Aiheesta löytyi jonkin verran tutkimusta (kirjoja ja artikkeleita):
Artikkeleita:
Juutilainen, Jouko: Kirjan elinkaari loppuu halpatorille. Savon Sanomat 2003-02-01
Petäjä, Jukka: Uudet ja kauniit saa tuoretiskiltä, vanhat varastosta : Helsingin Sanomat selvitti, mitä tämänvuotisia kirjoja ja mitä kahden vuoden takaisia saa kirjakaupoista. Helsingin Sanomat 2003-11-09
Alftan, Maija: Käpylän kirjasto nosti kapinalipun : kirjasto kampanjoi "uhanalaisten" vanhojen kirjojen säilyttämisen puolesta. Helsingin Sanomat 2005-05-10
Alftan, Maija: Makkelikone ahmii painokset loppuun : vain kolme vuotta vanha kirja saattaa nykyisin joutua kustantajan paperisilppuriin. Helsingin Sanomat 2000-04-19
Linna, Martti: M niin kuin makulointi. Kirjailija. -...
Sellaista käsitettä kuin "oikea nimi" ei itse asiassa ole olemassakaan, koska periaatteessa mikä tahansa nimi voi olla jonkun nimi jossain päin maailmaa. Mielekkäämpää on pohtia, onko jokin nimi tavallinen tai harvinainen jossain tietyssä kulttuuripiirissä. Googlaamalla voi havaita, että ainakin kiinalaiset käyttävät sanaa, joka kirjoitetaan eurooppalaisittain "chiqi". Sen sijaan Filippiineihin se ei tunnu yhdistyvän, mutta siellä taas on käytössä ainakin sana "chiqui". Suomalaisen televisiosarjan käsikirjoittajalla on tietysti täysi valta antaa hahmolleen mikä nimi hyvänsä. Tässä tapauksessa "Chiqi" ei ilmeisesti ole erityisen filippiililäinen, mutta ehkä kuitenkin itäaasialainen nimi ja siinä mielessä varmaan riittävän "autenttinen"....
Valssiin "Kielon jäähyväiset" on tosiaankin olemassa toinenkin säkeistö, jota en kuitenkaan löytänyt mistään juuri nyt käsillä olevasta nuotista enkä kirjasta, mutta Populaarimusiikin museon (http://pomus.net) Harmony Sistersiä käsittelevässä artikkelissa (http://pomus.net/001714) kerrotaan, että yhtye on levyttänyt version, "jonka suomennoksessa (Kerttu Mustonen) on mukana myös harvoin kuultu toinen säkeistö: ”Onnekkaan ohikiitävän hetken vain / kirkkauden kesän kultaisen nähdä mä sain...”. Tämä versio löytyy ainakin cd-levyltä Harmony Sisters: Harmony Sisters. 2 : Kun on valoisaa taas : 1942-53 (Siboney, p1991, SIBCD2).
Myös Konsta Jylhän lauluun "Vaiennut viulu" on olemassa 3. ja 4. säkeistö, joita ei yleensä ole mukana nuoteissa....
Kyllä on käytössä. Helsingissä tulostaminen omalta laitteelta tapahtuu erillisen tulostuspalvelun kautta. Ensimmäisellä kerralla sinun tulee rekisteröityä osoitteessa: YSoft SAFEQ Self-Registration Portal (hel.fi)
Tässä lyhyt ohje, jos sinulla ei ole vielä tulostusprofiilia:
Valitse kohta Rekisteröi uusi tili ja täytä tiedot. Saat sähköpostitse tilin vahvistusilmoituksen. Klikkaa viestistä painiketta Aktivoi tili. Samassa viestissä on henkilökohtainen pin-koodi, jolla jatkossa aina vapautat tulosteet kirjastossa.
Omalta laitteelta tulostaessa sinun täytyy ensin kirjautua asiakastulostuspalveluun sähköpostiosoitteella ja salasanalla verkkosivulla: asiakastulostus.hel.fi/login. Lataat tulostustyöt sieltä ja painat Lähetä, jonka...
Paloniemi on ns. asutusnimilähtöinen sukunimi. Sitä esiintyy sukunimenä mm. Posiolla, Kuusamossa. Alavudella, yleensäkin Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Sukunimistä osa on Salmesta tulleilla siirtolaisilla. Viipurissa ja Heinjoella nimi on vaihdettu Bryggäri - Paloniemi.
Väestörekisterikeskuksen sivustolla voi hakea tilastotietoja etu- ja sukunimistä.
Lisätietoja nimestä on mm. teoksessa Mikkonen: Suomalaiset sukunimet.
Kyseinen laulu on R. Raalan säveltämä Pieni pilvi. Äänitettä laulusta ei löydy. Karkea melodianuotinnos ilman sointumerkkejä löytyy R. Raalan julkaisusta Laululeivonen. Tämän sävelmäkokoelman on julkaissut Kustannusosakeyhtiö Otava useina erillisvihkoina 1912-1930. Joissakin kirjastoissa erillisvihot löytyvät yksiin kansiin koottuna kokoelmana.
