Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa hänestä ja hänen tuotannostaan.http://www.wsoy.fi/kirjailijat/-/author/name/LempinenMarja-Leena...
PIKIn asiakkaiden käytössä olleen Kirjastokino-elokuvapalvelun käyttö päättyi 30.11.2023. Palvelun tilalle on tulossa uusi, Cineast-niminen elokuvapalvelu. Uusi elokuvapalvelu otetaan käyttöön myöhemmin. Cineast-palvelun käyttöönotosta tiedotetaan tarkemmin PIKI-verkkokirjaston uutisissa, kun tarkka aikataulu on selvillä. Pahoittelemme, mikäli tieto Kirjastokino-palvelusta on jäänyt kirjaston omille verkkosivuille tai PIKI-verkkokirjastoon.
Puutarha-alan ammattilaisten ammattiliittoon vaikuttaa se, millaisessa paikassa he ovat töissä. Esimerkiksi kaupan alalle työskennellessään heidän liittonsa on PAM.
Ammattiliittoihin voi tutustua esim. seuraavilla sivustoilla:
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/ammattiliitot
http://virtuoosi.pkky.fi/vilma/tyoelama/ehtosop.htm
Rahojen arviohinnat löytyvät oppaasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, julkaisija Suomen numismaattinen yhdistys
Kolikkojen kunnolla on suuri merkitys keräilyhintaan.
Rahojen arviohinnat luettelossa eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana
Oppaan saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa http://www.helmet.fi
Nettihuutokauppa Huuto.Netissä ja Keltaisessa Pörssissä on myös vanhoja kolikoita kaupan.
http://www.huuto.net
http://www.keltainenporssi.fi
Kasvillisuustyyppiin missä tahansa maapallolla vaikuttaa eniten alueen ilmasto: etenkin lämpötila, sademäärä ja sen vaihtelut vuodenajan mukaan. Myös alueen vuoristoisuus vaikuttaa. Espanjassa kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat suuresti maan eri puolilla. Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluu myös saaria ja saariryhmiä, mm. Kanarian saaret, joissa ilmasto on jokaisessa omanlaisensa. Kasvillisuusvyöhykkeistä löydät tietoa vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvillisuusvy%C3%B6hyke
Espanjan alueen ilmastosta ja vuoristoista tietoa esim. näiltä sivuilta
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-ilmasto.html
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-vuoristot.html
Etäisyys päiväntasaajalle tai mereen vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa...
Ero ei välttämättä vaikuta olevan kovin merkittävä, sillä nestesaippua voi olla yksinkertaisesti veteen liuotettua palasaippuaa.
Nestemäisessä saippuassa käytetään kuitenkin yleisesti tensideinä - veden pintajännitystä vähentävänä, lian irtoamista edistävänä ainesosana - myös sulfaatteja, jolloin kyse ei oikeastaan ole saippuasta, joka valmistetaan yhdistämällä emästä ja rasvoja.
Lily.fi. Palasaippuasta nestesaippuaa.
Saaren taika artesaanisaippuoiden valmistus.
Saaren taika. Mitä eroa on palasaippualla ja nestemäisellä saippualla?
Saippuan valmistus. Kemian opetuksen keskus, Helsingin yliopisto.
wikipedia.fi. Tensidi.
yle.fi. Muhiiko palasaippuassa märkäbakteerien kasvualusta?
Jenniina, Jennina ja Jennika ovat Jenni-nimen muunnoksia. Jenni taas on englannin Jenny, joka puolestaan on Johannan lempinimi.
Lähde: Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (1992)
Kuksan teko-ohjeita löytää: Internetistä, osoitteesta http://gamma.nic.fi/~niny/Kuksa1.html ja kirjoista, esim. teoksesta Köhn: Vuoleminen sekä lehdistä (Taito 3/1996 ja Jahti 3/2002 esimerkkeinä). Pahka on syytä irrottaa ja kuoria keväällä tai kesällä, jolloin puuaines on kosteaa ja notkeaa. Jälkikäsittelyyn löysin useitakin ohjeita: öljyäminen,vahaaminen ja suolavedessä marinointi. Suolavedessä liottaminen ei siis ole aivan välttämätöntä.
Ananaksen tulosta Suomeen ei valitettavasti löydy tarkkaa tietoa. Eurooppaan ananas on tullut Etelä-Amerikasta jo 1500-luvulla, mutta oli pitkään harvinainen ja kallis. Tällä sivulla http://www.kookas.fi/articles/read/985 mainitaan, että pohjoisiin maihin ananas on tullut vasta kylmäsäilytyksen ja –kuljetuksen sekä säilyketeollisuuden kehittymisen myötä.
Se miksi suomalaiset käyttävät ananasta lienee pitkälti makuasia, ihan joka ruokaanhan sitä ei kuitenkaan käytetä.
Lisätietoa ananaksesta löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Levanto, Marketta: Eksoottisia hedelmiä ja kasviksia
De'Medici, Lorenza: Paratiisin hedelmät
Googleen voi laittaa hakusanoiksi human trafficking and christianity tai islam jne. tai sitten sama suomeksi. Netistä löytyy paljonkin mielenkiintoista materiaalia. Englanninkielisessä Wikipediassa on aika hyvä artikkeli aiheesta ”Slavery and religion”. Artikkelissa painottuu uskontojen historia nykytilanteen sijasta.
