Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Toimi seuraavalla tavalla:1. Avaa laitteen lukitus ja etsi poistettava widget.2. Napauta widgetiä ja pidä sitä painettuna. Huomaat, että widget "irtoaa" ja käyttöliittymä muuttuu näyttäen lisäasetuksia.3. Vedä widget "Poista"- tai "Poista"-vaihtoehtoon tai roskakorikuvakkeeseen. joka yleensä näkyy näytön ylä- tai alareunassa.4. Vapauta widget, kun se on roskakorin tai poistoalueen päällä, poistaaksesi sen näytöltä.5. Joissakin laitteissa saattaa tulla näkyviin vahvistusikkuna; hyväksyä prosessin loppuun saattamiseksi.https://fi.androidguias.com/poista-widget-android/
Presidentti Trumpin virkaanastujaistilaisuuden useista uskonnollisista puhujista sekä ensimmäinen (kardinaali Timothy Dolan, New Yorkin arkkipiispa) että viimeinen (isä Frank Mann) olivat roomalaiskatolisia.Trump’s inauguration ends with benediction from retired Catholic priest - Catholic HeraldRoomalaiskatolisen edustuksen puuttumiselle seuraavana päivänä pidetystä Washington National Cathedralin tilaisuudesta ei löytynyt katolisista lähteistä mitään erityistä syytä.Protestant leader at interfaith service calls on Trump to ‘have mercy’ on migrants, LGBTQ – Catholic World Report
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei mainitse suoraan sukunimeä ”Ritanotko”, mutta siellä kerrotaan, että ”Rita”-alkuisten sukunimien taustalla olisi ’loukkupyydystä’ merkitsevä sana ”rita”. Se on mahdollisesti esiintynyt aluksi talon- tai muun paikan nimenä. Tämä selitys on esimerkiksi sukunimen ”Ritaniemi” taustalla, ja ”Ritanotko” kuulostaisi samantapaiselta. Kaakkois-Suomessa esiintyvät ”Rita”-alkuiset nimet saattavat juontaa juurensa nimeen ”Risto”. ”Ritala”-nimi saattaa pohjautua sanaan ”ritari”, joskin se tuntuisi minusta epätodennäköisemmältä alkuperältä tässä yhteydessä.
Aivan tarkkaan ei siis ole mahdollista sanoa jonkin tietyn sukunimen etymologiaa, mutta toivottavasti noista arveluista on apua....
Samaan sävelmää on tosiaan tehty ainakin kahdet eri suomenkieliset sanat.
Nimellä "Kun lapinvuokko kukkii" julkaistun version on sanoittanut Sauvo Puhtila, salanimellä Merja. En löytänyt version sanoja, mutta Matti Heinävahon vuoden 1959 levytys on kuultavissa muun muassa YouTubessa.
ET-lehden keskustelussa lainattu teksti "Oon kotona taas" näyttää olevan Tapio Kullervo Lahtisen käännös. Kappaleesta on tehty nuottijulkaisu, joka on saatavissa ainakin Kansalliskirjastosta lukusalikäyttöön. Levytyksistä ainakin Maalaispoika Marwin Goodsonin versio löytyy YouTubesta.
Kysymykseesi on erittäin vaikea vastata! Muumi -kirjoista on vuosikymmenten kuluessa otettu valtavat määrät uusia painoksia ja Muumi -buumeja on ollut tasaisin väliajoin. Emme muista, että missään lähteessä olisi nostettu mitään tiettyä teosta ylitse muiden. Ilmeisesti et itsekään ole löytänyt lukemistasi lähteistä vastausta tähän hankalaan kysymykseen.
Marja Ikäläinen
Lahden kaupunginkirjasto
Lasten- ja nuortenosasto
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulla ei ole pätevyyttä antaa lääketieteellisiä ohjeita tai asiantuntemusta vaativia ravintosuosituksia. Ruokaviraston verkkosivuilla on ohjeistusta ja varoituksia itujen käsittelystä ja valmistamisesta:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/kasitte…
Hyötykasviyhdistyksen verkkosivut: https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/idatys-ja-versotus-2/
Marttojen verkkosivut, idätetyt palkokasvit: https://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/ruoka-aineet/palkokasvit/ida…; Marttojenkin mukaan itujen ravinnoksi käyttämisessä pitää olla huolellinen.
Erityisesti papujen sisältämästä lektiinistä on Ruokavirasto varoitellut. Papujen valmistamisessa ruuaksi onkin noudatettava oikeita...
hei,
Erilaisia pukuhistorian teoksia sekä tietoa kampausten historiasta löydät Helsingin yleisistä kirjastoista luokasta 919.9. Hyviä teoksia ovat esimerkiksi John Peacockin Länsimainen puku kautta aikojen Otava 1991 tai Wolfgang Bruhnin Pukuhistorian kuvasto, 1981.
Tässä lisäksi pari teosta, jotka löytyivät plussasta http://www.libplussa.fi/
asiasanoilla "pukeutuminen" ja "1600-luku"
Waugh, Norah; The cut of women's clothes -1600-1930, Theatre Arts Books, New York, [n. 1998?]
Hart, Avril; Historical fashion in detail - the 17th and 18th centuries. V&A Publications, London, 1998.
lisäksi muusta muodista:
Utrio, Kaari; Bella donna - kaunis nainen kautta aikojen. Helsinki 2001
Skolnikov, S. P; Historialliset päähineet, kampaukset ja...
Tuija Lehtinen (s. 12.12.1954) on tuottelias ja palkittu kirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä teoksia sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta.
