Riihimäen kirjasto tarjoaa lapsille lasten ja nuorten oman kokoelman, jossa on mm. kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lasten käytössä on myös satuhuone, jossa voi leikkiä, piirtää tai vaikkapa tehdä läksyjä. Satuhuoneessa järjestetään myös kaikille avoimia satutunteja. Osastolla on vitriinejä, joihin kootaan näyttelyjä.
Koululuokille kirjasto toimittaa kirjapaketteja ja lukudiplomipaketteja. Myös varhaiskasvatusryhmille kootaan kirjapaketteja. Luokat voivat myös tulla kirjaston vinkkaukseen tai tiedonhaun opastukseen.
Alla lisää tietoa Riihimäen kirjaston palveluista lapsille ja nuorille:
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/palvelut-kouluille/
http://www....
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyödyllistä tämän asian selvittämisessä: Krons, Marja : Korhonen 75 : Huonekalutehdas Korhonen oy:n arkistot. PAINOS 2. p.
JULKTIEDOT [Turku] : Huonekalutehdas Korhonen, [1997]
ULKOASU 128 s. : kuv. STAND NRO 952-90-9359-4 (nid.)
Teoksen saa lainaksi mm. pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista.
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on yksi teos, jossa aihepiirinä on kellosepät. Teos on nimeltään Urmakare och klockor i Sverige och Finland, tekijöinä Gunnar Pipping, Elis Sidenbladh ja Erik Elfström; se on vuodelta 1995. Teos käsittelee vuotta 1900 edeltävää aikaa.
Tämän lähdeteoksemme matrikkeliosassa ei mainita nimeä Martin Widholm. Siinä mainitaan Lars Widholm, synt. 1739, kuollut 1767, vaikuttanut Ruotsissa. Mainitaan myös Martin Widlund, synt. 1734, kuollut 1798; hän on vaikuttanut Suomen puolella, Pohjanmaalla. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee katsomaan käsikirjastossa hyllyluokasta 64.57.
HelMet on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteinen kirjastoverkko. Edellä mainittujen kirjastojen Internetissä oleva aineistohaku on myös nimeltään HelMet (http://www.helmet.fi)
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Hevoskirjailija Bonnie Bryantista on kysytty aiemminkin
etätietopalvelussa (Kysy kirjastonhoitajalta - Arkisto).
Valitettavasti hänestä ei löydy suomeksi elämänkertatietoja painettuna tai netistä. Englanninkielistä kotisivuakaan ei löytynyt. Pari englanninkielistä haastattelua kuitenkin löytyi seuraavista osoitteista:
http://www.abc.net.au/rollercoaster/saddle/special/default.htm
http://groups.msn.com/thesaddleclubgirls2004/interviewonbonniebryant.ms…
Suosittelen lähettämään kysymyksesi suoraan Ellibsin asiakaspalveluun. Saat heihin yhteyden kun lähetät sähköpostia osoitteeseen support( a t )ellibs.com (korvaa osoitteessa kohta "( a t )" merkillä @.
Uuden Helmet-kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä jossakin Helmet-kirjastojen toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Tällä hetkellä tosin kaikki Helmet-kirjastot ovat toistaiseksi suljettuina, joten missään ei nyt saa uutta korttia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastot_suljettuina_koronaviruse(209231)
Tutkin eri kansojen mytologioita, uskomuksia ja myyttejä (Martti Haavion Suomalainen mytologia, Eija Pulkkisen Syntymän ja kuoleman kirja, Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu, Arthur Cotterellin Maailman myytit ja tarut, David Bellinghamin Kreikan mytologia ja Clio Whittakerin Itämaiden mytologia), enkä löytänyt niistä mainintaa sukulaissielusta tai sen synnystä. Liekö sitten kyseessä melko uusi sana. Sen sijaan sielusta löytyy tietoa tarustoista vaikka kuinka.
Sanat "suku" ja "sielu" löytyvät jo Mikael Agricolan teksteistä. Sukulaissielu -sanan alkuperästä en löytänyt tietoa.
Sukulaissielu on englanniksi kindred spirit. Sana "kindred" kehittyi luultavasti 1200-luvulla vanhan ...
Koska kyseisen sarjan tuotanto on loppunut ja viimeisimmän suomenkielisen käännöksen ilmestymisestä on kulunut useita vuosia, epäilenpä ettei ko. kirjoja enää tulla kääntämään. Tietysti asiasta voi aina lähettää toivomuksia kustantajille. Heidän yhteystietojaan löydät täältä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajat/
Jo käännetyt Dawson's Creek -kirjat kustansi Helsinki Media osana Sisters Club -kirjakerhonsa toimintaa.
Runo on Hannele Huovin kirjoittama ja alkaa sanoin "Istupa syliin, kynttilän valoon, piparin tuoksuun, hämärään taloon..." Runo on julkaistu 1995 kirjassa Vauvan vaaka : leikkiloruja ja runoja vauvoille; Tammi; sivulla 67. Runo on myös kirjassa Peukaloputti : meidän vauvan lorut / toim. Katriina Kauppila; Otava, 2002; n:o 128.
Tätä laulua on kyselty vuosien varrella useampaankin kertaan. Laulu alkaa "Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa. Laulun on levyttänyt ainakin Johanna Kartano-Rusanen vuonna 2008. Laulua ei ole ilmeisesti julkaistu nuottina, mutta sanat pitäisi löytyää tuon Yö meren rannnalla -levyn tekstilitteestä. Voit varata levyn ja kopioida sanat tekstiliitteestä.
Linkki Johanna Rusasen Yö meren rannalla levyyn:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1883978?lang=fin
Laulun sanat löytyvät myös Aulikki Oksasen kirjasta Kolmas sisar - lauluja ja laulurunoja (2011). Laulu on kirjassa nimellä Hopeinen laulu. Kirja on varattavissa Helmetin kautta.
Yleisradion artikkeli aiheesta: https://yle.fi/a/3-6114137
Kysy...
Aktiebolaget/Osakeyhtiö Granit mainitaan eri lähteissä, ks. esim. kauppakalenteri ja hautakivikuvasto, näissä ei kuitenkaan määritellä tarkemmin, minkä nimistä graniittia yritys vei maasta.
Lisää tietoa voisi löytyä teoksesta Karsten, Leo: Osakeyhtiö Granit 1886 - 1936 (Helsinki 1936). Teos on saatavissa ainakin eri yliopistojen kirjastoissa.
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
