Ehkä lakien etsimistä helpompaa olisi kysyä apua vammaisjärjestöistä. Invalidiliiton vammaisten neuvontapalvelu lupaa, että "Invalidiliiton asiantuntijat auttavat vammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tarvittaessa ohjaamme sinua eteenpäin oikean tahon puoleen", ja se vaikuttaisi hyvältä reitiltä päästä asiassasi eteenpäin.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
Mukava kuulla, että palvelu miellyttää. Kysymykseesi: "lipun ympärille kokoontuminen" on käännös englanninkielisestä ilmaisusta "rally around the flag", joka tuli tunnetuksi valtiotieteilijä John Muellerin käyttämänä. Sillä viitataan etenkin alkuperäisessä amerikkalaisessa kontekstissaan ilmiöön, jossa valtaapitävä presidentti (tai hallinto ylipäätään) kasvattaa suosiotaan kriisien aikana. Lähteet:Mueller, John E. “Presidential Popularity from Truman to Johnson.” American Political Science Review 64, no. 1 (1970): 18–34.
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman...
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
HelMet-ohjeissamme on "Omat tietoni" -ohjevalikoiman alla ohje "Varausten muuttaminen, lukitseminen ja peruuttaminen". Tässä ohjeessa neuvotaan, mikä tuo lukitusruutu on. Rastittamalla varauksesi, lukitset sen niin, että varaus ei lukituksen aikana saavu sinulle noudettavaksi. Näin voit tehdä esimerkiksi lomasi aikana. Varauksen vapautus lukituksesta tapahtuu rastin poistamalla. Eli ruutua ei tule rastittaa, jos haluat kirjan mahdollisimman pian.
HelMet-ohjeet: https://luettelo.helmet.fi/search*fin/k
Kuitian tila (Qvidjagård) on yksityisessä omistuksessa. Omistaja on Anders af Heurlin. Näyttäisi siltä, että tilalla on ainakin käynyt vierailevia ryhmiä, luultavasti vierailut ovat olleet erikseen sovittuja käyntejä. On syytä ottaa yhteyttä tilan omistajaan ja tiedustella asiasta. Löysin Internetistä tiedon tilausravintolasta, johon on yhteystiedot, ehkä yhteydenottoa kannattaa yrittää tätä kautta, http://ravintolat.ravintolakeskus.fi/ravintolat/Lielahti/Qvidja+G%E5rd/….
Kuitian kartanosta löytyy tietoa Museoviraston sivulta ja lisäksi SKS:n Kansallisbiografiassa on artikkeli Kuitian kartanon omistajasta Håkan af Heurlinistä sekä Kuitialan tilan ajasta 1900-luvulla.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=113
http://www....
Pulsaattoripesukone esiteltiin suurelle yleisölle ensi kerran Työtehoseuran ensimmäisessä suurnäyttelyssä vuonna 1948.
Pesukoneet alkoivat vähitellen yleistyä suomalaiskotitalouksissa 1950-luvun aikana. Vuonna 1950 markkinoilla oli kuusi pesukonemallia, kymmenen vuotta myöhemmin jo 78 – niistä 45 pulsaattorikoneita. Viidessä vuodessa ensiesittelynsä jälkeen pulsaattorikone saavutti 30 000 kappaleen myyntimäärän. Vuoden 1956 loppuun mennessä 18,5% kotitalouksistamme oli pesukoneellisia.
Tutkimani tilasto- ja muut lähteet eivät valitettavasti erottele kaupunki- ja maaseututalouksia. Työtehoseuran 60-luvun alussa maaseudulla toteuttama 2000 taloutta käsittänyt pyykinpesututkimus tarkasteli sekin ainoastaan pesukertojen...
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
E-kirjan lukulaitteita on lainattavana Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoissa. Helsingissä Sony PRS-600 ja Booken Cybook Opus- merkkisiä, Espoossa Bebook- merkkisiä, Vantaalla Sony PRS-600 ja Kauniaisissa Nuut- merkkisiä.
Hae HelMetistä, www.helmet.fi (vapaassa)sanahaussa hakusanalla E-kirjan lukulaite ja näet kirjastojen tilanteen ja vapaat kappaleet. Esim. Espoossa e-kirjan lukulaitteet lainataan kirjastosta ja palautetaan, yleensä neuvontaan. E-kirjan lukulaitteita ei voi varata. Laina-aika on yksi viikko. Laitetta ei saa palauttaa palautusautomaattiin! Lainatessa saat tarvittavat ohjeet ja neuvot laitteen käyttöön.
