Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Voisikohan kirjamuistosi olla Aarni Penttilän Hyvästi aapiskukko!, jossa tarinat on jaoteltu teemoihin kuukausien mukaan - alkaen syyskuusta. Tammikuun tarinoihin kuuluu Topeliuksen Sampo Lappalainenkin. Hyvästi aapiskukko! on julkaistu jo vuonna 1939, muutta siitä on otettu uusia painoksia ja viimeisin niistä (10.p.) vuonna 2000. Sampo Lappalaisesta löytyy kertomuksia myös Urho Somerkiven Lasten oma lukukirja -teoksesta.
Esimerkiksi seuraavia espanjalaisia kirjailijoita on suomennettu ihan vastikään:
Vazquez Montalban, Manuel: Etelän kutsu, Kuolema keskuskomiteassa, Tatuoitu (jännityskirjallisuutta)
Perez-Reverte, Arturo: Flaamilainen taulu, Miekkamestari, Rummunkalvo (jännityskirjallisuutta)
Vicent, Manuel: Jalokivisilmäinen tonnikala
Prada, Juan Manuel de: Myrsky
Semprun, Jorge: Kirjoittaminen tai elämä (entisen kulttuuriministerin muistelmat sodan ajalta)
Rivas, Manuel: Timpurinkynä
Abad, Mercedes: Veri.
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandaa voit käyttää osoitteessa http://finna.fi
Osoitteesta http://travelnet.co.il/espagne/menu/TheLiteratureofSpain2.htm löytyy Espanjan lyhyt kirjallisuushistoria englanniksi, ja osoitteessa
http://www....
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttäisi olevan luokassa 83.2 kirja nimeltä Lasten näytelmiä, se on vuodelta 1953. Siinä on näytelmä nimeltä Joulupukin polvipatti, jonka on kirjoittanut Ester Ahokainen.
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Savon Sanomissa on julkaistu (14.07.2014) artikkeli "Jos joudut putkaan, näin se tapahtuu". Itä-Suomen poliisi toteaa: "Yö ei maksa mitään, mutta ei meillä ole palvelujakaan: aamiaista ei jaeta." Käytäntö on maan eri polisiilaitoksilla todennäköisesti yhtenevä.
Savon Sanomat: http://www.savonsanomat.fi/savo/jos-joudut-putkaan-nain-se-sujuu/1851645
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Äidinmaitoa korvaavia tuotteita oli kehitetty maailmalla jo 1800-luvulta lähtien. Jauhemuotoiset korvikkeet yleistyivät 1910-luvulta lähtien. Myös suomalaisilla markkinoilla oli tarjolla esimerkiksi Nestlen, Kufeken, Theinhardt’in ja Mellin’s Foodin tarjoamia vastikkeita. Ne eivät onnistuneet kasvattamaan suosiotaan vielä maailmansotien välisenä aikana. Näin kerrotaan M. Riiholan pro gradu -tutkielmassa Äidin sydäntä ja maitoa ei mikään voi korvata (2010). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18264
Nestlé-yhtiötä käsittelevän Wikipedia-artikkelin mukaan 1867 saksalainen farmaseutti Henri Nestlé alkoi valmistaa lehmänmaidosta, vehnäjauhoista ja sokerista äidinmaidonkorviketta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nestl%C3%A9
Ilta-Sanomien...
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Mediakortissa kerrotaan esimerkiksi yrityksen, lehden tai palvelun tuotteet, yhteystiedot, palvelut, hinnasto ja tekniset tiedot. Perinteisesti mediakortti on palvelut lehtien markkinointia, mutta nykyisin myös monet vain Internetissä palveluja tarjoavat yritykset käyttävät mediakorttia.
Tässä muutamia mediakortteja, jotka havainnollistavat kortin sisältöä ja käyttöä:
http://www.tamperefilmfestival.fi/2001/fin/mediakortti_internet.shtml
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=3
31.12.1977 Turun Sanomissa oli artikkeli nimeltä Realismin perillinen. Kritiikki käsitteli Päätalon samana vuonna Gummerukselta ilmestynyttä kirjaa Ahdistettu maa, joka kuuluu sarjaan Juuret Iijoen törmässä. Kritiikin oli kirjoittanut Jussi Kallio.
Tietoja sanomalehtiartikkeleista voi kysellä lehtien arkistoista, tietopalvelu niissä on vain usein maksullista.
Useimmissa suuremmissa kirjastoissa vanhat sanomalehdet ovat tutkittavissa mikrofilmeinä. Esim. Turun kaupunginkirjastossa Uutistorilla voi lukea Turun Sanomaa mikrofilminä vuodesta 1905. Mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen, samalla voi tehdä tilauksen filmeistä joita haluaa lukea. Uutistori sijaitsee pääkirjaston uudisosan ensimmäisessä kerroksessa, Linnankatu 2....
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on Warkauden lehti mikrofilmattuna ja myös Warkauden lehden lahjoittamana paperiversiona. Vuonna 1959 tuona ajankohtana lehti on ilmestynyt tiistaina 10.11., torstaina 12.11., lauantaina 14.11. ja tiistaina 17.11., mutta ei perjantaina 13.11.
Sidotusta paperivuosikerrasta saa avustajan kanssa otetuksi kopion kopiokoneella; kahteen A3-paperiin mahtuu yksi aukeama; kulut 1 e. Mikrofilmatusta versiosta saa aukeaman mahtumaan neljälle A4-arkille; kulut 2 e. Jos kopiot pyydetään kaukopalvelun kautta, kuluihin lisätään vielä 3 euroa.
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