Paljon tietoa Lehtisestä ja muista nuorisokirjailijoista sisältää Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/. Kirjailijat esitellään siinä aakkosjärjestyksessä ja kunkin kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muita kirjoja, joissa on tietoa ko.kirjailijasta. Tuija Lehtisestä löytyvät tiedot tästä linkistä, http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinen-tuija.html
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen tuottama kaunokirjallisuuden portaali. Sieltä kannattaa aina etsiä tietoja kirjailijoista sekä heidän tuotannostaan. Tuija Lehtisestä kerrotaan siellä...
Työstä ja työnteosta kertovia runoja ja muita kirjoitelmia löytyy runsain mitoin mm. erilaisista antologioista. Ehdotan, että tutustut esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Aforismeja ja muita lyhyitä kirjoitelmia (luokka 10.8):
Työn iloa! - pieniä lauseita työssä raataville, 1998 (toim. Pirkko-Liisa Perttula)
Pelttari, Antti: Aforismeja aamupalaksi 2 - mietteitä työstä ja työttömyydestä, 2001
Salmi, Vesa: Vapauden rajat - filosofien sitaatteja työstä ja elämästä, 2005 (luokka 36.13)
Arvot ja ajatukset - työyhteisön ja elämisen ikuisia kestäviä ajatuksia, 2002 (toim. Kai Vakkuri)
Elämän viisauden kirja, 1986 (esimerkiksi teoksen osiot Työ, Rikkaus ja köyhyys ja Menestys, julkisuus, politiikka)
Varsinaisia runoja työstä (luokka 82.2):...
Suomen Pankki ei tee keräilyrahojen hinta-arvioita. Keräilyrahojen arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2024 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2024.
Tiedot kirkollisveron ja sairausvakuutusmaksun sairaanhoitomaksun maksuperusteista löytyvät esim. vero.fi- ja veronmaksajat.fi-sivustoilta:
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/uutishuone/esitys_ja_opetusm…
https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Sairausvakuutusmaksut/sair…;
tade eli lanta on kansankielessä syntynyt termi. Nykysuomen sanakirja ei sen tarkempaa selitystä sanan synnylle anna. Vastaavasti Tadikko on talikko, millä luodaan lantaa.
Suomen sanojen alkuperä osa 3 kertoo samaa, eli lehmän lannasta käytetty termi, mikä on vaihdellut hieman murteittain esimerkiksi tale, tae tai taahe.
katsottu: Nykysuomen sanakirja 3 (1978) sekä Suomen sanojen alkuperä 3 etymologinen sanakirja (2000).
Viddla palvelu ei toki ole älytön. Kaukana siitä.
Luulen kuitenkin, että pääkaupunkiseutu haluaa odotella vielä hieman palvelun kehittymistä ennen kuin liittyy käyttäjien tyytyväiseen joukkoon.
Tällä hetkellä Viddlasta löytyy 250 elokuvaa klassikoista uutuuksiin ja ne on suunnattu vauvasta vaariin. https://www.kirjastopalvelu.fi/muut-palvelut
Helmet haku löytää nyt 10181 DVD-elokuvaa ja 1895 BD-elokuvaa. Jopa vanhoja videokasettejakin löytyy valikoimista vielä 599 kpl.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selokuvat__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__O-date__X0?...
Jos kyseessä on tieteellinen julkaisu, sen kohdalla kannattaa tutustua allaolevasta osoitteesta löytyvään
http://www.tietosuoja.fi/3147.htm
josta löytyy tiedosto "Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta".
Tietosuojasta löytyy tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston Internet-sivuilta, http://www.tietosuoja.fi . Lisäksi Tietosuojavaltuutetun toimistosta voi kysyä neuvoa, ohjeet löytyvät toimiston sivuilta, http://www.tietosuoja.fi/1557.htm .
Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä...
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston arkistosta löytyy Lapin kansan vuosikerrat vuodesta 1947 lähtien. Silloin sanomalehti ilmestyi vielä 6 kerta viikossa tiistaista sunnuntaihin. Lapin Kansa muuttui vuonna 1980 7 päiväiseksi Moskovan olympialaisten aikaan, eli lehti alkoi ilmestyä myös maanantaisin. Vuonna 2015 heinäkuusta lähtien se ilmestyi 6 kerta viikossa paperiversiona ja sunnuntaina tuli näköislehti. Sunnuntai näköislehden ilmestyminen loppui toukokuussa 2021.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "sikäli" merkitys on seuraava: siten, sillä tavoin, siinä suhteessa, siltä kannalta t. osin, siinä määrin.
Mikäli haluatte tietoa sanan etymologiasta, eli alkuperästä, voitte olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskuksen.
Tässä linkki yhteydenottolomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sik%C3%A4li?searchMode=all
Hei!
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole tällaista palvelua, ikävä kyllä. Kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalta, neuvottiin kysymään HattuMediasta http://www.hattu.net/ olisiko heillä digitaalista nauhuria lainattavana.
Esimerkiksi googlaamalla www.google.com "digitaalinen nauhuri" tai diginauhuri tai digitaalinauhuri ja yhdistämällä hakusanaan sanan vuokra löytyy joitain linkkejä, joiden kautta voi kysellä diginauhuria vuokralle. Tällainen palvelu on esim. http://www.irent.fi/
Sieltä hakemalla sanalla nauhuri löytyy jotain.
Omalta ainejärjestöltäsi kannattaa ehkä kysyä. Esimerkiksi Oulun yliopiston kasvatustieteilijöiden ainejärjestö, Motiva on hankkinut opiskelijoiden käytettäväksi digitaalisen nauhurin.
http://motiva.wordpress.com/...