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan...
Kaivattu kirja saattaisi olla S. J. Watsonin Kun suljen silmäni (Bazar, 2012).
"Christine herää joka aamu vieressään vieras mies, joka kertoo olevansa hänen aviomiehensä. Lisäksi mies kertoo, että Christine on 47-vuotias ja että hän oli 20 vuotta sitten auto-onnettomuudessa, joka vaurioitti hänen muistiaan pahasti. Joka ilta kun Christine nukahtaa, hänen muistonsa kuluneesta päivästä pyyhkiytyvät pois.
Christinellä ei ole muuta kiintopistettä kuin muutama valokuva ja päiväkirja, jota hän kirjoittaa neurologinsa neuvosta ja salassa mieheltään. Päiväkirja auttaa häntä kokoamaan elämänsä sirpaleisia paloja kokoon, kun hän alkaa pikkuhiljaa muistaa mennyttä. Menneisyys näyttää kuitenkin aivan erilaiselta kuin mitä Christinen aviomies hänelle...
Nachricht on esim. Duden-sanakirjan mukaan varhaisyläsaksan Nachrichtung -sanasta (n. 1600-l.) kehittynyt, joka on puolestaan johdettu verbistä, merkityksenä suunnilleen (käsittääkseni) jonka mukaan on suuntauduttava, joka on otettava huomioon = nach dem man sich richten muss. Tämän sanan merkitys on muuttunut vähitellen merkitsemään ilmoitusta, joka on sisältänyt ohjeita/opastusta ja siitä edelleen uutiseksi.
https://www.duden.de/rechtschreibung/Nachricht#herkunft
http://journalistikon.de/nachricht/
Tutkimme asiaa Saksalaisessa kirjastossa ja voimme kertoa, että sana on tullut käyttöön 1600-luvulla ja on alunperin tarkoittanut ohjetta. Vuosien saatossa merkitys on muuttunut tarkoittamaan uutista.
Kuvauspaikkana on anglikaaninen kirkko Church of St Peter and St Paul. Se sijaitsee Blockleyssa Lounais-Englannissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Church_of_St_Peter_and_St_Paul,_Blockley
Vastaus perustuu teokseen:
Eino Jutikkala, Kauko Pirinen: Suomen historia
6. painos, WSOY 2002
s. 20-21
Suomen varhaisin maininta historiallisissa lähteissä on roomalaisen historioitsijan Tacituksen (n. 100 jKr.) teoksessa Germania. Siiinä Tacitus kuvaa alkuperäistä ja villiä kansaa nimeltä Fenni. Tacitus kuvaa kuitenkin ilmeisesti lappalaisia, joita norjalaiset kutsuvat vieläkin nimellä finner. Tämä nimitys samoin kuin maan nimi Finland on ilmeisesti annettu läntisten naapureiden taholta jo hyvin varhain.
Jutikkalan ja Pirisen mukaan suomalaisten itsensä käyttämiä nimiä Suomi ja suomalaiset ei ole voitu vakuuttavasti selittää. Heidän mukaansa nimi on todennäköisimmin suomea ja voidaan selittää henkilönimiestä Suoma (vrt. onnen suoma)....
Luontokuvaaja Juho Rahkonen Apu-lehden artikkelissa (5.5.2018) kuvailee kaikennäköistä takatalven vaikutusta luontoon. Sammakonkudun koettelemuksista kirjoittaja kertoo:
"Takatalvi on aina enemmän tai vähemmän yllättävä tapahtuma, mutta pohjoiset luontokappaleet ovat sopeutuneet siihen. Esimerkiksi sammakonkutu ei kuole, vaikka lämpötila menisi pakkaselle silloin, kun kutu on jo ehditty laskea lammikkoon.
Sammakonkutu tekee niin kuin ihmisetkin: odottaa ja odottaa, menisikö kylmyys joskus ohi. Kun vuorokauden keskilämpötila alkaa olla +10 asteen tienoilla, eli kevät on oikeasti alkanut, sammakonkutu jatkaa kehittymistään."
Linkki: Takatalvi on yhtä aikaa kamala ja kaunis - näin luonto varautuu siihen | Apu (luettu...
Euroopan pinta-alaltaan suurin kaupunki on yllättäen Rovaniemi. Rovaniemen pinta-ala on huimat 8 017,19 km2 Maalta.net
Euroopan asukasluvultaan suurin kaupunki on Turkin Istanbul 15,19 miljoonaa asukasta. EUn suurin taas Pariisi 11,02 miljoonaa asukasta. Statista.com
