Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Keskusteluita kuuntelemalla (enkä siis tieteellisiä tutkimuksia selaamalla) olen päätynyt siihen, että tavallinen ihminen lukee n. 60-100 sivua tunnissa.
Näin siis 400-sivuinen kirja pitäisi saada selätettyä 4-7 tunnissa. Mutta kysymys ei ole näin yksinkertainen. Jos lukee keskittyneesti, pyrkien sisäistämään tekstin kunnolla, lukunopeus hidastuu.
Kaikilla ei ole aikaa varattuna 4-7 tuntia, tai vaikka olisi, kaikki eivät jaksa keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Jos haluat saada kirjan luetuksi kahdessa viikossa, neuvon että varaat siihen erikseen aikaa. Ja jos tuntuu siltä, ettei jonain päivänä aikaa riitä, varaa edes lyhyt aika, niin että saat projektia edistetyksi edes aivan vähän.
Myös minä olen hidas lukija.
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
Kirjoista Vanhan kansan sananlaskuviisaus (WSOY 1990) ja Lentävien lauseiden sanakirja, toimittanut Maunu Sinnemäki (Otava 1982) ilmenee ainoastaan, että sanonta on suomalainen sananlasku. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta http://www.finlit.fi/ voisia asiaa vielä kysellä.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa aiheesta "puun juurien hävittäminen/tuhoaminen".
Verkosta aiheesta löytyy monipuolista tietoa, etupäässä verkon keskustelupalstoilta.
Keskustelupalstoilta löytyvien neuvojen toimivuuteen tulee luonnollisesti suhtautua varauksella; takeita niiden toimivuudesta ei ole. En lähtenyt listaamaan tähän montaa keskustelupalstoilla ehdotettua metodia, koska en osaa arvioida niiden käyttökelpoisuutta.
Seuraavat, maalaisjärjellä toimiviksi arvioimani, metodit ovat yleisesti ehdotettuja.
Tehokkain, ja samalla myös vaativin, keino on poistaa kaadetun puun kanto juurineen päivineen. Mutta tähän tarvitaan sitten vähän järeämpää kalustoa, kuten kaivinkone.
Toinen yleinen keino, jota juuriversojen hävittämiseen...
Youtubessa on kaksi kysymykseen sopivaa katkelmaa. Niistä toisen kommenteissa (joulukuu 2022) laulajaksi on mainittu Voice of Finland -kilpailija, v. 2021 kisassa toiseksi sijoittunut espoolainen Fiona Krüger. Kommentissa kerrotaan myös laulun tulevan julkaistavaksi myöhemmin. Toisessa mainoksessa on eri kappale, mutta laulaja kuulostaa siinäkin olevan sama.
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Hei!
Kyllä on aivan mahdollista, että suoritat FM-tutkinnon muualla ja sen lisäksi kirjastotieteen ja informatiikan aineopintoja Tampereella, Oulussa tai Åbo Akademissa (ruotsinkielinen koulutus) vähintään 35 opintoviikkoa. Aineopinnot voi tänä päivänä suorittaa myös ammattikorkeakoulussa.
Katso lisätietoja alan koulutuksesta Opetusministeriön sivuilta osoitteesta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
Hei,
tietämättä, mikä on oma kirjastosi ja mitä kirjastojärjestelmää se käyttää, yritän vastata.
Todennäköisimmin käyttäjätunnus on oman kirjastokorttisi viivakoodinumero. Se on yleensä kirjastokortin edessä tai takana.
Yritäpä sitä!
Tällainen voisi olla Kirsti Koivulan teos "Läsnäolon lämmössä : erityisryhmien ohjaajan virikekirja", asiasanoina mm. virikkeet ja kehitysvammaiset
Kehitysvammaliiton sivuilta haulla virike löytyy muun muassa
Oivalluksia-virikemateriaalipaketti, tosin paketti on maksullinen.
http://kehitysvammaliitto.fi
Artikkeliviitetietokanta Aleksi antaa seuraavat viitteet haulla kehitysvammaisuus virikkeet:
Kehitysvammaiset tarvitsevat räätälöityjä palveluja senioreille / Laakkonen Heidi, lehti SuPer 2008:9, sivut 28-31
Palokari, Sirpa Vanhusten ja muistisairaiden taideterapiaohjelma sopii kehitysvammaisillekin : teematerapiasta iloa ja virkeyttä
julkaisussa: Ketju 2008: 4, sivut 12-15
Ruotsalaisesta nuortenkirjailijasta Måns Gahrtonista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa seuraavasta teoksesta, jota voit tiedustella lähikirjastostasi:
Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