Slavery and religion: http://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_and_religion
Wikipedia-artikkelin lähdetiedoissa on mainittu runsaasti muita lähteitä aiheesta, joista voisi olla hyötyä.
Kristinusko ja ihmiskauppa netissä:
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/37A5AE31FED3BB8FC225705900377D7C?open…
Poliisi: http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/A95AE1046BA5196FC22571…
Oxford University Press on julkaissut kirjan Other Dreams...
Vaikka tällaisesta sanavalinnasta voi tietysti kunnolla käyttäytyvä Espoossa asuva mies loukkaantua, on se myös asiallisesti ottaen täysin totta ja siinä mielessä asiallinen ilmaisu, jos syytetty on Espoossa asuva mies. Suomessa ei ihmisten etnistä taustaa rekisteröidä, mutta asuinpaikka tiedetään suhteellisen tarkasti.
Myös ilmaisu "ulkomaalaistaustainen" voisi loukata suurta joukkoa Espoossa asuvia, moitteettomasti käyttäytyviä miehiä, jotka ovat syntyneet jossain muualla kuin Suomessa. Myös Ruotsissa syntynyt suomalaisten siirtolaisten lapsi on teknisesti ottaen "ulkomaalaistaustainen".
Jos lehden uutisessa korostetaan rikollisen etnistä taustaa, sillä todennäköisesti halutaan vaikuttaa ns. maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun....
Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Helmet–haussa hakusanoilla hevoskirjat, kaunokirjallisuus, rajauksena ovat suomen kieli ja aikuisten kokoelma, mutta tulosten joukossa on paljon nuorten kirjoja. Aikuisten kokoelmasta löytyvät Jaakko Yli-Juonikkaan Jääasema KOOMA, Mitä uudet Galgalim-silmäni näkevätkään, Tahdon murskatappio; Salten Felix, Florian, keisarin hevonen; Koskell Nella Kirouksen uhrit ja Kirouksen jälki. Hevoset ovat keskeisesti mukana vanhoissa lännenromaaneissa, esim. James Curwoodin ja Zane Greyn teoksissa. Kollegoilta ja kommentoijilta löytyi lisävinkkejä:
Veera Niemisen Kottikärrykaruselli, Jojo Moyes Kuinka painovoimaa uhmataan ja Tähtien antaja, Rupert Isaacson: Hevospoika, Essi Pajun Koskenniska-sarja, Mari...
Ulkomaille muuton vaikutus pääomaverotukseen riippuu siitä missä maassa omaisuus sijaitsee ja ulkomailla oleskelun pituudesta ja laadusta. Suomella on erilaisia verosopimuksia eri maiden kanssa. Verohallinnon sivuilla www.vero.fi on tietoja verotuksesta eri tapauksissa. Kysyimme asiaa verohallinnosta kansainvälisen verotuksen asiantuntijalta ja hän ehdotti kysymään suoraan heiltä puh. 020 697 024.
Vuonna 2003 kesäkuun alusta astui voimaan uusi kansalaisuuslaki, jonka mukaan suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan toisen valtion kansalaisuuden eikä vastaavasti ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden.
Eri maiden lainsäädäntö voi vaikuttaa mahdollisuuteen saada...
Etälukion hyviä ohjeita runoanalyysiin ryhtyvälle:
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli3/runoanal.html
Mitä lyriikka on:
http://www.orivedenopisto.fi/virtuaaliakatemia/demo/lyriik1.htm
Runoarvostelusta englanniksi:
http://www.poetrymagic.co.uk/critiquing.html
Hyvä opas perusteellisen runoanalyysin tekijälle on Mervi Kantokorven Runousopin perusteet. Helsinki 1990.
Sören Olssonista ja Anders Jacobssonista löytyy netistä suomeksi tietoja Oulun kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/ (ks. kohta kirjailijatieto, ulkomaisia nuortenkirjailijoita). Myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 löytyy tietoja ko. kirjailijoista. Kosken kirjaa on saatavissa monesta kirjastosta, Turussa mm. pääkirjaston aikuistenosastolta ja lastenkirjastosta.
Näistä kirjailijoista on jo kysytty monesti aiemminkin, joten sinun kannattaa käydä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sivuilla uudestaan ja katsoa sen arkistosta aikaisemmat vastaukset.
Näyttäisi siltä, ettei Goethen teosta ”West-östlicher Divan” ole suomennettu kokonaisuudessaan. Sen sijaan osia ja yksittäisiä runoja siitä lienee ilmestynyt monissa julkaisuissa. Niitä sisältyy runsaammin ainakin Goethen ”Valitut teokset” -sarjan osaan 7, jonka on suomentanut Otto Manninen, ja Teivas Oksalan suomentamaan Goethe-valikoimaan ”Runotarten lemmikki”, jossa on runoja kokoelmaan kuuluvista ”Suleikan kirjasta” (”Buch Suleika”) ja ”Kapakkakirjasta” (”Das Schenkenbuch”).
Yksittäisiä runoja on aika mahdotonta poimia kattavasti lukuisista Goethen runoja sisältävistä julkaisuista. Lehden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ Giethen yksittäisiä suomennettuja runoja voi...
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/...
Joresta sanotaan Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992), että Jore voi olla Jorman, Jorin tai Jeremiaksen muunnos. Jorman ja Jeremiaksen nimipäivä on 26.6., Jorin 23.4.
