse on ilmeisesti piano- ja kitarasovituksesta.
https://www.worldcat.org/title/pa-mjuka-vagor/oclc/185242497
Kirjaa ei löydy Suomen kirjastoista, mutta Tukholman alueen kirjastoissa näyttäisi olevan lainattavia kappaleita, joista voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön.
http://libris.kb.se/bib/2812091
Olisikohan kyseessä ehkä Mark Twainin kirjaan perustuva Matkakirjeitä Maasta, jossa "itse Saatana lähetetään ekskursiolle luojan luoman ihmiskunnan pariin"? Radioteatterin tulkintaa Twainin postuumisti julkaistusta satiirista esitettiin torstaiaamuisin 15.7.–5.8.1976.
Tällä hetkellä ohjelma ei valitettavasti ole kuunneltavissa Yle Areenassa.
Matkakirjeitä Maasta | Yle Areena – podcastit
Kyseessä on varmaankin tämä kirja:"Suurenmoinen rakkauden näytelmä" : Suomen evankelis-luterilaisen Ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppineuvottelut kylmän sodan vuosinaKirjan tiedot Finna-palvelussa: https://finna.fi/Record/helka.9920266583506253?sid=4434034155
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita. Suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.Lähde: YLE
Suomen yliopistokirjastoista näyttäisi löytyvän vain vuosien 1992 ja 1999 laitoksia, joissa tekijöiksi on mainittu David G. Cotts ja Michael Lee. Katso tarkemmin Lindasta:
http://finna.fi
Sen sijaan muualta maailmasta kirjastoista kyllä löytyy myös teoksen kolmas laitos vuodelta 2010, ja siinä näyttävät olevan tekijöinä nuo mainitsemasi David G Cotts, Kathy O Roper ja Richard P Payant. Katso tarkemmin WorldCatista:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Voit tilata teoksen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Voisit aluksi kokeilla internetiä: mene kirjaston nettisivulle osoitteeseen http://www.lib.hel.fi , valitse Yleisten kirjastojen verkkopalvelut/ Tiedonhakusivut / Makupalat. Makupalojen ryhmässä Yhteiskunta valitse Kirkko ja uskonnot. Sitten edelleen Uskonnon filosofia, uskonnottomuus sekä Ei-kristilliset uskonnot. Saat luettavaksesi luonnonuskontoja ja uuspakanuutta käsitteleviä tekstejä suomeksi ja myös englanniksi. Tällaisia linkkejä ovat mm. Metsola: Suomen luonnonuskonnollinen foorumi http://www.funet.fi/~magi/metsola/esittely.html ja Lehto: Suomen luonnonuskontojen yhdistys http://fly.to/lehto
Kannatta käydä katsomassa myös Yahoon Paganism -linkkihakemisto. Se tosin on englanninkielinen. http://www.yahoo.com/ -> Society&...
Kipparilehti 7/2006 on lainattavissa Kaupunginkirjaston Rikhardinkadun toimipisteestä, josta se löytyy lukusalin hyllystä. Lehden voi myös tilata toiseen kirjastoon. Kipparilehden vanhoja vuosikertoja säilytetään myös Kansalliskirjaston kokoelmissa.