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
Helmet-kirjastojen fyysiset äänikirjat lainataan CD-levyinä kirjastojen toimipisteistä. Jos olet kotipalvelun asiakas, valitsemasi äänikirjat lähetetään kotiin muiden tilaamiesi kirjojen kanssa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_jousto…
E-äänikirjoja voi kuunnella omalla tietokoneella tai lukulaitteella. Ohjeita eri e-kirjapalveluiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirj…
Kirjastojen aineistot on järjestetty luokituksen mukaan. Helsingissä on ihan oma luokitusjärjestelmä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla käytetään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Tämän vuoksi Helmet-luettelossa on samalle aineistolle kahdenlaisia luokkia.
Hyllyluokka näkyy siis Helmet-haussa ja luokat on vastaavasti merkitty hyllyjen päätyihin ja reunoihin. Joka ikistä luokkaa ei opasteisiin saada millään mahtumaan, mutta opasteiden avulla löytää oikealle hyllylle.
Hyllyt kirjastoissa pyritään järjestämään loogisesti luokan mukaiseen järjestykseen, mutta aina tämä ei kirjastojen tiloissa ole mahdollista. Joissakin kirjastoissa on myös tehty pohjakarttoja aineiston löytämisen helpottamiseksi.
Helmet
Finto: HKLJ -...
Etunimistä löytyy tietoa mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997).
Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen.
Elisabet on heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'. Elisabet-nimen merkitys on suuri katolisessa kirkossa, jossa on useita tämän nimisiä pyhimyksiä. Myös useiden maiden kuningassuvuissa on Elisabet-nimisiä henkilöitä.
Kirjailija Hannu Salama on syntynyt 4.10.1936 Kouvolassa. Lisää tietoa Hannu Salamasta löydät suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjastossa on myös kirjoja, joista löydät lisätietoja, esim.:
Tarkka, Pekka: Salama (1973)
Harakka, Timo: Markiisi de Salaman vuodet (1986)
Salama, Hannu: Ihmisen ääni (1978)
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 / toimittanut Ritva Haavikko (1980)
Näiden ja muutamien muidenkin Hannu Salamaa käsittelevien kirjojen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastoissa voit tarkistaa verkkokirjastostamme kirjoittamalla tarkennetussa haussa asiasanat/aihe –kenttään hakusanaksi...
Tonttuparaati on Kurt Noackin sävellys 1930-luvulta. Alkuperäiseltä nimeltään se on Heinzelmännchens Wachtparade. Scandia-musiikki julkaisi kappaleesta pianosovituksen irtonuottina 1960-luvulla (KS 457). Sovitus on suhteellisen haastava, taitavalle pianistille sopiva. Kappaleen keskellä ja lopussa sävellaji on As-duuri.
Nuottia on saatavissa Outi-kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.222786
Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema,
joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt
Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Varausmaksu kirjautuu asiakkaan tietoihin, kun kirja palautuu johonkin kirjastoon eli varaus ns. nappaa kiinni. Jos varauksen ehtii perua ennen kirjan palautusta, varausmaksua ei mene. Jos taas kirja on palautunut ja varaus napannut kiinni, varausmaksu menee, vaikka varauksen peruisi. 1,50 euron varausmaksu ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa lainauskieltoa (jos maksu on tullut tänä vuonna eikä edellisinä vuosina). Lainauskiellosta kannattaa kysyä suoraan kirjastosta soittamalla, sähköpostitse (kirjasto@kotka.fi) tai käymällä kirjastossa. Maksut voi maksaa mihin tahansa Kotkan kirjastoon. Kun lainauskielto on hoidettu, voi lainata kirjastosta sekä varata ja uusia lainoja Kyyti-verkkokirjastossa.
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan...
Täysikasvuisen käärmeen ikää on erittäin vaikeaa arvioida ulkonäön perusteella. Käärmeet luovat nahkansa ja vaihtavat säännöllisesti näennäisen vanhaksi ja kuluneeksi käyneen olemuksensa uudeksi ja kirkkaaksi elämänsä loppuun saakka: uusi nahka ei käy entisiä harmaammaksi käärmeen ikääntyessä. Tämä käärmeiden kyky uudistua onkin monissa kulttuureissa tulkittu syvän symbolisesti.
Käärmeet kasvavat pituutta koko elämänsä ajan, joten vanhat käärmeet voivat olla nuorempia lajitovereitaan kookkaampia. Kasvunopeus kuitenkin hidastuu iän myötä ja lopulta pysähtyy melkein kokonaan, joten idioottivarmaksi käärmeen iänmäärityskriteeriksi ei eläimen koostakaan ole.
Lähteet:
Maailman eläimet . Kalat, sammakkoeläimet, matelijat
Uusi zoo : suuri...
En löydä tietoa erityisesti länsisuomalaisesta tai pohjalaisesta mytologiasta.
Anders-verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ löysin hakulauseella suomalainen mytologia OR suomalainen kansanperinne OR suomalainen kansanusko
https://anders.finna.fi/Search/Results?limit=100&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%5B%5D=suomalainen+mytologia&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanperinne&lookfor0%5B%5D=suomalainen+kansanusko&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc
muun muassa seuraavat kirjat:
Julius Krohn: Suomen suvun pakanallinen jumalanpalvelus : neljä lukua Suomen suvun pakanallista jumaluusoppia,...
Suomen pankin kirjastosta vastattiin, että Suomen pankki ei tällä hetkellä vastaanota ulkomaisia rahoja. Kannattanee kysyä numismaattisista yhdistyksistä.
