Tuula Toivonen -niminen henkilö ei kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi mukaan ole kirjoittanut yhtään kirjaa. Hiljaisuus-nimisiä kirjoja on useitakin, mutta yhdenkään tekijän nimi ei muistuttanut kysymääsi. Lähinnä muistamaasi voisivat olla nämä kirjat: Maaria Leinonen: Hoida meitä hiljaisuus, Raili Mantila: Hiljaisuus kuin valoisa pilvi, Niilo Rauhala: Hiljaisuus on avara huone.
Voisiko joku näistä olla oikea, tai muistaisitko kirjasta jotakin muuta, jolla sen voisi tunnistaa?
Lahden pääkirjaston musiikkiosastolta löytyvät molemmat kysymäsi nuotit. Voimme pitää niitä varattuna 3.4. asti, tällä viikolla ne voi myös lainata.
Asikkalan kirjasto on tämän viikon kiinni. Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastoista ei voi lainata ajalla 4.-11.4.2016 tietokantojen yhdistämisen vuoksi, mutta asiakkaat voivat silloinkin kopioida nuotteja omaan käyttöönsä.
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Teos ilmestyy ensiksi alkukielellään englanniksi, The Order of the Phoenix julkaistaan 21.6.2003 ja se on kirjastossa lainauskunnossa heinäkuussa. Kirjan suomentaminen kestää kesäkuusta lukien puolisen vuotta (ja sen jälkeen kestää taas tietysti jonkin aikaa ennen kuin teos on kirjastossa). Voit seurata ilmestymisaikataulua vaikka Tammen sivulta
http://www.tammi.fi/ .
Tornion kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluvia kirjoa voi hakea Lapin kirjasto -aineistotietokannasta:
http://intro.rovaniemi.fi:8001/?formid=form2 . Aihetta käsitteleviä kirjoja voi etsiä näin:
1. kirjoita asiasanaksi saamelaiset, voit kokeilla myös asiasanaa saamelaisuus
2. rajaa aineistolaji
3. rajaa kirjasto
4. valitse tietokirjallisuus ja klikkaa Hae-painiketta
Hakutuloksesta voit katsoa, mitkä kirjoista ovat tarkoitukseesi sopivia. Näet tarkemmat teostiedot klikkaamalla kirjan nimen kohdalta.
Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät tältä sivustolta:
https://hakemisto.kirjastot.fi/
Yhtä sähköpostiosoitetta ei ole, vaan jokaisella kirjastolla on omat yhteystietonsa. Mikäli haluat markkinoida omaa julkaisuasi, Kirjastot.fi-sivustossa on olemassa Pienkustantajien uutuuksia -niminen foorumi, josta tieto myös saavuttaa kirjastoja. Se löytyy palvelun keskustelufoorumit-sivulta, https://www.kirjastot.fi/forum/404 , jossa on myös ilmoittamiseen liittyviä ohjeita.
Aikuisten lasten ja vanhempien välisiä suhteita käsittelee ainakin Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella: irtiottoja vanhempien vallasta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaikella%20kunnioituksella%20j%C3%A4rvinen__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Sanomalehdissä ilmeistyneitä lehtiartikkeleita Caribia -kylpylähotellista löytyy parhaiten Turun Sanomien arkistosta osoitteesta http://www.turunsanomat.fi asiasanalla Caribia. Lukuisten urheiluartikkelien joukosta löytyvät mm. seuraavat Caribiaa käsittelevät artikkelit: "Pätevä suunnittelija pelastaa uimahallin" (TS 14.3.2000) sekä "Pora säesti pääministeriä" (TS 27.5.1999). Artikkeliviitteitä kannattaa etsiä myös Turun kaupunginkirjaston Turku-kokoelman kortistosta (pääkirjasto, 2. krs.) asiasanan Caribia kohdalta. Aiheesta on debatoitu lehdessä mm. otsikoilla "Kirkkoneuvosto närkästyi Ikituurin saneerauksesta" (TS 31.3.99), "Caribian saa maalata pinkiksi" (TS 1.4.1999), "Turkuun nousee rumin rakennus" (12.4.1999) ja "Possunpunainen...
Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt.
H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin:
"Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31)
Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan...
Helsingin kaupunginkirjaston Hankinta- ja luettelointitoimisto tarjoaa kirjastoille keskitetysti aineiston valittavaksi sekä tilaa sen sopimustoimittajilta.
Monikielisen aineiston hankinnasta, luetteloinnista ja tiedotuksesta vastaa informaatikko Riitta Hämäläinen hankintatoimistossa.
riitta.hamalainen@hel.fi
Kirkes-kirjastoissa (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) ei näyttäisi etsimäsi vuoden Eeva-lehtiä olevan. Helsingin kaupunginkirjastossa, Pasilan pääkirjastossa, sen sijaan Eeva-lehtiä säilytetään pysyvästi käsikirjastossa luettavina. Sieltä pitäisi löytyä myöskin vuoden 2004 Eeva-lehdet.
Täältä löytyvät Pasilan kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Voit tilata kirjan muualta Suomesta Helsinkiin käyttämällä HelMet-kirjastojen kaukopalvelua. Tarvitset HelMet-kirjastokortin. Kaukopalvelu toimittaa kirjan haluamaasi Helsingin lähikirjastoon. Palvelu on maksullinen.
Täältä voit tehdä kaukopalvelupyynnön:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Täältä löytyy tietoja hinnoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tietoa kaukopalvelusta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Luku alkaa sivulta 7. Kirjaa ei ole nyt paikalla kirjastossa, mutta linkki kirjan sisällysluetteloon löytyy Duodecimin verkkokaupan sivuilta: https://verkkokauppa.duodecim.fi/6504.html .
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
